Kolme keskuspankkia piti korot ennallaan samalla viikolla – mutta koronnostajat vahvistivat asemiaan

Koronnostoa kannattivat Clevelandin Fedin johtaja Beth Hammack, Minneapolisin Fedin johtaja Neel Kashkari ja Dallasin Fedin johtaja Lorie Logan. Kaikki kolme halusivat nostaa korkoa 0,25 prosenttiyksiköllä .

Fed perusteli varovaisuuttaan sillä, että inflaatio on yhä tavoitetta korkeammalla. Keskuspankin heinäkuun rahapolitiikkaraportissa mainittiin energian hinnannousuun vaikuttaneet tarjontashokit, tullien vaikutusten kehittyminen ja poikkeuksellisen kiinnostavasti tekoälyteknologian voimakas rakentaminen eli laajat AI-investoinnit .

Kesäkuun kokousmuistion mukaan inflaatiota olivat kiihdyttäneet myös Lähi-idän konfliktin nostamat energia- ja tuotantokustannukset sekä tekoälyhankkeisiin liittyvän kysynnän kasvu .

Warsh sanoi lehdistötilaisuudessa, että inflaatio on edelleen liian korkealla suhteessa Fedin kahden prosentin tavoitteeseen. Hänen mukaansa keskuspankki on määrätietoinen ja ”toimittaa hintavakauden” . Kongressille aiemmin heinäkuussa antamassaan lausunnossa Warsh puolestaan totesi, että viiden viime vuoden inflaatiopiikki jää historiaan, jos rahapolitiikka onnistutaan mitoittamaan oikein .

Warshin johtama Fed on samalla pidättäytynyt antamasta markkinoille tavanomaisia ennakkovihjeitä seuraavasta korkoliikkeestä. Tämä niin sanottu ”no-guidance”-linja on jättänyt sijoittajat epävarmoiksi siitä, onko seuraava askel koronnosto vai uusi tauko .

Englannin pankki: Lähi-idän sota nosti koronnostopaineita

Englannin pankin rahapoliittinen komitea, MPC, piti Bank Raten 3,75 prosentissa äänin 6–3 . Vähemmistö olisi nostanut koron neljään prosenttiin.

Koronnostoa kannattivat ulkopuoliset MPC-jäsenet Catherine Mann ja Megan Greene sekä keskuspankin pääekonomisti Huw Pill . Kesäkuussa koronnostoa olivat kannattaneet vain Greene ja Pill, joten Mannin liittyminen joukkoon vahvisti kiristyslinjaa kannattavaa vähemmistöä .

Englannin pankki nosti esiin Yhdysvaltojen ja Iranin uudelleen kärjistyneen konfliktin. Keskuspankin mukaan se on valmis nostamaan korkoja, jos sota laajenee . Kuvernööri Andrew Bailey varoitti lisäksi, että korkeat ja voimakkaasti vaihtelevat energian hinnat voivat nostaa inflaatiota uudelleen myöhemmin tänä vuonna .

Pankki seuraa myös niin sanottuja toisen kierroksen vaikutuksia: sitä, siirtyvätkö energiashokin aiheuttamat kustannukset myöhemmin palkkoihin, palveluhintoihin ja inflaatio-odotuksiin .

Bailey kuitenkin torjui ajatuksen, että koronnosto olisi lähellä. Hän sanoi, ettei yleisön pitäisi lähteä kokouksesta ajatellen, että Englannin pankki olisi ”hiljalleen siirtymässä kohti koronnostoa”, koska hänen mukaansa mikään hänen tai muiden päättäjien sanoma ei viittaa siihen . Baileyn mukaan ennallaan pitäminen oli järkevä päätös, vaikka komitean äänijako oli aiempaa jakautuneempi . Pankin ennusteen mukaan Britannian talous oli lisäksi menossa kohti pysähtymistä .

Markkinat tulkitsivat Baileyn viestin varovaisena: syyskuun kokouksen koronnoston todennäköisyydeksi hinnoiteltiin lehdistötilaisuuden jälkeen vain 35 prosenttia .

Japanin keskuspankki: haukkamielinen tauko

Japanin keskuspankki, BOJ, piti lyhyen aikavälin ohjauskoron 1,0 prosentissa äänin 8–1 . Korko on Japanissa korkeimmillaan sitten syyskuun 1995, kun keskuspankki nosti sitä 0,25 prosenttiyksikköä kesäkuussa .

Ainoa eriävä ääni tuli hallituksen jäseneltä Hajime Takatalta, joka kannatti nostoa 1,25 prosenttiin .

BOJ varoitti, että taustalla oleva inflaatio voi ylittää keskuspankin kahden prosentin tavoitteen. Se toisti olevansa valmis nostamaan lainakustannuksia edelleen, jos inflaatioriskit kasvavat . Päättäjät seuraavat myös globaalin tekoälykysynnän ja valuuttakurssien vaikutuksia .

Samalla BOJ laski tilivuoden 2026 pohjainflaatioennustettaan 2,8 prosentista 2,5 prosenttiin. Tämä viittaa siihen, että lyhyen aikavälin hintapaineiden odotetaan hieman hellittävän, vaikka rahapoliittinen viesti pysyi kokonaisuutena kiristysmyönteisenä . Keskuspankki nosti kuluvan tilivuoden kasvuennusteen 0,6 prosenttiin .

Siksi Japanin päätöstä kuvattiin haukkamieliseksi tauoksi: korkoa ei nostettu nyt, mutta ovi uusiin koronnostoihin jätettiin auki, jos inflaatio uhkaa kiihtyä .

Mitä sama viikko kertoo maailmantaloudesta?

Yhteinen nimittäjä ei ollut valmis koronnosto vaan kasvava sisäinen paine nostaa korkoja. Kaikissa kolmessa keskuspankissa vähemmistö piti inflaatioriskiä niin merkittävänä, että odottamisen sijaan olisi pitänyt toimia heti.

Riskit olivat osin samoja mutta painotukset erilaisia:

• Fed nosti esiin energian, Lähi-idän konfliktin, tullit ja tekoälyinvestointien kiihdyttämän kysynnän .
• Englannin pankki keskittyi Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin mahdolliseen laajenemiseen, energian hintavaihteluun ja inflaation toisen kierroksen vaikutuksiin .
• Japanin keskuspankki varoitti taustalla olevan inflaation voivan ylittää kaksi prosenttia, vaikka se samalla laski inflaatioennustettaan .

Päättäjien enemmistö valitsi kuitenkin kärsivällisyyden. Tämä ei tarkoita, että koronnostot olisi poistettu pöydältä. Pikemminkin keskuspankit haluavat nähdä, muuttuvatko energia- ja geopoliittiset shokit pysyväksi inflaatioksi ennen seuraavaa liikettä.