Ranska karkottaa kaksi iranilaista diplomaattia – näin Teheranin välikohtaus johti vastatoimeen

Ranskan päätös karkottaa kaksi iranilaista diplomaattia on vastavuoroinen diplomaattinen vastatoimi. Ulkoministeri Jean-Noël Barrotin mukaan Pariisi reagoi siihen, miten Iranin viranomaiset kohtelivat kahta Ranskan Teheranin-suurlähetystön työntekijää 19. heinäkuuta. Ranska on kuvannut tapahtumaa tahalliseksi ja sietämättömäksi diplomaattisen koskemattomuuden loukkaukseksi.

Mitä Teheranissa tapahtui 19. heinäkuuta?

Ranskan viranomaisten mukaan Iranin turvallisuuspalvelut pysäyttivät kaksi Ranskan suurlähetystön työntekijää ja pitivät heitä kuulusteltavina useita tunteja. Toisen heistä, uutisraporttien mukaan suurlähetystön kulttuuriattasean, väitetään joutuneen fyysisen väkivallan kohteeksi. Pariisi luonnehti tapahtumaa vakavaksi pelotteluksi ja diplomaattisen koskemattomuuden räikeäksi loukkaukseksi.

Ranskan hallitus kutsui Iranin asiainhoitajan puhutteluun 21. heinäkuuta ja varoitti, että tapahtumalla olisi seurauksia. Yhden virkamiehen kerrottiin palanneen tilanteesta näkyvä vamma otsassaan.

Iranin viranomaisten oma kuvaus tapauksesta on ollut toinen. Teheran on syyttänyt ranskalaisia työntekijöitä sekaantumisesta Iranin sisäisiin asioihin ja liittänyt heidät väitettyyn ulkomaiseen vaikuttamiseen. Ranska on torjunut tämän tulkinnan ja korostanut ennen kaikkea työntekijöiden kohtelua pidätyksen aikana.

Miksi Ranska karkottaa juuri kaksi diplomaattia?

Pariisi käsittelee karkotusta vastavuoroisena diplomaattisena vastauksena – ei rikosoikeudellisena toteamuksena siitä, että karkotettavat iranilaiset diplomaatit olisivat itse pidättäneet tai pahoinpidelleet ranskalaisia työntekijöitä.

Barrot ilmoitti 18. elokuuta, että kaksi Iranin edustajaa Ranskassa karkotetaan lähipäivinä. Hän yhdisti päätöksen suoraan Teheranin välikohtaukseen sekä Iranin myöhempään ratkaisuun estää ranskalaisten työntekijöiden paluu maahan.

Iran julisti kaksi ranskalaista lähetystötyöntekijää persona non grataksi eli ei-toivotuiksi henkilöiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, etteivät he saa palata Iraniin. Karkotus on näin ollen Pariisin vastaus sekä alkuperäiseen pidätykseen että Teheranin muodolliseen päätökseen estää ranskalaisten paluu.

Onko kyse suorasta diplomaattien vaihdosta?

Kyse on parhaiten kuvattuna vastavuoroisesta diplomaattisesta kärjistymisestä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Ranska väittäisi karkotettavien iranilaisten diplomaattien henkilökohtaisesti syyllistyneen heinäkuun tapahtumiin. Valtiot voivat julistaa ulkomaisia diplomaatteja persona non grataksi myös ilman, että juuri heidän väitetään toteuttaneen alkuperäisen teon.

Ranskan viranomaiset ja julkisuudessa siteeratut uutislähteet ovat kertoneet karkotettavien diplomaattien lukumäärän, mutta eivät heidän nimiään tai tehtäviään. Saatavilla olevissa lähteissä ei selitetä, miksi tietoja ei ole julkaistu. Niistä ei myöskään käy ilmi, valittiinko henkilöt jonkin tietyn roolin vuoksi 19. heinäkuuta tapahtuneessa välikohtauksessa.

Siksi varmin tulkinta on, että Ranska on pitänyt ilmoituksen rajattuna karkotusten määrään ja ajankohtaan. Julkista näyttöä siitä, että nimetyt – mutta edelleen tuntemattomat – iranilaiset diplomaatit olisivat henkilökohtaisesti osallistuneet Teheranin pidätyksiin, ei ole esitetty.

Mitä kiista kertoo Ranskan ja Iranin suhteista?

Karkotukset lisäävät uuden kerroksen jo ennestään laajenevaan kiistaan, jossa ovat vastakkain diplomaattinen pääsy, väitetty ulkomainen vaikuttaminen ja kulttuuriyhteydet. Ranskalaisten työntekijöiden pidätys yhdistettiin tapaamiseen, johon osallistui iranilaisia kulttuurialan toimijoita. Tapausta on kuvattu osaksi Iranin laajempaa painostusta Ranskan kanssa tehtävää kulttuurivaihtoa kohtaan.

Barrot on korostanut eroa Iranin valtion ja iranilaisen yhteiskunnan välillä. Hänen mukaansa Ranska voi tukea iranilaisia taiteilijoita, tutkijoita ja tiedemiehiä samalla kun se reagoi toimiin, joiden se katsoo olevan Iranin viranomaisten vastuulla.

Toistaiseksi viesti on rajattu mutta selkeä: Ranska haluaa määrätä diplomaattisen hinnan siitä, miten sen lähetystön työntekijöitä Teheranissa kohdeltiin. Iran puolestaan on käyttänyt persona non grata -päätöstä puolustaakseen väitteitään ranskalaisten sekaantumisesta. Karkotettavien iranilaisten diplomaattien nimet ja tehtävät ovat edelleen julkisuudessa ilmoittamatta.