Sovun keskiössä on Ukrainan länsiosassa sijaitsevan Taka-Karpatian eli Taka-Karpatian alueen noin 100 000 hengen unkarilaisvähemmistö. Unkarin pääministeri Péter Magyar ilmoitti 3. kesäkuuta saavuttaneensa Ukrainan kanssa "historialliseksi" kuvaamansa sopimuksen vähemmistön kielellisistä, koulutuksellisista ja kulttuurisista oikeuksista .
Ukraina sitoutui sopimuksen mukaan muun muassa:
Magyarin mukaan Unkari hyväksyisi ensimmäisen EU-jäsenyysneuvottelujen kokonaisuuden avaamisen, kun Ukraina toteuttaa asiaan liittyvät lainsäädäntömuutokset . Sopua edelsivät 18. toukokuuta alkaneet teknisen tason neuvottelut, jotka käynnistyivät pian Magyarin uuden hallituksen astuttua tehtäväänsä .
Unkari ilmoitti sopimuksen jälkeen luopuvansa pitkäaikaisesta vetostaan . Brysselissä EU-maiden suurlähettiläät aloittivat 3. kesäkuuta menettelyn, jolla Ukrainalle ja Moldovalle avataan ensimmäinen neuvottelukokonaisuus .
EU-jäsenyysneuvotteluissa kokonaisuus tarkoittaa useita toisiinsa liittyviä neuvottelulukuja. Ensimmäinen kokonaisuus tunnetaan nimellä ”perusasiat” (Fundamentals). Se kattaa jäsenyyden kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten:
Yksimielisyys kaikkien 27 jäsenmaan kesken päätti saarron, joka oli pysäyttänyt Ukrainan etenemisen kesäkuusta 2024 lähtien . Se ei kuitenkaan tarkoita, että Ukraina tai Moldova olisi lähellä automaattista jäsenyyttä. EU:n laajentumisprosessi etenee vaiheittain, ja jokainen uudistusalue vaatii erillistä työtä ja jäsenmaiden hyväksyntää.
Neuvottelujen virallinen eteneminen on tarkoitus vahvistaa hallitustenvälisessä konferenssissa Luxemburgissa 15. kesäkuuta 2026. Kokous järjestettäisiin EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä . Jos aikataulu ei toteudu, varapäiväksi on mainittu 16. kesäkuuta .
Tavoitteena on vähintään ensimmäisen kokonaisuuden avaaminen. Joidenkin diplomaattien mukaan aiemmin kertynyt edistys voisi kuitenkin mahdollistaa kahden kokonaisuuden avaamisen samanaikaisesti . Moldovan EU-suurlähettiläs Daniela Morari on puolestaan ilmaissut toiveen, että kaikki neuvottelukokonaisuudet saataisiin avattua kesän loppuun mennessä .
Aikataulu ei silti ole lopullinen. EU-jäsenyysneuvottelujen avaaminen edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä myös myöhemmissä vaiheissa, joten yksikin maa voi edelleen hidastaa prosessia .
Molempien maiden jäsenyyspyrkimykset ovat edenneet nopeasti, mutta ratkaisevat uudistukset ovat vasta käynnissä:
EU:n laajentumisprosessin vapautuminen tapahtuu keskellä laajempaa diplomaattista liikehdintää. Samana päivänä, kun Unkarin ja Ukrainan vähemmistösopu julkistettiin, saksalainen hallitusvirkamies sanoi, että ”ikkuna vuoropuhelulle Venäjän ja Euroopan välillä on hitaasti avautumassa” Ukrainan tilanteesta .
Mahdollisiin keskusteluihin olisi kuitenkin vielä kuukausia, ja niiden edellytyksenä olisi Moskovan osoittama vakava sitoutuminen neuvotteluihin sekä ehdoton tulitauko . EU:n huippukokouksen luonnosteksti ei myöskään vielä anna valtuutusta erityisedustajan nimeämiseen .
Saksan linja on näin ollen muuttunut varovaisesti. Helmikuussa Berliini vastusti suoria keskusteluja Vladimir Putinin kanssa ja vetosi tämän ”maksimalistisiin vaatimuksiin” . Kesäkuussa Saksa on ollut valmis tunnustamaan Euroopalle mahdollisen roolin tulevassa diplomatiassa, mutta vain tiukoin ehdoin ja Ukrainan asema huomioiden.
