Kuuden kuukauden kokeilun aikana työkalu levisi yrityksen sisällä nopeasti. Raporttien mukaan se oli työntekijöiden keskuudessa jopa ”ehkä hieman liian suosittu” . Toukokuussa 2026 Microsoft alkoi perua suurinta osaa sisäisistä lisensseistä ja määräsi työntekijät siirtymään GitHub Copilot CLI:n käyttöön viimeistään 30. kesäkuuta 2026. Päivä osuu Microsoftin tilikauden loppuun .
Virallinen perustelu on työkaluketjun yhtenäistäminen. Experiences + Devices -yksikön johtaja Rajesh Jha kuvasi päätöstä sisäisessä viestissä standardointina . Useat raportit ovat kuitenkin arvioineet, että kustannukset olivat merkittävä todellinen syy. Yhden lähteen mukaan Claude Code oli yksinkertaisesti muuttunut liian kalliiksi .
On myös syytä erottaa tämä tapaus Microsoftin tekoälyjohtaja Mustafa Suleymanin laajemmista kommenteista. Hänen ennusteensa toimistotyön laajasta automatisoitumisesta 18 kuukauden kuluessa tuli erillisestä Fortune-haastattelusta, eikä kyse ollut suorasta Claude Coden hinnoittelua koskevasta lausunnosta .
Claude Coden ja muiden agenttimaisten koodaustyökalujen laskutus perustuu pitkälti käytettyjen tekstiyksiköiden eli tokenien määrään. Kun työkalu saa käyttöönsä tuhansia insinöörejä ja sitä käytetään jatkuvasti, kustannukset voivat kasvaa nopeasti.
Uberin tapauksessa Claude Code otettiin tiettävästi käyttöön ohjelmistokehitystiimeissä loppuvuodesta 2025. Yhden insinöörin kuukausikustannusten kerrottiin nousseen 500–2 000 dollariin, ja Fortuneen pohjautuneiden tietojen mukaan yhtiö käytti koko 3,4 miljardin dollarin tekoälybudjettinsa neljässä kuukaudessa .
Erään toisen, nimeämättä jätetyn yrityksen kerrottiin puolestaan kerryttäneen noin 500 miljoonan dollarin Claude Code -laskun yhdessä kuukaudessa, koska työntekijöiden käytölle ei ollut asetettu ylärajaa .
Microsoftin kohdalla laskelma on suoraviivainen: jos tuhannet työntekijät käyttävät työkalua 500–2 000 dollarilla kuukaudessa, kyse ei enää ole pienestä kokeilusta vaan huomattavasta menoerästä. Kalleimmillaan 2 000 dollarin kuukausikustannus tarkoittaisi noin 24 000 dollarin vuotuista lisälaskua työntekijää kohden, ilman vastaavaa henkilöstökulujen säästöä .
Microsoftin vastaus ei rajoitu työntekijöiden ohjaamiseen Copilotin pariin. Build 2026 -tapahtumassa San Franciscossa 2.–3. kesäkuuta yhtiö esitteli seitsemän omaa tekoälymallia MAI-brändin alla .
Microsoftin mukaan kaikki mallit on kehitetty Microsoft AI Superintelligence Team -tiimissä ja koulutettu alusta lähtien kaupallisesti lisensoidulla aineistolla. Yhtiö sanoo, ettei malleissa ole käytetty kolmansien osapuolten mallien, kuten OpenAI:n GPT-sarjan, tislausta eli pienemmän mallin opettamista suuremman mallin avulla .
Malliperhe kattaa päättelyn, ohjelmoinnin, kuvien tuottamisen, puheentunnistuksen ja puhesynteesin :
Microsoft markkinoi MAI-Thinking-1:tä suoraan Anthropicin mallien kilpailijana. Yhtiön esittämien testitulosten mukaan malli saavutti 97,0 prosentin tuloksen AIME 2025 -testissä ja 94,5 prosenttia AIME 2026 -testissä. Molemmat mittaavat vaativaa matemaattista päättelyä .
Ohjelmistokehitystä mittaavassa SWE-Bench Pro -testissä Microsoft sanoo mallin yltäneen samalle tasolle kuin Claude Opus 4.6, jonka tulos oli 53 prosenttia . Lisäksi riippumattomat sokkoarvioijat suosivat MAI-Thinking-1:tä Claude Sonnet 4.6:n sijaan ihmisten tekemissä arvioinneissa .
