Kyse ei ollut vain tiedostojen säilyttämisestä. Azure-infrastruktuuria käytettiin viestien kääntämiseen, puheentunnistukseen, tekstiksi muuttamiseen ja hakemiseen . Näin pilvipalveluista tuli osa järjestelmää, jolla siepattua viestintää voitiin käsitellä nopeasti ja laajassa mittakaavassa.

Microsoft palkkasi ulkopuolisen asianajotoimiston tekemään kattavan selvityksen. Yhtiön tutkinta löysi näyttöä siitä, että Azurea käytettiin ”suurten siepattujen palestiinalaisviestimäärien” käsittelyyn tavalla, joka rikkoi Microsoftin omia joukkovalvontaa koskevia sääntöjä . Access Now vahvisti toukokuussa 2026, että asianajotoimiston tarkastus oli valmistunut .

Syyskuu 2025: Microsoft sulki tiettyjä palveluja

Microsoftin presidentti Brad Smith ilmoitti 25. syyskuuta 2025, että yhtiö oli ”lopettanut ja poistanut käytöstä joukon palveluja Israelin puolustusministeriön yksiköltä” . Käytännössä kyse oli tiettyjen Azure-pilvipalvelu- ja Azure AI -tilauksien keskeyttämisestä sen jälkeen, kun laajennettu sisäinen arviointi oli vahvistanut osan tutkivassa journalismissa esitetyistä väitteistä .

Kyseessä oli kohdennettu toimenpide, ei ilmoitus kaikkien Microsoftin Israelin-valtion kanssa tekemien sopimusten päättämisestä. Yhtiö ei ole julkisesti täsmentänyt, jäikö muita palveluja aktiivisiksi .

The Guardian kuvasi päätöstä tuolloin ensimmäiseksi tunnetuksi tapaukseksi, jossa yhdysvaltalainen teknologiayhtiö vetäytyi palvelujen tarjoamisesta Israelin armeijalle . Ratkaisu nosti näkyviin pilvipalveluyhtiöiden vaikean ristiriidan: samoja kaupallisia teknologioita voidaan tarjota sekä tavalliseen liiketoimintaan että kansallisen turvallisuuden viranomaisille, mutta niiden käyttöön voi liittyä vakavia yksityisyyden ja ihmisoikeuksien riskejä.

Miten Unit 8200 päätyi Azureen?

Elokuussa 2025 julkaistujen raporttien mukaan Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella tapasi Unit 8200:n komentajan Yossi Sarielin vuoden 2021 lopulla. Sariel esitteli suunnitelman mukautetusta ja eristetystä Azure-ympäristöstä. Nadellan kerrotaan hyväksyneen hankkeen kymmenessä minuutissa ja kuvailleen sitä sisäisesti ”uskomattoman voimakkaaksi brändihetkeksi” .

Raporttien mukaan järjestelmä tarjosi yksikölle lähes rajattoman tallennuskapasiteetin. Puhelujen ohella Azureen siirrettiin tekstiviestejä ja muita äänitiedostoja, joita käsiteltiin ja etsittiin Microsoftin teknologioilla .

Microsoftin standardikäyttöehdot kuitenkin kieltävät sellaisten tietojen säilyttämisen, jotka on hankittu siviileihin kohdistuvalla laajamittaisella tai joukkovalvonnalla Gazassa ja Länsirannalla . Juuri tämä ristiriita kaupallisen sopimuksen ja yhtiön omien periaatteiden välillä oli tutkinnan keskeinen kysymys.

Sisäinen kiista ja johtajien lähtö

Tapauksen seuraukset näkyivät Microsoftin Israelin-yksikössä erityisen selvästi toukokuussa 2026. Microsoft Israelin toimitusjohtaja Alon Haimovich jätti tehtävänsä sen jälkeen, kun sisäinen tutkinta oli todennut tytäryhtiön käyttäneen Azure-palveluja Microsoftin eettisten sääntöjen vastaisesti .

Haimovich oli kutsuttu tutkintakomitean kuultavaksi, koska Israelin-yksikön johdon toiminnan läpinäkyvyydestä oli herännyt kysymyksiä. Huolena oli muun muassa se, ettei yhtiössä ollut kerrottu riittävän avoimesti, miten Israelin puolustusministeriö käytti Microsoftin järjestelmiä . Myös useat Microsoft Israelin hallinnosta vastaavat seniorijohtajat jättivät tehtävänsä .

Tel Avivissa työskentelevien Microsoft-työntekijöiden kerrottiin olevan syvästi ristiriitaisissa tunnelmissa. Yhtiön suhteet Israelin puolustusministeriöön synnyttivät sisäistä painetta ja voimakasta keskustelua siitä, oliko Microsoftin teknologiaa käytetty sen ihmisoikeussitoumusten vastaisesti .

Microsoftin maailmanlaajuinen johto siirsi Israelin-toimiston väliaikaisesti Microsoft Francen valvontaan. Poikkeuksellinen järjestely kertoi siitä, kuinka vakavana Redmondin pääkonttori piti seurauksia . Electronic Frontier Foundationin eli EFF:n mukaan henkilöstömuutosten pitäisi osoittaa, että teknologian tarjoaminen konfliktialueilla tuo yrityksille todellisia ihmisoikeusvelvollisuuksia .

Uudet ihmisoikeus- ja valvontakäytännöt

Microsoft ilmoitti 5. kesäkuuta 2026 tutkinnan päättyneen ja kertoi samalla uusista hallintotoimista . Yhtiön mukaan tavoitteena on parantaa ihmisoikeusriskien tunnistamista erityisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä asiakkuuksissa.

