Operation Lighthouse tutki 29 120 kryptovaluuttaosoitetta

Chainalysisin johtama Operation Lighthouse oli monipäiväinen tiedustelu- ja tutkintaoperaatio, jonka tavoitteena oli häiritä kryptovaluuttoihin liittyviä verkostoja, joissa levitetään lapseen kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavaa materiaalia (CSAM). Chainalysisin ja operaatiosta raportoineiden lähteiden mukaan tutkijat kävivät läpi 29 120 kryptovaluuttaosoitetta ja digitaalista tunnistetta, jotka liittyivät yli 100:aan avoimen verkon ja pimeän verkon alustaan, foorumiin tai jakeluverkostoon. Työ tuotti 14 300 tutkintavihjettä ja nosti esiin yli 7 700 epäiltyä tiliä, joiden toiminta liittyi 125 maahan. 2711

Lukuja on kuitenkin tulkittava tarkasti. Ne kuvaavat tutkintavihjeitä ja epäiltyjä tilejä – eivät todettua rikosvastuuta, syytteitä tai lainvoimaisia tuomioita.

Mihin Operation Lighthouse pyrki?

Operaatio keskittyi CSAM-materiaalin levittämiseen liittyvään taloudelliseen infrastruktuuriin. Kyse ei Chainalysisin kuvauksen perusteella ollut pelkästä koulutuksesta, vaan koordinoidusta tutkintatoimesta, jonka tarkoituksena oli muuttaa lohkoketjudata viranomaisten ja maksupalveluiden hyödynnettäviksi vihjeiksi. 711

Tiedonhaku toteutettiin New Yorkissa sijaitsevassa National Cyber-Forensics and Training Alliancessa (NCFTA). Mukana oli lainvalvontaviranomaisia, kryptovaluuttapörssejä ja maksupalveluita, yksityisiä yrityksiä sekä erikoistuneita voittoa tavoittelemattomia järjestöjä. Tutkijoita osallistui useilta mantereilta. 2711

Miten tutkinta eteni?

Operaatio perustui kuukausien aikana tehtyyn datan rikastamiseen, jota seurasi tiivis, usean päivän mittainen tutkintajakso. Tutkijat jäljittivät kryptovaluuttaosoitteita ja muita digitaalisia tunnisteita, jotka yhdistyivät yli 100 CSAM-alustaan, foorumiin ja jakeluverkostoon avoimessa verkossa ja pimeässä verkossa. 2811

Lohkoketjuanalyysi yhdistettiin pörsseiltä ja maksupalveluilta saataviin tietoihin. Näin osallistujat pystyivät tarkastelemaan mahdollisesti asiaan liittyviä tilejä, vaikka laitonta materiaalia ei olisi säilytetty kyseisen finanssipalvelun omalla alustalla. Tavoitteena oli tuottaa vihjeitä, joita tutkijat voivat täydentää lisätiedoilla, muulla näytöllä ja eri maiden lainsäädännön mukaisilla menettelyillä. 711

Ketkä osallistuivat?

Chainalysis kuvasi Lighthousea julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeeksi, johon osallistui yli yhdeksän lainvalvontaviranomaista, yli 13 yksityisen sektorin kumppania ja erikoistuneita järjestöjä. 7 Lähteissä yhteistyö kuvataan laajaksi kokonaisuudeksi, jossa olivat edustettuina lohkoketjuanalytiikka, kryptovaluuttapörssit, maksupalvelut, viranomaiset ja lasten suojeluun keskittyvä asiantuntemus. 2711

Yhteistyömalli oli operaation kannalta keskeinen. Lohkoketjudata voi paljastaa maksujen ja osoitteiden välisiä yhteyksiä, kun taas pörsseillä ja maksupalveluilla saattaa olla tilitietoja, joita ei voi päätellä julkisesta lohkoketjusta. Lainvalvontaviranomaiset puolestaan arvioivat, miten vihjeet voidaan vahvistaa ja miten niitä voidaan käyttää sovellettavan lain mukaisessa tutkinnassa.

Mitä operaatio kertoi löytäneensä?

Operation Lighthouseen liitetyt keskeiset tulokset olivat seuraavat:

• 29 120 kryptovaluuttaosoitetta ja digitaalista tunnistetta tutkittiin. 1211
• Yhteyksiä löytyi yli 100 CSAM-alustaan, foorumiin ja jakeluverkostoon. 2811
• 14 300 tutkintavihjettä syntyi 11 kryptovaluuttapörssin ja maksupalvelun kautta. 1710
• Yli 7 700 epäiltyä tiliä tunnistettiin. 1713
• Epäiltyä toimintaa havaittiin 125 maassa. 1713
• Chainalysisiin viittaavien tietojen mukaan 16 tiliä liittyi rekisteröityihin seksuaalirikollisiin. 1013

Luvut kertovat ennen kaikkea datan tarkastelun laajuudesta ja tutkijoille syntyneen työmäärän koosta. Ne eivät yksinään kerro, kuinka moni johtaa pidätykseen, syytteeseen, oikeudenkäyntiin tai tuomioon.

Miksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö on tärkeää?

Operaation laajempi merkitys liittyy siihen, miten taloudellista tiedustelutietoa yritetään hyödyntää kansainvälisessä tutkinnassa. Lohkoketjututkinta voi paljastaa maksukuvioita, mutta tutkinnan muuttaminen oikeuskelpoiseksi tapaukseksi vaatii usein pörssien, maksupalveluiden, viranomaisten ja muiden tietoa hallussaan pitävien tahojen yhteistyötä.

Lighthouse esittelee mallin, jota voidaan soveltaa toistuvasti: ensin dataa rikastetaan, sen jälkeen kumppanit kokoontuvat intensiiviseen tutkintajaksoon ja lopuksi käyttökelpoiset vihjeet toimitetaan jatkotutkintaan. Chainalysisin mukaan sama lähestymistapa voisi tukea myös muiden laittomien kryptovaluuttailmiöiden torjuntaa, mutta käytettävissä olevat lähteet eivät itsenäisesti osoita, kuinka laajasti mallia tullaan soveltamaan. 711

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Välitön lopputulos on suuri määrä tutkintavihjeitä, joita eri maiden viranomaiset voivat lähteä selvittämään. Seuraavissa vaiheissa lohkoketjusta saadut havainnot pitäisi vahvistaa esimerkiksi pörssien tiedoilla, henkilöllisyystiedoilla, digitaalisella näytöllä ja muilla lainmukaisesti hankituilla todisteilla.

Tämä ero on tärkeä erityisesti silloin, kun toiminta ulottuu 125 maahan. Eri maiden lainsäädäntö, näyttökynnykset, tiedonluovutussäännöt ja syyttäjien ratkaisut vaikuttavat siihen, muuttuuko vihje tutkinnaksi, syytteeksi tai tuomioksi.

Saatavilla oleva näyttö ei itsenäisesti dokumentoi Operation Lighthouseen liittyneitä valmistuneita syytteitä tai tuomioita. Myöskään ennusteita tiettyjen syyteratkaisujen toteutumisesta vuoteen 2027 mennessä, CSAM:iin liittyvien kryptovaluuttavirtojen laajemmasta kasvusta tai yksityisyyskolikoiden ja sekoituspalveluiden yleistymisestä ei voida pitää vahvistettuina tuloksina.

Vahvin vahvistettu johtopäätös on siten rajatumpi mutta silti merkittävä: Chainalysis kertoo koordinoidun, monipäiväisen tutkinnan yhdistäneen lohkoketjuanalyysin rahoitusalan ja lainvalvonnan yhteistyöhön. Tuloksena syntyi 14 300 tutkintavihjettä ja yli 7 700 tiliä merkittiin epäilyttäviksi. Operaation pysyvä vaikutus mitataan kuitenkin vasta jatkotutkintojen laadulla – ei alkuperäisen vihjemäärän perusteella.