Tuloksia on kuitenkin syytä lukea Microsoftin omien julkistusten yhteydessä. MAI-Thinking-1 ei ole kaikkien vertailujen ykkönen, eikä Microsoft väitä sen olevan sitä . Yhtiön painotus on keskikokoisen mallin tehokkuudessa: sen käyttämiseen tarvitaan vähemmän laskentakapasiteettia kuin vastaavan suorituskyvyn tiheisiin malleihin . Microsoft korostaa myös alhaisia token-kustannuksia yrityskäytössä .
Ohjelmointiin optimoitu MAI-Code-1-Flash sai Microsoftin insinöörien testeissä 51,2 prosenttia SWE-Bench Pro -testissä, kun Claude Haiku 4.5:n tulos samassa VS Code -testiympäristössä oli 35,2 prosenttia . Mallia alettiin tuoda Visual Studio Codeen ja GitHub Copilotiin heti julkistuksen jälkeen .
Tässä on koko tapauksen kiinnostavin ristiriita: Microsoft karsii Claude Coden sisäistä käyttöä, vaikka Anthropic on samaan aikaan vahvistanut asemaansa yritysmarkkinoilla. Rampin Yhdysvaltojen yritysten tekoälymaksuja koskevien tietojen mukaan Anthropic ohitti OpenAI:n ensimmäistä kertaa. Anthropicin osuus maksavista yrityksistä kasvoi 9 prosentista toukokuussa 2025 peräti 35 prosenttiin vuotta myöhemmin .
Microsoft ei kuitenkaan ole luopumassa Anthropicista kaupallisesti. Maaliskuussa 2026 yhtiö esitteli Copilot Coworkin, joka on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Anthropicin kanssa ja hyödyntää Clauden agenttimaista mallia monivaiheisiin tehtäviin Microsoft 365 -sovelluksissa .
Copilot Cowork kuuluu uuteen Microsoft 365 E7 Frontier Suite -pakettiin, jonka hinta on 99 dollaria käyttäjää kohden kuukaudessa. Hinta on 65 prosenttia korkeampi kuin 60 dollarin E5-taso. Pakettiin sisältyvät myös Copilot, Agent 365 sekä Entra-identiteettipalvelut .
Ristiriita hälvenee, kun sisäinen käyttö ja kaupallinen liiketoiminta erotetaan toisistaan. Sisäisesti Microsoft vähentää suoraa riippuvuutta Claude Codesta, koska käyttö on voinut kasvattaa kustannuksia ilman vastaavia henkilöstösäästöjä . Kaupallisesti yhtiö taas pakkaa Anthropicin teknologiaa premium-hintaiseen yrityspalveluun. Claude-mallit pysyvät saatavilla myös Copilot CLI:n ja Microsoft Foundry -alustan kautta, joten kyse ei ole täydellisestä erosta .
Microsoftin päätös sopii laajempaan muutokseen yritysten tekoälyhankkeissa. Vaihe, jossa kaikille annettiin tekoälykoodaustyökalu ja katsottiin, mitä tapahtuu, on vaihtumassa hallitumpaan malliin. Käyttöoikeuksia, kustannuksia, työkaluja ja mallivalintoja valvotaan aiempaa tarkemmin .
Kyse ei ole vain Claude Codesta. Anthropic on itse joutunut tarkistamaan taloudellisia odotuksiaan: vuoden 2025 bruttokatemarginaalin ennustetta laskettiin noin 40 prosenttiin, noin kymmenen prosenttiyksikköä aiempaa arviota alemmas, koska pilvilaskennan kustannukset olivat odotettua suuremmat . Huhtikuussa 2026 yhtiö muutti myös yritysasiakkaiden Claude-hinnoittelua käyttöperusteisemmaksi ja nosti yrityssopimusten vähimmäisvaatimuksia .
Yritysostajat joutuvat siis tasapainoilemaan suorituskyvyn ja ennakoitavien kustannusten välillä. Koodaustyökalun hinta voi olla 500–2 000 dollaria insinööriä kohden kuukaudessa, ja puutteellisesti rajattu käyttöönotto voi pahimmillaan synnyttää satojen miljoonien dollarien laskun .
Microsoftin toimintamalli sisältää kolme selkeää elementtiä:
Suleyman kutsuu tätä strategista tavoitetta omavaraisuudeksi: Microsoft haluaa pystyä rakentamaan malleja ilman riippuvuutta yhdestä ulkopuolisesta toimittajasta . Se ei tarkoita yhteistyön loppumista OpenAI:n tai Anthropicin kanssa. Build 2026 -julkistus ja sisäisen Claude Code -käytön supistaminen kuitenkin osoittavat, että Microsoft haluaa kasvattaa omien malliensa merkityksen keskeiseksi osaksi strategiaansa vuoteen 2027 mennessä .
