Etelä-Korean sirukeskittymän 2030-tavoite riippuu muustakin kuin tehtaista

Etelä-Korean lounaisosaan suunnitellun sirukeskittymän tavoite on selvä: ensimmäinen tuotanto vuonna 2030. Syyskuussa 2026 Gwangjussa järjestetyn puolijohde- ja tekoälyfoorumin viesti oli kuitenkin, ettei aikataulu toteudu pelkillä tehdasrakennuksilla. Sähkön, veden, toimittajien ja työntekijöiden on oltava valmiina samaan aikaan.13

Mitä alueelle halutaan rakentaa?

Hankkeesta kaavaillaan Etelä-Korean toista merkittävää sirutuotannon keskittymää Soulin metropolialueen ulkopuolelle. Suunnitelma yhdistää Gwangjun tekoäly- ja edistyneen valmistuksen osaamisen Etelä-Jeollan maa-alueisiin ja energiavaroihin. Tehtaiden rinnalle tavoitellaan verkostoa, joka kattaa muun muassa materiaalit, komponentit, laitteet, sirujen edistyneen paketoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen.13

Ero yksittäisen tehtaan ja toimivan keskittymän välillä on käytännöllinen: tuotanto tarvitsee ympärilleen toimitusketjun ja osaajia myös käynnistysvaiheen jälkeen.3

Aikataulu on tavoite, ei lupaus

Alueen pormestari Min Hyung-baen esittämän aikataulun mukaan ensimmäisen vaiheen rakentaminen alkaisi 2027, valmistuisi vuoden 2029 loppuun mennessä ja alustava tuotanto käynnistyisi 2030. Aikataulu ei tarkoita, että tehtaat tai niiden tarvitsema infrastruktuuri olisi jo varmistettu.3

Herald Media Groupin, Jungheung Groupin ja Daewoo Engineering & Constructionin puheenjohtaja Jung Won-ju on luvannut hankkeen tueksi 10 miljardia wonia. Kyse on sitoumuksesta keskittymän kehittämiseen, ei koko hankkeen rahoitussuunnitelmasta.2

Ratkaiseeko sähköverkko aikataulun?

Foorumissa korostuivat sähkön ja teollisuusveden lisäksi luvat, liikenne, logistiikka ja toimittajaverkostot. Myös mahdolliselle laajentumiselle neljän aluksi kaavaillun tehtaan jälkeen pitäisi jättää tilaa.3

Neljän tehtaan tarvitsemaksi sähkön vastaanottokapasiteetiksi arvioitiin 6,4 gigawattia. Vaikka alueella tuotetaan sähköä yli oman kulutuksen, sitä ei voi suoraan rinnastaa tehtaiden saatavilla olevaan vakaaseen sähkönsyöttöön. Sähköverkkoa olisi vahvistettava ja sähkön toimitus tuotantopaikoille turvattava.3

Osaajien on myös voitava jäädä alueelle

Työvoiman koulutus, paikalliset toimittajat ja tutkimuslaitokset ovat osa samaa kokonaisuutta. Foorumissa nostettiin esiin myös asuminen, terveydenhuolto, koulutus ja kulttuuripalvelut: ne vaikuttavat siihen, voivatko osaajat asettua alueelle pysyvämmin.3

Vertailukohtana käsiteltiin taiwanilaisen TSMC:n keskittymää Japanin Kumamotossa, jossa julkinen tuki ja paikallinen yhteistyö ovat olleet tärkeitä. Mallia ei silti voi kopioida sellaisenaan. Etelä-Korean hankkeen on vastattava Samsung Electronicsin ja SK hynixin todellisia investointi-, tuotanto- ja toimittajatarpeita. Vuoden 2030 tavoite riippuu lopulta siitä, valmistuvatko tehtaat ja niiden toimintaympäristö yhdessä.3