Intel kertoo EMIB-T:n siirtyvän tuotantotehtaiden käyttöönottoon vuonna 2026 . ECTC-tapahtumassa esitetty 2× retikkelin rakenne on kuitenkin ennen kaikkea validointivaiheen osoitus; Intelin pidemmän aikavälin tavoite on moninkertaisesti suurempi.
Kun useita siruja yhdistetään suureksi paketiksi, niiden väliin ja alle lisätään epoksimainen alitäyttömateriaali. Sen tehtävänä on tukea liitäntöjä ja tasata mekaanista rasitusta. Suuressa paketissa materiaalin annostelu ja kovettuminen muuttuvat kuitenkin vaikeiksi: seurauksena voi olla halkeamia, kerrosten irtoamista tai tyhjiöitä.
Intel käyttää tähän distributed mold underfill -menetelmää eli DMU-tekniikkaa. Siinä alitäyttöä ei annostella yhdestä pisteestä koko rakenteen läpi, vaan materiaali jaetaan useisiin annosteluvyöhykkeisiin. Tavoitteena on hallita virtausta paremmin ja pienentää suurten pakettien mekaanisia vikoja .
Ratkaisu on tärkeä Intelin tiekartassa, koska yhtiö tavoittelee yli 12 retikkelin paketteja vuoteen 2028 mennessä. Tulevaisuuden tekoälyn superpiireille Intel on esittänyt jopa 24 retikkelin konseptuaalista kapasiteettia . Kyse ei siis ole vielä 24-kertaisen paketin massatuotannosta, vaan suunnasta, johon yhtiö pyrkii.
Intel kuvaa kehityksen etenevän nykyisestä tuotannosta kohti paljon suurempia pakettikokonaisuuksia:
Intel on samalla esitellyt NEPCON Japan 2026 -tapahtumassa 10-2-10-rakenteisen paksuytimisen lasialustan. Yhtiö tavoittelee lasialustojen massatuotantoa Rio Ranchossa, mikä voisi tarjota uuden perustan suurille ja tiheästi johdotetuille tekoälypaketeille .
Jättimäinen tekoälypaketti ei ole vain suurempi versio nykyisestä piiristä. Kun paketin tehonkulutus nousee 15–25 kilowattiin, virta, jäähdytys ja hetkelliset tehopiikit on ratkaistava samanaikaisesti.
Intel kehittää tähän useita toisiaan täydentäviä tekniikoita:
Yhdessä nämä ratkaisut pyrkivät tekemään yhdestä paketista järjestelmän, joka kuluttaa ja haihduttaa tehoa aiemmin kokonaisille palvelinräkeille tyypillisellä tasolla.
Teknologian kaupallistaminen vaatii muutakin kuin Intelin omat tuotantolinjat. Siksi yhtiö rakentaa ympärilleen kumppaniverkostoa.
Tessolve ilmoitti heinäkuun 27.–28. päivänä 2026 yhteistyöstä Intel Foundryn kanssa. Yhtiö tukee Intelin asiakkaita EMIB-teknologiaan perustuvien heterogeenisten monisirupakettien suunnittelussa .
Käytännössä Tessolve tarjoaa suunnittelu-, simulointi- ja pakkausosaamista asiakkaille, jotka haluavat hyödyntää EMIB-rakennetta ilman omaa laajaa pakkaussuunnittelutiimiä. Tessolve kertoo jo toteuttaneensa kokonaisvaltaisen projektin, joka kattoi paketin suunnittelun ja simuloinnin .
Intel on lisäksi saanut Cadencen, Synopsysin ja Siemens EDAn kehittämään EMIB-T:n suunnittelutyönkulkuja Chiplet Alliance Program -ohjelmassa .
Intel ja kiinalainen tarkkuuslasin valmistaja Lens Technology ilmoittivat 24. heinäkuuta 2026 yhteistyöstä, jossa tutkitaan lasialustoihin tehtäviä through-glass via -läpivientejä eli TGV-yhteyksiä .