Sovun keskiössä on Ukrainan länsiosassa sijaitsevan Taka-Karpatian eli Taka-Karpatian alueen noin 100 000 hengen unkarilaisvähemmistö. Unkarin pääministeri Péter Magyar ilmoitti 3. kesäkuuta saavuttaneensa Ukrainan kanssa "historialliseksi" kuvaamansa sopimuksen vähemmistön kielellisistä, koulutuksellisista ja kulttuurisista oikeuksista .
Ukraina sitoutui sopimuksen mukaan muun muassa:
Magyarin mukaan Unkari hyväksyisi ensimmäisen EU-jäsenyysneuvottelujen kokonaisuuden avaamisen, kun Ukraina toteuttaa asiaan liittyvät lainsäädäntömuutokset . Sopua edelsivät 18. toukokuuta alkaneet teknisen tason neuvottelut, jotka käynnistyivät pian Magyarin uuden hallituksen astuttua tehtäväänsä .
Unkari ilmoitti sopimuksen jälkeen luopuvansa pitkäaikaisesta vetostaan . Brysselissä EU-maiden suurlähettiläät aloittivat 3. kesäkuuta menettelyn, jolla Ukrainalle ja Moldovalle avataan ensimmäinen neuvottelukokonaisuus .
EU-jäsenyysneuvotteluissa kokonaisuus tarkoittaa useita toisiinsa liittyviä neuvottelulukuja. Ensimmäinen kokonaisuus tunnetaan nimellä ”perusasiat” (Fundamentals). Se kattaa jäsenyyden kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten:
Yksimielisyys kaikkien 27 jäsenmaan kesken päätti saarron, joka oli pysäyttänyt Ukrainan etenemisen kesäkuusta 2024 lähtien . Se ei kuitenkaan tarkoita, että Ukraina tai Moldova olisi lähellä automaattista jäsenyyttä. EU:n laajentumisprosessi etenee vaiheittain, ja jokainen uudistusalue vaatii erillistä työtä ja jäsenmaiden hyväksyntää.
Neuvottelujen virallinen eteneminen on tarkoitus vahvistaa hallitustenvälisessä konferenssissa Luxemburgissa 15. kesäkuuta 2026. Kokous järjestettäisiin EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä . Jos aikataulu ei toteudu, varapäiväksi on mainittu 16. kesäkuuta .
Tavoitteena on vähintään ensimmäisen kokonaisuuden avaaminen. Joidenkin diplomaattien mukaan aiemmin kertynyt edistys voisi kuitenkin mahdollistaa kahden kokonaisuuden avaamisen samanaikaisesti . Moldovan EU-suurlähettiläs Daniela Morari on puolestaan ilmaissut toiveen, että kaikki neuvottelukokonaisuudet saataisiin avattua kesän loppuun mennessä .
Aikataulu ei silti ole lopullinen. EU-jäsenyysneuvottelujen avaaminen edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä myös myöhemmissä vaiheissa, joten yksikin maa voi edelleen hidastaa prosessia .
Molempien maiden jäsenyyspyrkimykset ovat edenneet nopeasti, mutta ratkaisevat uudistukset ovat vasta käynnissä:
EU:n laajentumisprosessin vapautuminen tapahtuu keskellä laajempaa diplomaattista liikehdintää. Samana päivänä, kun Unkarin ja Ukrainan vähemmistösopu julkistettiin, saksalainen hallitusvirkamies sanoi, että ”ikkuna vuoropuhelulle Venäjän ja Euroopan välillä on hitaasti avautumassa” Ukrainan tilanteesta .
Mahdollisiin keskusteluihin olisi kuitenkin vielä kuukausia, ja niiden edellytyksenä olisi Moskovan osoittama vakava sitoutuminen neuvotteluihin sekä ehdoton tulitauko . EU:n huippukokouksen luonnosteksti ei myöskään vielä anna valtuutusta erityisedustajan nimeämiseen .
Saksan linja on näin ollen muuttunut varovaisesti. Helmikuussa Berliini vastusti suoria keskusteluja Vladimir Putinin kanssa ja vetosi tämän ”maksimalistisiin vaatimuksiin” . Kesäkuussa Saksa on ollut valmis tunnustamaan Euroopalle mahdollisen roolin tulevassa diplomatiassa, mutta vain tiukoin ehdoin ja Ukrainan asema huomioiden.