Iran varoittaa naapureitaan: Yhdysvaltojen talouskampanjaan osallistuvat voidaan julistaa vihollisiksi

Iran on varoittanut Persianlahden naapurimaita liittymästä Washingtonin suunnittelemaan talouspainostuskampanjaan. Iranin korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteerin Mohsen Rezaein mukaan maat, jotka osallistuvat Yhdysvaltojen niin sanottuun taloussotaan, voidaan julistaa vihollisiksi. Teheran uhkaa kohdistaa vastatoimia niiden etuihin, myös Persianlahdelta lähteviin öljynvientireitteihin. 27

Mitä Iran uhkasi tehdä?

Rezaei kohdisti varoituksensa erityisesti Persianlahden valtioihin. Hänen mukaansa Iran vastaisi, jos naapurimaat auttaisivat Washingtonia toteuttamaan talousrajoituksia. Hän varoitti, ettei öljyä välttämättä päästettäisi Persianlahden tai Hormuzinsalmen kautta – ja että Iran voisi kohdistaa toimia myös salmen kiertämiseksi rakennettuja vaihtoehtoisia kuljetusreittejä vastaan. 19

Kyse oli uhkauksesta, ei todisteesta siitä, että kaikki mahdolliset vastatoimet olisi jo määrätty toteutettaviksi. Viestin tarkoituksena oli ennen kaikkea estää alueen hallituksia auttamasta Yhdysvaltoja Iranin vastaisen painostuksen toimeenpanossa. 23

Rezaein kolmivaiheinen strategia

Rezaei kuvasi Iranin alueellista toimintamallia kolmiportaisena prosessina, joka alkaisi diplomatialla ja voisi kiristyä, jos naapurimaat jatkaisivat yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa:

1. Neuvotellaan: Iran pyrkisi ensin keskustelemaan naapurimaiden kanssa jännitteiden lieventämiseksi.
2. Suostutellaan: Teheran yrittäisi sen jälkeen irrottaa maat Yhdysvaltojen linjasta diplomaattisin keinoin. Rezaei puhui ”miellyttävästä kielenkäytöstä” ja ajan antamisesta uudelleenharkintaan. 2
3. Painostetaan tai kostetaan: Jos naapurimaa pysyisi Washingtonin rinnalla, Iran voisi ryhtyä toimiin sen etuja vastaan. Rezaei mainitsi mahdollisina kohteina myös Persianlahden vaihtoehtoiset öljynkuljetusreitit. 79

Rezaei sanoi, ettei Iran pyri laajentamaan sotaa. Samalla hänen kuvaamansa toimintamalli yhdisti sovittelutarjouksen selkeään uhkaukseen alueellisen tilanteen kärjistymisestä, jos hallitukset liittyvät Yhdysvaltojen kampanjaan. 39

Miksi Hormuzinsalmi on niin tärkeä?

Hormuzinsalmi on kiistan keskiössä, koska Iranin varoitus ulottuu talouspakotteiden lisäksi energiavientiin ja meriliikenteeseen. Rezaei väitti salmen pysyvän suljettuna ja varoitti, että Iran voisi häiritä öljykuljetuksia sekä salmessa että muilla Persianlahdelta lähtevillä reiteillä. 19

Vaihtoehtoiset reitit eivät kuitenkaan pysty täysin korvaamaan salmen kapasiteettia. Al Jazeeran siteeraaman analyysin mukaan kolme mahdollista öljyputkea voisi kuljettaa yhteensä noin 9 miljoonaa barrelia päivässä, kun Hormuzinsalmen kautta kulkisi normaalisti noin 20 miljoonaa barrelia päivässä. 14

Laivaliikenne on lähdemateriaalin mukaan jo vähentynyt voimakkaasti. Eräänä viime päivien aikana salmen läpi kulki vain neljä rahtialusta, eikä suuria raakaöljy- tai nesteytetyn maakaasun kuljetusaluksia ilmoitettu liikenteessä. 19

Teheran vetoaa valtioiden suvereniteettiin

Iranin diplomaattinen vastareaktio keskittyi niin sanottuihin toissijaisiin pakotteisiin. Niillä Yhdysvallat pyrkii painostamaan kolmansissa maissa toimivia yrityksiä, pankkeja ja muita tahoja, jotka jatkavat kaupankäyntiä Iranin kanssa.

Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmaeil Baghaei kuvasi politiikkaa Yhdysvaltojen ”ekstraterritoriaalisen suvereniteetin” vaatimukseksi itsenäisten YK:n jäsenvaltioiden yli. Hänen mukaansa Washingtonilla ei ole oikeutta pakottaa ulkomaisia pankkeja, yrityksiä tai lentoasemia luopumaan Iranin kanssa käytävästä laillisesta kaupasta. Baghaei katsoi toissijaisten pakotteiden rikkovan valtioiden suvereniteetin periaatetta. 1726

Ulkoministeri Abbas Araghchi puolestaan sanoi pakotestrategian olevan tuomittu epäonnistumaan ja kuvasi sitä tutuksi versioksi samasta painostuspolitiikasta. 1

Teheran pyrki näin esittämään kiistan muuna kuin kahdenvälisenä pakotekamppailuna. Iranin tulkinnan mukaan Washington painostaa myös muita valtioita luopumaan omista kaupallisista ja poliittisista päätöksistään. Tämä on Teheranin esittämä näkemys Yhdysvaltojen tavoitteista, ei itsenäisesti vahvistettu tosiasia. 38

Taustalla laajempi Yhdysvaltojen ja Iranin kriisi

Varoitukset annettiin tilanteessa, jossa neuvottelut olivat pysähtyneet ja vastakkainasettelu oli laajentunut sodaksi sekä meriliikennettä koskevaksi kriisiksi. Iranin asemaa kärjisti entisestään Hormuzinsalmen sulkeminen ja kaupallisen liikenteen väheneminen. 169

Washington puolestaan painosti muita hallituksia valitsemaan, noudattavatko ne Yhdysvaltojen kampanjaa. Valtiovarainministeri Scott Bessent tiivisti Yhdysvaltojen viestin varoitukseen: ”Olet joko meidän puolellamme tai meitä vastaan.” 1

Iran on kuvannut Yhdysvaltojen strategiaa yritykseksi eristää maa taloudellisesti, hajottaa iranilaisten sisäinen yhtenäisyys ja lietsoa levottomuuksia sotilaallisen painostuksen rinnalla. 9

Naapurimaille lähetetty viesti on siten kaksijakoinen: Iran tarjoaa ensin neuvotteluja ja diplomaattista suostuttelua, mutta uhkaa kohdella yhteistyöhön ryhtyviä hallituksia vihollisina ja kohdistaa vastatoimia niiden etuihin sekä energiaviennin infrastruktuuriin.