Lens Technology suunnittelee tähän käyttöön 30 000 neliömetrin lasialustatehdasta . On kuitenkin tärkeää erottaa kehitysyhteistyö tuotantosopimuksesta: nykyinen yhteisymmärryspöytäkirja on sitomaton ja keskittyy prosessien kehittämiseen ja validointiin. Se ei vielä takaa tuotantomääriä tai lopullista valmistussopimusta .
TSMC on edelleen volyymituotannon vahvin toimija. Sen CoWoS-alusta on keskeinen pakkausratkaisu NVIDIAn ja AMD:n tekoälykiihdyttimille. TSMC on esitellyt CoWoS-alustalla suoraan piihin perustuvaa nestejäähdytystä, jolla se saavutti 0,055 °C/W:n lämpöresistanssin yli 2,6 kilowatin lämpöteholla ja 3 300 neliömillimetrin interposerilla .
TSMC kehittää myös lasiydinalustoja, mutta on asettanut tuotantotavoitteeksi vuosikymmenen jälkipuoliskon. Intel puolestaan tavoittelee lasialustojen käyttöönottoa jo vuosina 2026–2027 . CNBC:n mukaan NVIDIA on hankkinut aktiivisesti CoWoS-kapasiteettia ja selvittänyt Inteliä toissijaiseksi pakkaustoimittajaksi, mikä viittaa TSMC:n kapasiteetin olevan kysyttyä .
Samsung tarjoaa I-Cube-pakkausta 2,5D-rakenteille ja X-Cubea 3D-pinoamiseen. Yhtiö panostaa erityisesti hybridikupariliitoksiin ja kehittää omaa lasialustalinjaansa, mutta on julkaissut vähemmän tietoja yli 4–6 retikkelin kokoisista paketeista.
AMD käyttää pääosin TSMC:n CoWoS-pakkausta MI300- ja MI400-sarjan tekoälykiihdyttimissä. Sen Infinity Architecture yhdistää sirukoita järjestelmätasolla, mutta AMD ei ylläpidä omaa vastaavaa pakkausfabriikkaverkostoa. Tässä vertailussa AMD on siis ennen kaikkea pakkausteknologian asiakas, ei Intelin tai TSMC:n kaltainen suora valmistuskilpailija.
| Mittari | Intel, Rio Rancho | TSMC, CoWoS |
|---|---|---|
| Nykyinen suurin pakettikoko | 8× retikkeli, noin 7 000 mm² | noin 3,3× retikkeli, noin 3 300 mm²:n interposer |
| Tiekartta | yli 12× vuoteen 2028 mennessä, tavoitteena jopa 24× | asteittainen skaalaus |
| Validoitu kohokuviojako | 36/35 µm EMIB-T:llä | noin 40–45 µm CoWoS-L:llä |
| Lämpöteho | 15–25 kW:n tavoite monisirupaketeille | yli 2,6 kW osoitettu |
| Lasialustat | 10-2-10-paksuydin esitelty, massatuotantoa tavoitellaan vuosille 2026–2027 | tuotantoa tavoitellaan vuosikymmenen jälkipuoliskolla |
Intel hakee etumatkaa erityisesti pakettikoolla ja vertikaalisella integraatiolla: yhtiö voi yhdistää suunnittelun, valmistuksen ja edistyneen paketoinnin samaan kokonaisuuteen. TSMC:n vahvuuksia ovat puolestaan suuren volyymin tuotantokokemus, laaja asiakaskunta ja tällä hetkellä osoitettu lämpösuorituskyky pinta-alaa kohden.
Intel siis lyö vetoa sen puolesta, että tekoälylaskenta tarvitsee pian paketteja, joihin nykyinen CoWoS ei skaalaudu yhtä tehokkaasti. EMIB-T:n todellinen testi ei kuitenkaan ole esittelyssä nähty 2× retikkelin rakenne, vaan se, pystyykö Intel valmistamaan luotettavasti, kilpailukykyiseen hintaan ja suurina määrinä yli 12× kokoisia kokonaisuuksia.