EU:n suurlähettiläät eivät päässeet sopuun ennen 22. syyskuuta keskiyöllä umpeutunutta määräaikaa, koska kohdennettujen Venäjä-pakotteiden jatkaminen vaatii kaikkien 27 jäsenmaan hyväksynnän. Latvia ei suostunut kompromissiin, jossa kaksi näkyvää liikemiestä poistettaisiin pakotelistalta.
Ehdotus olisi jatkanut lähes 3 000 muun Venäjä-kytköksisen henkilön ja yhteisön rajoituksia poikkeuksellisesti kolmeksi vuodeksi. Latvian näkökulmasta Usmanovin ja Fridmanin poistaminen olisi merkinnyt Venäjään kohdistuvan painostuksen heikentämistä.
14
18
Mitä kompromississa ehdotettiin?
Paketissa oli kaksi toisiinsa sidottua osaa:
- Alisher Usmanov ja Mihail Fridman poistettaisiin pakotelistalta. Heihin kohdistuneet varojen jäädyttämiset ja matkustuskiellot päättyisivät.
- Muiden listalla olevien kohdennettuja pakotteita jatkettaisiin 36 kuukaudella. Tavanomaista pidempi jatko siirtäisi seuraavan laajan uusimiskierroksen vuoteen 2029.
3
14
Diplomaattien kesken syntyi alustava yhteisymmärrys, mutta se edellytti edelleen jokaisen jäsenmaan lopullista hyväksyntää. Latvia jätti hyväksyntänsä antamatta, joten pakettia ei voitu vahvistaa.
18
24
Miksi Ranska, Slovakia ja Luxemburg tukivat poistamista?
Pakotteiden poistamista ajaneet maat eivät välttämättä toimineet samoista syistä.
Slovakia oli ollut aiemman umpisolmun keskiössä ja vaatinut Usmanovin poistamista listalta. Raportoinnin mukaan se tavoitteli lopullisessa kompromississa myös Fridmanin poistamista.
3
13
Ranska pyrki Usmanovin poistamiseen tilanteessa, jossa sen kerrottiin voivan auttaa Azerbaidžanissa pidätettyjen Ranskan kansalaisten vapauttamisessa. Yhteydestä on uutisoitu useissa medioissa, mutta kyse on raportoidusta diplomaattisesta kytköksestä, ei Azerbaidžanin itsenäisesti vahvistamasta ehdosta.
2
12
14
Luxemburg katsoi, että jos Usmanov poistetaan listalta, myös Fridman olisi poistettava. Raportit yhdistivät Luxemburgin kannan Fridmanin noin 16 miljardin dollarin välimiesmenettelyvaateeseen maata vastaan jäädytetyistä varoista. Saatavilla oleva näyttö ei kuitenkaan osoita, että vaatimus olisi Luxemburgin lopullisesti vahvistettu motiivi.
1
3
Miksi Latvian vastustus ratkaisi asian?
Latviasta tuli viimeinen este, sillä EU:n henkilöpakotteet edellyttävät yksimielisyyttä. Sen mukaan sopimus, jossa kahden henkilön poistaminen vaihdetaan pidempään jatkokauteen, vesittäisi EU:n pakotepolitiikkaa.
Latvian ulkoministeri Baiba Braže sanoi neuvotteluista raportoineiden medioiden mukaan, että pakotteita pitäisi "vahvistaa, ei heikentää".
14
Tapaus osoittaa yksimielisyyteen perustuvan järjestelmän haavoittuvuuden: vaikka laajalla paketilla olisi enemmistön tuki, yksi hallitus voi estää sen, jos vastustaa jotakin kompromissin osaa.
Mitä keskiyön määräajassa oli pelissä?
Välitön riski koski EU:n henkilöpakotelistaa: varojen jäädytyksiä ja matkustuskieltoja, jotka kohdistuivat lähes 3 000:een Venäjä-kytköksiseen henkilöön ja yhteisöön. Aiempi erimielisyys oli jo pakottanut EU:n tekemään seitsemän päivän teknisen jatkon 15. syyskuuta 22. syyskuuta asti.
14
16
Jos EU ei saisi kaikkia tarvittavia oikeudellisia toimia valmiiksi yksimielisellä päätöksellä, nämä kohdennetut pakotelistaukset uhkaisivat raueta. Kyse ei siis ollut vain kahdesta nimestä: erimielisyys Usmanovista ja Fridmanista vaaransi koko henkilöihin kohdistuvan pakotejärjestelmän oikeudellisen jatkuvuuden.
14
18
Tämä ei tarkoittaisi kaikkien Venäjä-toimien katoamista. Erilliset taloussektoreihin kohdistuvat EU-pakotteet eivät kuuluneet tähän uusimiskierrokseen, joten ne pysyisivät ennallaan.
14
Reaktiot ennen uusia neuvotteluja
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas kehotti jäsenmaita pitämään pakotteet voimassa ja sanoi virkamiesten pyrkivän saamaan jatkopäätöksen nopeasti maaliin. Hän korosti pakotejärjestelmän vakautta neuvottelujen jatkuessa.
20
30
Ukrainan pääministeri Sergii Koretskyi kehotti EU:ta olemaan höllentämättä Venäjä-pakotteita. Hänen mukaansa Eurooppa ei voi kohdella Venäjän sotatoimia mahdollistavia tahoja ystävinä samaan aikaan, kun Ukrainaan kohdistuu hyökkäyksiä.
39
Liettuan ulkoministeri Kęstutis Budrys puolestaan vaati julkisuudessa lisää painetta Venäjää ja Kremlin hyökkäystä mahdollistavia toimijoita kohtaan. Hänen raportoidut kommenttinsa liittyivät laajempiin Venäjä-toimiin, eivätkä ne olleet nimenomaisesti kannanotto Usmanov–Fridman-kompromissiin.
41
Tiistaiaamulle suunniteltujen neuvottelujen tavoitteena oli siten ratkaista paitsi kahteen listalta poistamiseen liittyvä kiista myös rakenteellinen ongelma: miten laaja pakotelista pidetään voimassa, kun jokainen jatkopäätös riippuu yksimielisestä poliittisesta suostumuksesta.
14