Kim Yo Jong uhkaa Japania Tomahawk-kokeen jälkeen

Mikä laukaisi varoituksen?

Japanin Aegis-hävittäjä JS Chokai laukaisi Tomahawk-ohjuksen Tyynellämerellä 29. heinäkuuta Japanin aikaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun japanilainen sotalaiva suoritti kyseisen ohjuksen laukaisun. Koe oli merkittävä askel Tokion pyrkimyksissä hankkia pitkän kantaman iskukykyä .

Tomahawk on tarkkuusohjattu risteilyohjus, joka on tarkoitettu maamaaleihin ja jonka kantama on yli 1 600 kilometriä . Japanin kerrotaan sopineen 400 ohjuksen hankinnasta, ja niiden ostamiseen on varattu yli kaksi miljardia dollaria .

Kim Yo Jongin keskeiset syytökset

Kim kuvaili Japania ”sotavaltioksi muuttuvaksi” ja syytti sitä palaamisesta ”sotarikollisvaltioksi”. Hänen mukaansa Tokio käyttää kiristyvää kansainvälistä tilannetta hyväkseen kasvattaakseen hyökkäyksellistä sotilaallista kapasiteettiaan .

Kim nosti esiin erityisesti kolme asiaa:

• Pitkän kantaman ohjukset: Tomahawkien käyttöönotto merkitsee Japanille kykyä iskeä kaukana sijaitseviin kohteisiin.
• Puolustuslinjan laajentuminen: Pjongjang katsoo Japanin siirtyvän kauemmas sodanjälkeisestä, perustuslain rajoittamasta ”yksinomaan puolustuksellisesta” linjasta .
• Yhdysvaltojen tuki: Kim syytti Washingtonia siitä, että se mahdollistaa Japanin uudelleenvarustautumisen ja tukee Tokion kasvavaa sotilaallista roolia .

Pohjois-Korea on arvostellut myös Japanin osallistumista Yhdysvaltojen johtamiin sotaharjoituksiin Filippiineillä sekä muita ohjuskokeita .

Japanin puolustusmenot kasvavat ennätyslukemiin

Varoitus osuu ajankohtaan, jolloin Japani kasvattaa puolustusmenojaan voimakkaasti. Maan hallitus hyväksyi vuoden 2026 budjetin, joka ylittää yhdeksän biljoonaa jeniä eli noin 58–59 miljardia dollaria. Vuoden 2025 budjetti oli noin 8,7 biljoonaa jeniä eli noin 55 miljardia dollaria .

Tokion tavoitteena on kasvattaa vuotuiset puolustusmenot noin kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2027 mennessä. Risteilyohjukset, miehittämättömät järjestelmät ja niin sanottu vastaiskukyky ovat suunnitelman keskeisiä osia .

Japanin puolustusministeri Shinjiro Koizumi sanoi 2026 puolustusselonteon esipuheessa, että maan puolustuskykyjä on vahvistettava ja uudistettava ”kiireellisyyden ja kriisin tajulla” .

Tokion perustelu: kyse on itsepuolustuksesta

Japanin puolustusministeriö perustelee pitkän kantaman aseita edelleen itsepuolustuksella. Sen mukaan kyky torjua uhkia ennen niiden saapumista Japanin alueelle on tarpeen pelotteen vahvistamiseksi ja alueelliseen turvallisuustilanteeseen vastaamiseksi .

Japanin 4. elokuuta julkaistu puolustusselonteko kuvasi maan turvallisuusympäristöä ”vakavimmaksi ja monimutkaisimmaksi sitten toisen maailmansodan päättymisen”. Raportissa nostettiin esiin Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean sotilaalliset toimet, niiden kasvava yhteistyö, pommikonepartiot sekä Moskovan tuki Pohjois-Korean sotilaalliselle modernisaatiolle .

Näin Tokio perustelee varustautumista vastauksena ulkoisiin uhkiin, kun taas Pjongjang tulkitsee samat toimet merkiksi Japanin hyökkäyskyvyn kasvusta.

Kiina varoittaa Japanin militarismin paluusta

Myös Kiina on arvostellut Tomahawk-koetta. Pekingin mukaan laukaisu heijastaa Japanin pyrkimystä vahingoittaa Kiinan etuja ja kiinalaisten kansalaisten turvallisuutta. Kiina on samalla varoittanut japanilaisen militarismin mahdollisesta paluusta .

Kiinan, Japanin ja Pohjois-Korean vastakkaiset tulkinnat kuvastavat Itä-Aasian turvallisuusasetelman vaikeaa kierrettä: yhden maan puolustuksellisena pitämä toimi voidaan naapurissa nähdä hyökkäyskyvyn rakentamisena.

Retoriikka palvelee myös Pohjois-Korean omia tavoitteita

Analyytikot ja useat kansainväliset tiedotusvälineet ovat huomauttaneet, että Kim Yo Jongin lausunnoilla voi olla kaksi tarkoitusta. Japanin ja Yhdysvaltojen muodostaman uhan korostaminen auttaa Pjongjangia perustelemaan omia aseohjelmiaan, mukaan lukien ydinase- ja ohjuskokeet, puolustuksellisina vastatoimina .

Pohjois-Korean lausunto ei täsmentänyt, mitä ”lisää sotilaallisia vaihtoehtoja” käytännössä tarkoittaisi. Sen merkitys on toistaiseksi ennen kaikkea poliittinen varoitus, joka kytkee Japanin uuden pitkän kantaman iskukyvyn osaksi Pjongjangin perusteluja omalle sotilaalliselle kehitykselleen.