Ranskalainen kemisti Henri B. Kagan ja japanilainen kemisti Kenso Soai saivat vuoden 2026 kemian Nobel-palkinnon tutkimuksestaan, joka käsittelee molekyylien kätisyyttä: sitä, miten kemiallinen reaktio voi tuottaa enemmän molekyylin toista peilikuvamuotoa kuin toista. Heidän työnsä auttaa selittämään, miten tällainen suosinta voi vahvistua. Se tarjoaa mahdollisen reitin elämän molekyylien yksipuolisuuteen, mutta ei todista, että elämä syntyi juuri näin.
3
16
Keitä Kagan ja Soai ovat?
Palkinnon myöntämisen aikaan Kagan oli tutkijana ranskalaisessa Université Paris-Sudissa Orsayssa ja Soai japanilaisessa Tokyo University of Sciencessa.
7
8 Kagan syntyi 15. joulukuuta 1930, joten hän oli 95-vuotias, kun palkinnosta ilmoitettiin 7. lokakuuta 2026.
7
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia myönsi palkinnon epälineaarisia vaikutuksia ja autokatalyysiä koskevista löydöistä epäsymmetrisessä orgaanisessa synteesissä.
3 Kagan ja Soai jakavat 12 miljoonan Ruotsin kruunun palkinnon tasan.
12
19
Mitä molekyylin kätisyys tarkoittaa?
Joillakin molekyyleillä on kaksi muotoa, jotka ovat toistensa peilikuvia. Ne muistuttavat toisiaan kuten vasen ja oikea käsi, mutta niitä ei voi asettaa päällekkäin niin, että ne vastaisivat toisiaan täydellisesti. Tätä ominaisuutta kutsutaan kiraalisuudeksi. Elävissä organismeissa proteiinien rakennusaineina käytetään aminohappojen vain toista peilikuvamuotoa. Se, miten tällainen epäsymmetria syntyi, on askarruttanut kemistejä pitkään.
1
48
Peilikuvamuotojen ominaisuudet voivat erota toisistaan. Esimerkiksi karvonin eri muodot yhdistetään mintun ja kuminan tuoksuihin.
22 Kemian alalla on tärkeää pystyä ohjaamaan, kumpaa muotoa reaktio tuottaa — esimerkiksi silloin, kun valmistetaan tietyn kätisyyden omaavia lääkemolekyylejä.
18
Miten löydöt liittyvät homokiraalisuuteen?
Kagan kuvasi vuonna 1986 niin sanotun epälineaarisen vaikutuksen: katalyytin peilikuvamuotojen pieni epätasapaino ei aina siirry reaktion tuotteisiin samassa suhteessa. Pieni ero katalyyttiseoksessa voi siis johtaa paljon suurempaan eroon syntyvien molekyylien määrissä.
18
49
Soai puolestaan toi esiin tavan vahvistaa tätä epätasapainoa. Autokatalyysissä reaktion tuote toimii katalyyttinä ja auttaa tuottamaan lisää samaa, saman kätisyyden omaavaa tuotetta. Soain reaktioasetelmaa käsiteltiin merkittävässä julkaisussa vuonna 1995.
27
49
Yhdessä nämä löydöt osoittavat, miten alun perin vähäinen suosinta voi vahvistua kemiallisten reaktioiden myötä niin, että yksi molekyylimuoto alkaa hallita. Tämä on uskottava tapa, jolla homokiraalisuus eli yhden peilikuvamuodon yleistyminen voi syntyä. Se ei kuitenkaan ole todiste siitä, että elämän molekyylien yksipuolisuus olisi saanut alkunsa juuri tällä tavalla.
1
30
Soai iloitsi Nobel-uutisesta
Kemian Nobel-komitean puheenjohtaja Heiner Linke kuvasi palkittua tutkimusta vastaukseksi yli sata vuotta vanhaan arvoitukseen: miten homokiraalisuus voi syntyä spontaanisti.
30 Puhelinhaastattelussa pian palkintoilmoituksen jälkeen Soai sanoi olevansa uutisesta erittäin innoissaan ja kuvaili sitä hyväksi, todella hyväksi uutiseksi.
11