Kuuden kuukauden kokeilun aikana työkalu levisi yrityksen sisällä nopeasti. Raporttien mukaan se oli työntekijöiden keskuudessa jopa ”ehkä hieman liian suosittu” . Toukokuussa 2026 Microsoft alkoi perua suurinta osaa sisäisistä lisensseistä ja määräsi työntekijät siirtymään GitHub Copilot CLI:n käyttöön viimeistään 30. kesäkuuta 2026. Päivä osuu Microsoftin tilikauden loppuun .
Virallinen perustelu on työkaluketjun yhtenäistäminen. Experiences + Devices -yksikön johtaja Rajesh Jha kuvasi päätöstä sisäisessä viestissä standardointina . Useat raportit ovat kuitenkin arvioineet, että kustannukset olivat merkittävä todellinen syy. Yhden lähteen mukaan Claude Code oli yksinkertaisesti muuttunut liian kalliiksi .
On myös syytä erottaa tämä tapaus Microsoftin tekoälyjohtaja Mustafa Suleymanin laajemmista kommenteista. Hänen ennusteensa toimistotyön laajasta automatisoitumisesta 18 kuukauden kuluessa tuli erillisestä Fortune-haastattelusta, eikä kyse ollut suorasta Claude Coden hinnoittelua koskevasta lausunnosta .
Claude Coden ja muiden agenttimaisten koodaustyökalujen laskutus perustuu pitkälti käytettyjen tekstiyksiköiden eli tokenien määrään. Kun työkalu saa käyttöönsä tuhansia insinöörejä ja sitä käytetään jatkuvasti, kustannukset voivat kasvaa nopeasti.
Uberin tapauksessa Claude Code otettiin tiettävästi käyttöön ohjelmistokehitystiimeissä loppuvuodesta 2025. Yhden insinöörin kuukausikustannusten kerrottiin nousseen 500–2 000 dollariin, ja Fortuneen pohjautuneiden tietojen mukaan yhtiö käytti koko 3,4 miljardin dollarin tekoälybudjettinsa neljässä kuukaudessa .
Erään toisen, nimeämättä jätetyn yrityksen kerrottiin puolestaan kerryttäneen noin 500 miljoonan dollarin Claude Code -laskun yhdessä kuukaudessa, koska työntekijöiden käytölle ei ollut asetettu ylärajaa .
Microsoftin kohdalla laskelma on suoraviivainen: jos tuhannet työntekijät käyttävät työkalua 500–2 000 dollarilla kuukaudessa, kyse ei enää ole pienestä kokeilusta vaan huomattavasta menoerästä. Kalleimmillaan 2 000 dollarin kuukausikustannus tarkoittaisi noin 24 000 dollarin vuotuista lisälaskua työntekijää kohden, ilman vastaavaa henkilöstökulujen säästöä .
Microsoftin vastaus ei rajoitu työntekijöiden ohjaamiseen Copilotin pariin. Build 2026 -tapahtumassa San Franciscossa 2.–3. kesäkuuta yhtiö esitteli seitsemän omaa tekoälymallia MAI-brändin alla .
Microsoftin mukaan kaikki mallit on kehitetty Microsoft AI Superintelligence Team -tiimissä ja koulutettu alusta lähtien kaupallisesti lisensoidulla aineistolla. Yhtiö sanoo, ettei malleissa ole käytetty kolmansien osapuolten mallien, kuten OpenAI:n GPT-sarjan, tislausta eli pienemmän mallin opettamista suuremman mallin avulla .
Malliperhe kattaa päättelyn, ohjelmoinnin, kuvien tuottamisen, puheentunnistuksen ja puhesynteesin :
Microsoft markkinoi MAI-Thinking-1:tä suoraan Anthropicin mallien kilpailijana. Yhtiön esittämien testitulosten mukaan malli saavutti 97,0 prosentin tuloksen AIME 2025 -testissä ja 94,5 prosenttia AIME 2026 -testissä. Molemmat mittaavat vaativaa matemaattista päättelyä .
Ohjelmistokehitystä mittaavassa SWE-Bench Pro -testissä Microsoft sanoo mallin yltäneen samalle tasolle kuin Claude Opus 4.6, jonka tulos oli 53 prosenttia . Lisäksi riippumattomat sokkoarvioijat suosivat MAI-Thinking-1:tä Claude Sonnet 4.6:n sijaan ihmisten tekemissä arvioinneissa .
