Maailmanrauha historiallisen alhaalla – konfliktit ja tekoälysota ennätystasolla

Maailman rauhantila on heikentynyt merkittävästi viimeisen vuoden aikana, selviää Institute for Economics & Peace (IEP) -tutkimuslaitoksen 9. kesäkuuta 2026 julkaisemasta Globaalista rauhanindeksistä (Global Peace Index, GPI) . Raportti maalaa karun kuvan nykytilanteesta, jota ajavat muun muassa aktiivisten konfliktien ennätysmäärä, tekoälyn vauhdittama sodankäynti ja väkivallasta koituvat, koko ajan kasvavat taloudelliset kustannukset.

Rauhan ennennäkemätön heikkeneminen

Heikennyksen mittakaava on historiallinen. Vuoden 2026 indeksin mukaan peräti 99 maan rauhantila heikkeni viime vuoden aikana – enemmän kuin koskaan aiemmin indeksin olemassaolon aikana ja samalla jyrkin yksittäisen vuoden pudotus kahteenkymmeneen vuoteen . Globaalin rauhan heikkenemistä on nyt kestänyt yhtäjaksoisesti 12 vuotta . Kaikkiaan 73 prosenttia indeksin seuraamista maista on nyt vähemmän rauhallisia kuin indeksin aloitusvuonna 2007 .

Konfliktit toisen maailmansodan jälkeisessä huipussa

Raportti vahvistaa globaalien konfliktien dramaattisen eskaloitumisen. Valtioiden välisten konfliktien määrä on noussut korkeimmalle tasolle sitten toisen maailmansodan: peräti 61 maata on tällä hetkellä osallisena tällaisissa yhteenotoissa . Lisäksi omien rajojensa ulkopuolella käytäviin konflikteihin osallistuvien maiden määrä on lähes kaksinkertaistunut, ja molemmat luvut – niin aktiivisten konfliktien määrä kuin ulkoisten yhteenottojenkin määrä – ovat saavuttaneet historiallisen sodanjälkeisen huippunsa .

Tekoälyn ja lennokkisodankäynnin nousu

Yksi tämän konfliktien aikakauden määrittävistä piirteistä on teknologian kiihtyvä rooli. Lennokkihyökkäykset (drone-iskut) ovat lisääntyneet ällistyttävät 11 500 prosenttia viimeisen seitsemän vuoden aikana, mikä alleviivaa nykyaikaisten taistelukenttien täydellistä muodonmuutosta . Vielä merkittävämpää on, että tekoälyjärjestelmiä käytetään nyt tekemään elämästä ja kuolemasta päättäviä kohdistamispäätöksiä sekunneissa – perustavanlaatuinen muutos, joka herättää syvällisiä eettisiä ja strategisia kysymyksiä sodankäynnin tulevaisuudesta .

21,81 biljoonan dollarin taloudellinen lasku

Rauhan ylläpitämisen epäonnistumisen taloudelliset kustannukset ovat suuremmat kuin koskaan. Globaalin väkivallan taloudellinen vaikutus nousi ennätykselliseen 21,81 biljoonaan dollariin vuonna 2025, mikä vastaa noin 13:ta prosenttia maailman bruttokansantuotteesta . Tämä valtava summa kattaa suorien sotilasmenojen lisäksi konfliktien laajemmat taloudelliset seuraukset, kuten menetetyn tuottavuuden, ihmisten siirtymisen ja pitkäaikaisen epävakauden.

Suuret muutokset maakohtaisissa sijoituksissa

Globaalin myllerryksen keskellä toiset kansakunnat pysyvät vakauden tyyssijoina. Islanti on säilyttänyt paikkansa maailman rauhallisimpana maana jo 19 peräkkäisen vuoden ajan . Vuoden 2026 indeksin viisi rauhallisinta maata ovat Islanti, Irlanti, Uusi-Seelanti, Itävalta ja Sveitsi .

Indeksin häntäpäätä hallitsevat aktiiviset konfliktialueet. Vuoden 2026 raportissa vähiten rauhallisia maita ovat Venäjä, Sudan, Kongon demokraattinen tasavalta, Ukraina ja Israel . Venäjä on ensimmäistä kertaa listattu kaikkein vähiten rauhalliseksi maaksi suorana seurauksena sen meneillään olevasta sodasta Ukrainassa . Myös Jemen, Etelä-Sudan, Sudan ja Afganistan pysyvät tiukasti listan pohjalla, ja niiden sijoitukset vaihtelevat konfliktien voimistuessa tai laantuessa .

Suomi nähdään edelleen osana maailman rauhallisinta kärkijoukkoa, sijoittuen Euroopan vakaimpien maiden joukkoon yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa .