Venäjän torjunnan ydin oli erimielisyys siitä, missä järjestyksessä diplomatiaa pitäisi tehdä. Ukraina ja sitä tukeneet maat vaativat täyttä, välitöntä ja ehdotonta tulitaukoa ennen varsinaisia rauhanneuvotteluja. Venäjä taas ilmoitti, ettei se keskeytä sotatoimia neuvottelujen ajaksi.
6
8
34
Moskova ei hyväksynyt tulitaukoa neuvottelujen lähtökohdaksi
Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha sanoi 23. syyskuuta pidetyssä YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa, että Kiova oli hyväksynyt täyden, välittömän ja ehdottoman tulitauon. Hän kehotti Moskovaa tekemään samoin ennen merkityksellisiin rauhanneuvotteluihin ryhtymistä. Ukrainan, EU:n ja 51 YK:n jäsenmaan yhteislausuma tuki tätä linjaa.
6
8
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov torjui vaatimuksen. Hänen mukaansa Venäjä ei keskeytä niin kutsuttua erityissotilasoperaatiotaan neuvottelujen ajaksi niiden muodosta riippumatta. Lavrov väitti Euroopan haluavan taukoa, jotta Ukraina voisi täydentää sotilaallista suorituskykyään.
34
Käytännössä Moskova ei hyväksynyt tulitaukoa neuvottelujen ennakkoehdoksi. Kyse ei siis ollut vain siitä, pitäisikö osapuolten keskustella, vaan siitä, pitääkö taistelujen loppua keskustelujen ajaksi.
Laaja tuki ei ollut turvallisuusneuvoston päätös
Tietojen mukaan 14 turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä tuki tulitaukoa Ukrainan, EU:n ja yli 50 muun maan ohella.
4
10
Luku ei kuitenkaan perustunut turvallisuusneuvoston äänestykseen Ukrainan tulitaukoa koskevasta päätöslauselmasta. Tällaista päätöslauselmaa ei kokouksessa asetettu äänestettäväksi. Tuki kuvasi Venäjään kohdistuvaa diplomaattista painetta ja sen poliittista eristyneisyyttä, ei sitovaa neuvoston päätöstä.
10
46
Venäjän asema turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenenä rajoittaa ratkaisevasti mahdollisuutta hyväksyä Moskovan vastustama sitova päätöslauselma: pysyvän jäsenen kielteinen ääni voi estää päätöksen hyväksymisen. Siksi muiden jäsenten tuki ei yksin voi pakottaa Venäjää tulitaukoon.
Energia-infrastruktuuri nousi keskeiseksi ennen talvea
Tulitaukokeskustelu käytiin tilanteessa, jossa iskut energiaan liittyvään infrastruktuuriin uhkasivat molempia maita ennen talven tuloa. YK on aiemmin varoittanut, että Venäjän iskut Ukrainan siviilien energia-infrastruktuuriin olivat jättäneet miljoonia ihmisiä pitkäksi aikaa ilman sähköä, lämmitystä ja vettä pakkasolosuhteissa.
23
Presidentti Volodymyr Zelenskyi esitti rajatumpaa vastavuoroista järjestelyä: Ukraina lopettaisi iskut Venäjän jalostamoihin ja energiakohteisiin, jos Venäjä lakkaisi hyökkäämästä Ukrainan energiajärjestelmää, kriittistä infrastruktuuria ja ruokavientiä vastaan.
32
45
Kyse ei ollut jo voimassa olleesta sopimuksesta. Reutersin mukaan Ukraina ja sen liittolaiset pyrkivät ennen talvea rajattuihin yhteisymmärryksiin energia-infrastruktuurista ja Mustanmeren merenkulusta, samalla kun Venäjä osoitti vain vähän kiinnostusta laajempiin neuvotteluihin.
32
Zelenskyi varoitti, että ellei energiaiskujen aselevosta päästäisi sopuun, Ukraina vastaisi iskuihin ja tulevasta talvesta voisi tulla Venäjälle ”hyvin tuskallinen”.
32
Siviiliriskit olivat välittömiä
Panoksena ei ollut vain diplomaattinen asetelma. YK-keskustelujen päivänä julkaistujen tietojen mukaan Venäjän isku Kiovaan tappoi ainakin kaksi ihmistä ja haavoitti 22:ta. Samalla Ukrainan iskut Venäjän energiakohteisiin olivat lisänneet siviileihin kohdistuvien haittojen ja infrastruktuurivaurioiden riskiä.
33
41
Saatavilla olevista tiedoista ei voida johtaa yhtä, virallista siviiliuhrien kokonaismäärää, joka johtuisi nimenomaan turvallisuusneuvoston kokouksen välittömästä asiayhteydestä. Selvää kuitenkin on, että sähkö-, vesi- ja lämmitysjärjestelmistä oli tullut keskeinen humanitaarinen huoli talven lähestyessä.
23
25
Mitä kokouksesta jäi käteen
Kokous teki eron osapuolten kannoissa näkyväksi: Ukraina kannatti täyttä tulitaukoa, jota seuraisivat neuvottelut, kun taas Venäjä ilmoitti, etteivät neuvottelut edellytä sotatoimien keskeyttämistä.
8
34
Siksi laaja kansainvälinen tuki ei muuttunut välittömäksi taistelujen loppumiseksi. Turvallisuusneuvosto pystyi lisäämään diplomaattista painetta, mutta ilman Venäjän suostumusta tai sitovaa päätöstä, jota Venäjä ei estäisi, tulitaukovaatimus jäi poliittiseksi vaatimukseksi eikä täytäntöönpanokelpoiseksi ratkaisuksi.