AnswersPublished15 sources
Miksi ekonomistit odottivat EKP:ltä vielä yhtä koronnostoa ja pitkää taukoa
Reutersin 31.8.–3.9. tekemässä kyselyssä kaikki 65 ekonomistia odottivat EKP:n nostavan talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 2,50 prosenttiin 10.
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 TerraKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer
Key takeaways
- Reutersin 31.8.–3.9. tekemässä kyselyssä kaikki 65 ekonomistia odottivat EKP:n nostavan talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 2,50 prosenttiin 10.
- Euroalueen inflaatio nousi elokuussa 3,3 prosenttiin 2,9 prosentista heinäkuussa, mutta nousu johtui lähes kokonaan energiasta.
- Perusennuste oli, että 2,50 prosentin korkotaso pidettäisiin ennallaan ainakin vuoden 2027 puoliväliin: rahapolitiikka olisi kireää pitkään, mutta korkoja ei tarvitsisi nostaa jatkuvasti.
AI Prompt
openai.comCreate a landscape editorial hero image for this Studio Global article: Why did a Reuters poll of 65 economists expect the European Central Bank to raise its deposit rate by 25 basis points to 2.50% on September. Article summary: The poll reflected a balancing act: economists expected one “insurance” hike to prevent an energy shock from spreading into wages, core prices, and inflation expectations—but not a sustained tightening campaign against w. Topic tags: general, government, news, general web. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts with f
Reutersin kyselyn ennuste perustui tasapainoiluun: EKP:n piti reagoida energiahintashokin riskiin, jotta se ei leviäisi koko talouteen, mutta keskuspankin ei nähty hyötyvän voimakkaasta koronnostosyklisestä vastauksesta tarjontahäiriöön.
Reutersin 31. elokuuta–3. syyskuuta tekemässä kyselyssä kaikki 65 ekonomistia odottivat Euroopan keskuspankin nostavan talletuskorkoaan 25 korkopistettä 2,50 prosenttiin 10. syyskuuta. Reutersin mukaan kyse olisi vuoden 2026 toisesta ja todennäköisesti viimeisestä nostosta – ja toteutuessaan EKP:n lyhimmästä koronnostojaksosta 15 vuoteen. 4
Inflaatio oli liian korkea jätettäväksi huomiotta
Euroalueen vuotuinen inflaatio kiihtyi elokuussa 3,3 prosenttiin heinäkuun 2,9 prosentista, siis selvästi EKP:n 2 prosentin tavoitteen yläpuolelle. Nousu johtui Reutersin mukaan lähes kokonaan energian kallistumisesta: raakaöljyn ja maakaasun hinnat nousivat, ja jalostusmarginaalit kasvoivat Iranin sodan aikana. 5
Tämä teki maltillisesta koronnostosta uskottavan. EKP oli nostanut korkoja kesäkuussa osin estääkseen sodan kiihdyttämän energian kallistumisen leviämisen laajemmin talouden hintoihin. Reuters kertoi elokuussa, että päättäjät olivat valmiita uuteen nostoon, mutta eivät juuri halunneet viestiä sitä seuraavista kiristyksistä. 2
Käytännössä tarkoitus oli vahvistaa EKP:n uskottavuutta inflaation torjujana ennen kuin kalliimpi polttoaine ja energia siirtyisivät laajasti muihin hintoihin, palkkoihin ja inflaatio-odotuksiin.
Miksi kysely ei ennakoinut pitkää koronnostojen sarjaa
Ratkaiseva ero oli kokonaisinflaation ja sitkeän, laaja-alaisen inflaation välillä. Useimmat kyselyyn vastanneista ekonomisteista eivät odottaneet energiahintojen nousun synnyttävän laajaa inflaatiopainetta. 4
Korot voivat hillitä kysyntää ja luotonantoa, mutta ne eivät lisää öljyn tai maakaasun tarjontaa. Jos keskuspankki kiristäisi voimakkaasti vastauksena ulkoiseen energiahäiriöön, se voisi lisätä kotitalouksien ja yritysten rasitusta ilman, että hintojen nousun alkuperäinen syy juuri korjaantuisi.
