Ranska ja Saksa kasvoivat yhtä nopeasti – mutta taloudet kulkevat eri suuntiin

Saksan ensimmäisen neljänneksen kasvuluku tarkistettiin 0,3 prosentista 0,4 prosenttiin. Ranskan ensimmäisen neljänneksen tulos puolestaan tarkistettiin 0,1 prosentin supistumiseksi. Näin ollen Saksa aloitti toisen neljänneksen selvästi vahvemmalla vauhdilla.

Saksa nojasi vientiin, Ranska ulkomaankaupan elpymiseen

Kasvun koostumus oli maiden välillä huomattavan erilainen.

Saksa: vienti ja sitkeä teollisuus kannattelivat

Saksan kasvua vauhdittivat ennen kaikkea vahvistuneet vientinäkymät ja suhteellisen hyvin kestänyt teollisuus. Teollisuussektori selvisi Iranin sodan vaikutuksista paremmin kuin etukäteen pelättiin, ja Bundesbankin mukaan myös kuluttajat jatkoivat kuluttamista.

Vientivetoinen kasvu ei kuitenkaan tarkoita, että talous olisi suojassa kriisiltä. Hormuzinsalmen häiriöt ja niiden seurauksena nousseet energia- ja raaka-ainekustannukset söivät osan kasvusta. Saksan talousministeriö oli jo toukokuussa varoittanut, että sota aiheuttaisi toisella neljänneksellä huomattavan hidastumisen.

Ranska: vienti palautui, kotimainen kysyntä jäi vaisuksi

Ranskan 0,2 prosentin kasvu perustui käytännössä kokonaan nettovientiin, eli viennin ja tuonnin erotukseen. Nettovienti lisäsi kasvua 0,6 prosenttiyksikköä. Vienti kasvoi 2,6 prosenttia sen jälkeen, kun se oli supistunut ensimmäisellä neljänneksellä 3,1 prosenttia. Tuonti kasvoi samaan aikaan 0,8 prosenttia.

Kotimainen kysyntä, kun varastojen muutokset jätetään ulkopuolelle, vahvistui vain hieman ja lisäsi kasvua 0,1 prosenttiyksikköä. Ranskan tilastoviranomainen INSEE kuvasi kotimaisen kysynnän kokonaisuutta edelleen vaisuksi.

Kotimainen kysyntä erottaa maat toisistaan

Ranskan talouden haavoittuvuus näkyy erityisesti kulutuksessa. Kotitalouksien kulutus kasvoi toisella neljänneksellä vain 0,2 prosenttia, vaikka se oli supistunut ensimmäisellä neljänneksellä 0,3 prosenttia. Kiinteät investoinnit vähenivät jälleen 0,3 prosenttia.

Ranskan keskuspankki on varoittanut, että Iranin konfliktiin liittyvä öljyn hinnan nousu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja leikkaa vuoden 2026 BKT-kasvusta arviolta 0,2–0,3 prosenttiyksikköä.

Saksassa kotimainen kysyntä on toistaiseksi ollut suhteellisesti vakaampaa. Bundesbankin heinäkuun katsauksen mukaan kuluttajat jatkoivat kuluttamista, ja teollisuus hyötyi ulkomaisesta kysynnästä sekä viennin kasvusta. Energian kallistuminen painaa silti näkymiä.

Iranin sota nostaa energiakustannuksia kaikkialla Euroopassa

Iranin sota ja Hormuzinsalmen saartoon liittyvät häiriöt ovat aiheuttaneet Euroopassa voimakkaan energiashokin. Hormuzinsalmi on keskeinen reitti maailman öljy- ja kaasukuljetuksille, joten häiriöt vaikuttavat hintoihin myös kaukana konfliktialueesta.

• INSEE arvioi öljyshokin hidastavan Ranskan kasvua noin 0,2–0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2026.
• Saksan talousministeriö on nostanut esiin korkeammat hinnat, toimitusketjujen häiriöt ja epävarmuuden, jotka heikentävät sekä yritysten että kuluttajien luottamusta.
• Saksan kasvua seuraava IMK arvioi energiashokin iskeneen maan talouteen, ja ifo-instituutti arvioi maaliskuussa sodan leikkaavan Saksan vuoden kasvusta 0,2 prosenttiyksikköä tilanteessa, jossa konflikti lievenee.

Saksassa energiashokki osuu vahvasti teollisuuteen, kun taas Ranskassa vaikutus näkyy erityisen suoraan kotitalouksien ostovoimassa ja kulutuksessa. Jaottelu ei ole täydellinen: energia kallistuu molemmissa maissa, mutta talouksien rakenne määrittää sen, missä vaikutus tuntuu ensin.

Yhdysvaltojen tullit ovat erityinen riski Saksalle

Yhdysvaltojen tullit lisäävät epävarmuutta etenkin vientivetoisissa talouksissa. EY arvioi tullien leikkaavan EU:n BKT-kasvusta noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2026.

Saksa on Ranskaa alttiimpi vaikutuksille, koska sen talous on vahvasti sidoksissa teollisuuteen, koneisiin ja autovientiin. ifo-instituutin mukaan Yhdysvaltojen tuontitullit painavat edelleen Saksan vientiä Yhdysvaltoihin.

Ranska ei ole tulliriskiltä suojassa, mutta sen altistuminen on lähdeaineiston perusteella Saksaa maltillisempi. Ranskan suurempi lyhyen aikavälin riski liittyykin siihen, että kallis energia heikentää jo ennestään haurasta kotimaista kysyntää.

Vuoden 2026 kasvuennusteet ovat vaatimattomia

Saksa:

• Bundesbank odottaa 0,5 prosentin kasvua.
• DIW Berlin ennustaa 0,5 prosentin kasvua, kun aiempi ennuste oli 1,0 prosenttia.
• Kielin maailmantalouden instituutti ennustaa 0,8 prosentin kasvua.
• Commerzbank nosti ennusteensa toisen neljänneksen odotuksia paremman tuloksen jälkeen 0,6 prosentista 1,0 prosenttiin.

Ranska:

• INSEE ennustaa 0,7 prosentin kasvua.
• Ranskan keskuspankki on varovaisempi ja ennustaa 0,5 prosentin kasvua, kun aiempi arvio oli 0,9 prosenttia.

INSEE odottaa Ranskan kasvun hidastuvan vuoden jälkipuoliskolla vain 0,1 prosenttiin kummallakin viimeisellä neljänneksellä. Tämä kertoo siitä, ettei toisen neljänneksen elpyminen vielä merkitse vahvaa käännettä.

Ranska ja Saksa rinnakkain

Johtopäätös: sama kasvuluku ei tarkoita samaa taloustilannetta

Ranska ja Saksa kasvoivat toisella neljänneksellä täsmälleen saman verran, mutta lähtötilanne ja kasvun laatu olivat erilaiset. Saksalla oli takanaan vahvempi ensimmäinen neljännes, ja sen vienti sekä teollisuus pitivät taloutta pinnalla. Ranska puolestaan palasi kasvuun pääasiassa viennin elpymisen ansiosta, kun kotitalouksien kulutus ja investoinnit pysyivät heikkoina.

Edessä on molemmille vaikea loppuvuosi. Saksa on herkempi Yhdysvaltojen tullien vaikutuksille, kun taas Ranskan suurin haaste on energiashokin välittyminen kuluttajien ostovoimaan. Siksi 0,2 prosentin kasvuluku kertoo vain puolet tarinasta – talouksien todellinen suunta näkyy siinä, kestääkö kasvu myös kotimaisen kysynnän ja viennin paineet.