Mitkä G7-maat käyttävät velkaan enemmän kuin puolustukseen?

Poikkeuksia ovat Saksa ja Kanada. Muissa viidessä G7-maassa korkomenot ylittävät puolustusmenot:

• Italia: velanhoitokulut ovat lähes kolminkertaiset puolustusbudjettiin nähden. Korkokulujen määräksi arvioidaan noin 193 prosenttia puolustusmenoista .
• Yhdysvallat: julkisen velan korkomenot ovat noin kaksinkertaiset puolustusbudjettiin verrattuna . Scope ennustaa Yhdysvaltojen julkisen velan nousevan 137,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2029. Se ylittäisi maan vuoden 2020 pandemia-ajan huipputason, joka oli 132 prosenttia .
• Britannia ja Ranska: kummassakin maassa velanhoitokulut ovat suunnilleen kaksi kertaa puolustusmenojen suuruiset .
• Japani: lähteissä esitetyt tarkat kertoimet vaihtelevat hieman, mutta Japani kuuluu Yhdysvaltojen, Italian, Britannian ja Ranskan tavoin maihin, joissa korkomenot ylittävät sotilasmenot .

Saksa erottuu vertailussa edukseen. Scope arvioi, että Saksan korkomenot vastaavat vuonna 2026 vain noin 35:tä prosenttia maan puolustusbudjetista .

Velkasuhteet lähestyvät pandemia-ajan ennätyksiä

Scope Ratings ennustaa G7-maiden yhteenlasketun julkisen velan nousevan 135,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Luku lähestyy vuoden 2020 ennätystä, jolloin velkasuhde oli 139,6 prosenttia .

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti lokakuussa 2025, että maailman julkinen velka voi ylittää 100 prosenttia maailmantalouden bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Se olisi korkein taso sitten vuoden 1948. Kasvavat korkomenot kaventavat valtioiden liikkumavaraa samaan aikaan, kun menoja lisäävät puolustus, ikääntyvä väestö ja muut julkiset palvelut .

Bloombergin mukaan korkomenojen odotetaan kasvavan erityisesti Yhdysvalloissa, Japanissa ja Ranskassa. Näissä maissa suuri velkataakka yhdistyy edelleen verrattain korkeisiin korkotasoihin . Yhdysvalloissa nettokorkomenojen ennustetaan vievän vuosina 2025–2030 keskimäärin noin 12 prosenttia valtion tuloista. Se on vähintään kaksinkertainen osuus verrokkeihin nähden .

Puolustusmenot kiristävät budjettia entisestään

G7-maat eivät kuitenkaan tarkastele velkaa tyhjiössä. Nato-maat ovat sopineet puolustusmenojen nostamisesta kohti 3,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä .

Tavoite lisää painetta julkiseen talouteen juuri nyt, kun aiempien lainojen korkolaskut kasvavat. Scope varoittaa, että esimerkiksi Ranskassa puolustusmenojen nostaminen vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta ilman vastaavia säästöjä tai EU-maiden välistä taakanjakoa voisi nostaa alijäämän yli neljään prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Samalla julkinen velka voisi ylittää 120 prosenttia bruttokansantuotteesta .

Kriisiä ei vielä ole – mutta herkkyys kasvaa

Useimmat G7-maat ovat toistaiseksi välttyneet akuutilta jälleenrahoituskriisiltä. Scope Ratingsin valtio- ja julkishallintoluokituksista vastaava johtaja Eiko Sievert kuitenkin varoittaa, että korkea velkataakka ja suuret perusjäämät alijäämäiset budjetit tekevät julkisesta taloudesta aiempaa herkemmän markkinoiden rahoitusehtojen muutoksille .

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkojen nousu tai sijoittajien luottamuksen heikkeneminen voisi vaikeuttaa valtioiden taloudenpitoa nopeasti. Mitä suurempi osa budjetista kuluu velan korkoihin, sitä vähemmän rahaa jää uusiin puolustusinvestointeihin, julkisiin palveluihin tai talouden heikentymisen torjumiseen.

Mitä luvut kertovat?

Scope Ratingsin ja Bloombergin esiin nostama kehitys kuvaa julkisen talouden ristipainetta: viidessä maailman vauraimpiin kuuluvassa maassa menneisyyden lainojen rahoittaminen maksaa jo enemmän kuin nykyisen sotilaallisen suorituskyvyn ylläpitäminen. Jos velkasuhteet jatkavat nousuaan ja puolustusmenoihin kohdistuvat tavoitteet kiristyvät, velanhoidon ja turvallisuusmenojen välinen jännite todennäköisesti voimistuu vuosikymmenen loppua kohti.

Mitkä G7-maat käyttävät velkaan enemmän kuin puolustukseen?