Myös inflaatioluvut tukivat varovaisempaa tulkintaa. Kokonaisinflaation noustessa pohjainflaatio – josta on poistettu energian ja ruoan kaltaiset ailahtelevat erät – hidastui elokuussa 2,4 prosenttiin heinäkuun 2,5 prosentista. 11
Tämä ei poistanut inflaatioriskiä. Se kuitenkin viittasi siihen, ettei energiahäiriö ollut vielä selvästi muuttunut itseään ylläpitäväksi kotimaiseksi inflaatiokierteeksi.
2,50 prosenttia voisi olla riittävän kireä taso ilman uusia nostoja
Aiemmassa Reutersin kyselyssä ekonomistit arvioivat, että EKP nostaisi talletuskoron 2,50 prosenttiin ja pitäisi rahapolitiikan sen jälkeen ennallaan ainakin vuoden 2027 puoliväliin. 3
Tämä on niin sanotun korkeammalla pidempään -linjan ydin: korkoja ei tarvitse nostaa toistuvasti, jos 2,50 prosentin taso arvioidaan riittävän kireäksi ja inflaatiopaineiden odotetaan ajan mittaan hellittävän. Korkojen pitäminen ennallaan antaisi EKP:lle aikaa nähdä, leviäisikö energiahäiriö muuhun talouteen, ilman että kasvua ja julkista taloutta kuormitettaisiin tarpeettomasti.
Ennuste ei siis ollut lupaus siitä, että korot varmasti pysyisivät tässä tasossa. Iranin konflikti ja energiamarkkinoiden heilahtelu olivat välitön epävarmuuden lähde. Lisäksi globaalien joukkolainakorkojen nousu voi kiristää rahoitusoloja, vaikka EKP ei nostaisi ohjauskorkoa enää. Reutersin mukaan päättäjien tavoitteena oli hillitä konfliktin inflaatiovaikutuksia, ei sitoutua ennalta määrättyyn korkopolkuun syyskuun jälkeen. 2
Mikä olisi voinut muuttaa ennustetta?
Syyskuulle odotettu koronnosto ei merkinnyt, että inflaatio-ongelman olisi katsottu ratkenneen. Lisäkiristys olisi muuttunut todennäköisemmäksi, jos hintapaineiden olisi nähty siirtyvän energiasta pysyväksi pohjainflaatioksi – esimerkiksi palkkojen nopeamman nousun, uuden ja pitkittyvän energiahintapiikin tai yritysten kustannussiirtojen laajenemisen kautta.
Kyselyn perusennuste edellytti kahta asiaa: energian vetämän inflaation ei pitänyt levitä laajemmalle, ja inflaatio-odotusten piti pysyä ankkuroituneina. Jos jompikumpi olisi pettänyt, pitkä korkotauko 2,50 prosentissa olisi ollut paljon epävarmempi. 4
Tiivistettynä
Ekonomistit odottivat vielä yhtä EKP:n koronnostoa, koska 3,3 prosentin inflaatio ja jatkuva energiahäiriö vaativat näkyvän rahapoliittisen vastauksen. He odottivat korkojen jäävän 2,50 prosenttiin, koska hintapiikki johtui pääosin energiasta ja näyttö laaja-alaisista inflaatiopaineista oli rajallista. Ennustettu linja oli siis kireä ja kärsivällinen – ei avoin, pitkään jatkuva koronnostokampanja. 4
5
Studio Global AI
Continue your research
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
People also ask
What is the short answer to "Miksi ekonomistit odottivat EKP:ltä vielä yhtä koronnostoa ja pitkää taukoa"?
Reutersin 31.8.–3.9. tekemässä kyselyssä kaikki 65 ekonomistia odottivat EKP:n nostavan talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 2,50 prosenttiin 10.
What are the key points to validate first?
Reutersin 31.8.–3.9. tekemässä kyselyssä kaikki 65 ekonomistia odottivat EKP:n nostavan talletuskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä 2,50 prosenttiin 10. Euroalueen inflaatio nousi elokuussa 3,3 prosenttiin 2,9 prosentista heinäkuussa, mutta nousu johtui lähes kokonaan energiasta.
What should I do next in practice?
Perusennuste oli, että 2,50 prosentin korkotaso pidettäisiin ennallaan ainakin vuoden 2027 puoliväliin: rahapolitiikka olisi kireää pitkään, mutta korkoja ei tarvitsisi nostaa jatkuvasti.
Sources
reuters.comECB to raise rates a second time in September, but then done, say ...
investing.comEuro zone inflation hits 3.3% in August as energy costs fuel price ...