Tuloksia on kuitenkin syytä lukea Microsoftin omien julkistusten yhteydessä. MAI-Thinking-1 ei ole kaikkien vertailujen ykkönen, eikä Microsoft väitä sen olevan sitä . Yhtiön painotus on keskikokoisen mallin tehokkuudessa: sen käyttämiseen tarvitaan vähemmän laskentakapasiteettia kuin vastaavan suorituskyvyn tiheisiin malleihin . Microsoft korostaa myös alhaisia token-kustannuksia yrityskäytössä .
Ohjelmointiin optimoitu MAI-Code-1-Flash sai Microsoftin insinöörien testeissä 51,2 prosenttia SWE-Bench Pro -testissä, kun Claude Haiku 4.5:n tulos samassa VS Code -testiympäristössä oli 35,2 prosenttia . Mallia alettiin tuoda Visual Studio Codeen ja GitHub Copilotiin heti julkistuksen jälkeen .
Tässä on koko tapauksen kiinnostavin ristiriita: Microsoft karsii Claude Coden sisäistä käyttöä, vaikka Anthropic on samaan aikaan vahvistanut asemaansa yritysmarkkinoilla. Rampin Yhdysvaltojen yritysten tekoälymaksuja koskevien tietojen mukaan Anthropic ohitti OpenAI:n ensimmäistä kertaa. Anthropicin osuus maksavista yrityksistä kasvoi 9 prosentista toukokuussa 2025 peräti 35 prosenttiin vuotta myöhemmin .
Microsoft ei kuitenkaan ole luopumassa Anthropicista kaupallisesti. Maaliskuussa 2026 yhtiö esitteli Copilot Coworkin, joka on kehitetty tiiviissä yhteistyössä Anthropicin kanssa ja hyödyntää Clauden agenttimaista mallia monivaiheisiin tehtäviin Microsoft 365 -sovelluksissa .
Copilot Cowork kuuluu uuteen Microsoft 365 E7 Frontier Suite -pakettiin, jonka hinta on 99 dollaria käyttäjää kohden kuukaudessa. Hinta on 65 prosenttia korkeampi kuin 60 dollarin E5-taso. Pakettiin sisältyvät myös Copilot, Agent 365 sekä Entra-identiteettipalvelut .
Ristiriita hälvenee, kun sisäinen käyttö ja kaupallinen liiketoiminta erotetaan toisistaan. Sisäisesti Microsoft vähentää suoraa riippuvuutta Claude Codesta, koska käyttö on voinut kasvattaa kustannuksia ilman vastaavia henkilöstösäästöjä . Kaupallisesti yhtiö taas pakkaa Anthropicin teknologiaa premium-hintaiseen yrityspalveluun. Claude-mallit pysyvät saatavilla myös Copilot CLI:n ja Microsoft Foundry -alustan kautta, joten kyse ei ole täydellisestä erosta .
Microsoftin päätös sopii laajempaan muutokseen yritysten tekoälyhankkeissa. Vaihe, jossa kaikille annettiin tekoälykoodaustyökalu ja katsottiin, mitä tapahtuu, on vaihtumassa hallitumpaan malliin. Käyttöoikeuksia, kustannuksia, työkaluja ja mallivalintoja valvotaan aiempaa tarkemmin .
Kyse ei ole vain Claude Codesta. Anthropic on itse joutunut tarkistamaan taloudellisia odotuksiaan: vuoden 2025 bruttokatemarginaalin ennustetta laskettiin noin 40 prosenttiin, noin kymmenen prosenttiyksikköä aiempaa arviota alemmas, koska pilvilaskennan kustannukset olivat odotettua suuremmat . Huhtikuussa 2026 yhtiö muutti myös yritysasiakkaiden Claude-hinnoittelua käyttöperusteisemmaksi ja nosti yrityssopimusten vähimmäisvaatimuksia .
Yritysostajat joutuvat siis tasapainoilemaan suorituskyvyn ja ennakoitavien kustannusten välillä. Koodaustyökalun hinta voi olla 500–2 000 dollaria insinööriä kohden kuukaudessa, ja puutteellisesti rajattu käyttöönotto voi pahimmillaan synnyttää satojen miljoonien dollarien laskun .
Microsoftin toimintamalli sisältää kolme selkeää elementtiä:
Suleyman kutsuu tätä strategista tavoitetta omavaraisuudeksi: Microsoft haluaa pystyä rakentamaan malleja ilman riippuvuutta yhdestä ulkopuolisesta toimittajasta . Se ei tarkoita yhteistyön loppumista OpenAI:n tai Anthropicin kanssa. Build 2026 -julkistus ja sisäisen Claude Code -käytön supistaminen kuitenkin osoittavat, että Microsoft haluaa kasvattaa omien malliensa merkityksen keskeiseksi osaksi strategiaansa vuoteen 2027 mennessä .