Poikkeuksia ovat Saksa ja Kanada. Muissa viidessä G7-maassa korkomenot ylittävät puolustusmenot:

• Italia: velanhoitokulut ovat lähes kolminkertaiset puolustusbudjettiin nähden. Korkokulujen määräksi arvioidaan noin 193 prosenttia puolustusmenoista .
• Yhdysvallat: julkisen velan korkomenot ovat noin kaksinkertaiset puolustusbudjettiin verrattuna . Scope ennustaa Yhdysvaltojen julkisen velan nousevan 137,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2029. Se ylittäisi maan vuoden 2020 pandemia-ajan huipputason, joka oli 132 prosenttia .
• Britannia ja Ranska: kummassakin maassa velanhoitokulut ovat suunnilleen kaksi kertaa puolustusmenojen suuruiset .
• Japani: lähteissä esitetyt tarkat kertoimet vaihtelevat hieman, mutta Japani kuuluu Yhdysvaltojen, Italian, Britannian ja Ranskan tavoin maihin, joissa korkomenot ylittävät sotilasmenot .

Saksa erottuu vertailussa edukseen. Scope arvioi, että Saksan korkomenot vastaavat vuonna 2026 vain noin 35:tä prosenttia maan puolustusbudjetista .

Velkasuhteet lähestyvät pandemia-ajan ennätyksiä

Scope Ratings ennustaa G7-maiden yhteenlasketun julkisen velan nousevan 135,2 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2029 mennessä. Luku lähestyy vuoden 2020 ennätystä, jolloin velkasuhde oli 139,6 prosenttia .

Myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti lokakuussa 2025, että maailman julkinen velka voi ylittää 100 prosenttia maailmantalouden bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä. Se olisi korkein taso sitten vuoden 1948. Kasvavat korkomenot kaventavat valtioiden liikkumavaraa samaan aikaan, kun menoja lisäävät puolustus, ikääntyvä väestö ja muut julkiset palvelut .

Bloombergin mukaan korkomenojen odotetaan kasvavan erityisesti Yhdysvalloissa, Japanissa ja Ranskassa. Näissä maissa suuri velkataakka yhdistyy edelleen verrattain korkeisiin korkotasoihin . Yhdysvalloissa nettokorkomenojen ennustetaan vievän vuosina 2025–2030 keskimäärin noin 12 prosenttia valtion tuloista. Se on vähintään kaksinkertainen osuus verrokkeihin nähden .

Puolustusmenot kiristävät budjettia entisestään

G7-maat eivät kuitenkaan tarkastele velkaa tyhjiössä. Nato-maat ovat sopineet puolustusmenojen nostamisesta kohti 3,5:tä prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä .

Tavoite lisää painetta julkiseen talouteen juuri nyt, kun aiempien lainojen korkolaskut kasvavat. Scope varoittaa, että esimerkiksi Ranskassa puolustusmenojen nostaminen vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta ilman vastaavia säästöjä tai EU-maiden välistä taakanjakoa voisi nostaa alijäämän yli neljään prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Samalla julkinen velka voisi ylittää 120 prosenttia bruttokansantuotteesta .

Kriisiä ei vielä ole – mutta herkkyys kasvaa

Useimmat G7-maat ovat toistaiseksi välttyneet akuutilta jälleenrahoituskriisiltä. Scope Ratingsin valtio- ja julkishallintoluokituksista vastaava johtaja Eiko Sievert kuitenkin varoittaa, että korkea velkataakka ja suuret perusjäämät alijäämäiset budjetit tekevät julkisesta taloudesta aiempaa herkemmän markkinoiden rahoitusehtojen muutoksille .

Käytännössä tämä tarkoittaa, että korkojen nousu tai sijoittajien luottamuksen heikkeneminen voisi vaikeuttaa valtioiden taloudenpitoa nopeasti. Mitä suurempi osa budjetista kuluu velan korkoihin, sitä vähemmän rahaa jää uusiin puolustusinvestointeihin, julkisiin palveluihin tai talouden heikentymisen torjumiseen.

Mitä luvut kertovat?

Scope Ratingsin ja Bloombergin esiin nostama kehitys kuvaa julkisen talouden ristipainetta: viidessä maailman vauraimpiin kuuluvassa maassa menneisyyden lainojen rahoittaminen maksaa jo enemmän kuin nykyisen sotilaallisen suorituskyvyn ylläpitäminen. Jos velkasuhteet jatkavat nousuaan ja puolustusmenoihin kohdistuvat tavoitteet kiristyvät, velanhoidon ja turvallisuusmenojen välinen jännite todennäköisesti voimistuu vuosikymmenen loppua kohti.