Muutoksiin kuuluvat:

• Kansalliseen turvallisuuteen liittyvien sopimusten ennakkotarkastusten vahvistaminen
• Ihmisoikeushallintoa koskevan sisäisen tietoisuuden lisääminen yhtiön maailmanlaajuisissa toiminnoissa
• Tiukemmat ihmisoikeuskontrollit yhteistyössä kansallisen turvallisuuden viranomaisten kanssa, mukaan lukien muutokset siihen, miten ulkomaisten hallitusten myöntämiä turvallisuusselvityksiä omaavia työntekijöitä valvotaan
• Luottamuksellinen ilmoituskanava työntekijöille: Microsoftin Integrity Portal -järjestelmään marraskuussa 2025 lisätty Trusted Technology Review antaa työntekijöille mahdollisuuden ilmoittaa teknologian mahdollisesta väärinkäytöstä

Microsoft kertoi toteuttavansa suosituksia, joilla ihmisoikeusriskien hallinnasta tehdään tehokkaampaa . Yhtiön mukaan tietyissä kansallisen turvallisuuden yhteyksissä otetaan käyttöön aiempaa tiukemmat riskikriteerit .

Ihmisoikeusjärjestöt: askel oikeaan suuntaan, mutta ei tarpeeksi

Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnès Callamard suhtautui myönteisesti syyskuun 2025 päätökseen ja kiitti Microsoftia siitä, että Unit 8200:n pääsy tiettyihin Azure-tallennus- ja tekoälypalveluihin lopetettiin . Samalla hän vaati Microsoftia tutkimaan kaikki Israelille myydyt valvonta-, tekoäly- ja muut asiaan liittyvät teknologiat sekä sopimukset .

Access Now, Amnesty International, Human Rights Watch, EFF, Fight for the Future ja 7amleh vetosivat Microsoftiin lokakuussa 2025, jotta yhtiö lopettaisi kaiken lisäosallistumisensa tekoälyn ja pilvilaskennan tarjoamiseen Israelin sotilas- ja valvontatoimintaan . Järjestöt pitivät Microsoftin päätöstä poikkeuksellisena, mutta katsoivat sen jäävän vajaaksi, koska yhtiö ei ole avannut kaikkien jäljellä olevien sopimustensa laajuutta.

EFF:n arvion mukaan Microsoft erottui toimillaan kilpailijoistaan, kuten Googlesta ja Amazonista, jotka eivät ole toteuttaneet vastaavia julkisia toimenpiteitä. Järjestö kuitenkin katsoi, ettei Microsoft ollut vieläkään vastannut täysin läpinäkyvyyttä ja vastuunjakoa koskeviin vaatimuksiin .

Entiset työntekijät ja oikeudelliset varoitukset

Useat entiset työntekijät ja ilmiantajat olivat kertoneet huolistaan jo ennen elokuussa 2025 julkaistua The Guardianin tutkintaa. Heidän mukaansa Microsoftin pilvi-infrastruktuuria käytettiin tavoilla, jotka olivat ristiriidassa yhtiön omien ihmisoikeussitoumusten kanssa . Brad Smith viittasi työntekijöiden painostukseen marraskuussa 2025 lähettämässään muistiossa, jossa hän ilmoitti uuden ilmoituskanavan perustamisesta .

Maaliskuussa 2026 joukko kansainvälisen oikeuden asiantuntijoita lähetti Microsoftille virallisen varoituksen. Heidän mukaansa yhtiön aiempi ja jatkuva pilvi-, tekoäly- ja datankäsittelypalvelujen tarjoaminen Israelin armeijalle, tiedustelulle ja muille viranomaisille voisi altistaa Microsoftin siviili- ja rikosoikeudelliselle vastuulle mahdollisesta kansainvälisen oikeuden rikkomiseen osallistumisesta . Kirjeessä mainittiin väitetty yhteys kansanmurhaan, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ja siinä vaadittiin jäljellä olevien sotilassopimusten päättämistä .

Ennakkotapaus teknologia-alalle?

Microsoftin toimet vuosina 2025–2026 muodostavat merkittävän, joskin kiistanalaisen ennakkotapauksen. Tiettävästi mikään muu suuri pilvipalveluyhtiö ei ole julkisesti ryhtynyt vastaavanlaisiin toimiin valtion tiedusteluasiakasta vastaan joukkovalvontaan liittyvien käyttöehtorikkomusten vuoksi.

Palvelujen sulkeminen, johtajien lähtö ja pysyviksi tarkoitetut hallintouudistukset viittaavat siihen, että teknologiayhtiöiden vastuu ei rajoitu sopimusten pienellä präntillä määriteltyihin käyttöehtoihin. Erityisesti konfliktialueilla myös teknologian mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset kuuluvat yrityksen vastuulle, ihmisoikeusjärjestöt painottavat.

Microsoftin virallinen kanta kesäkuussa 2026 oli, että tutkinta on saatettu päätökseen ja suositellut hallintouudistukset pannaan täytäntöön . Arvostelijat puolestaan vaativat edelleen täydellistä selvitystä siitä, mitä muita palveluja Israelin puolustusvoimilla ja muilla turvallisuusviranomaisilla on käytössään. Tämän vuoksi kiista Microsoftin Azure-roolista ei ole vielä saanut kaikkien osapuolten mielestä lopullista päätöstä.

Kyse ei ollut vain tiedostojen säilyttämisestä. Azure-infrastruktuuria käytettiin viestien kääntämiseen, puheentunnistukseen, tekstiksi muuttamiseen ja hakemiseen . Näin pilvipalveluista tuli osa järjestelmää, jolla siepattua viestintää voitiin käsitellä nopeasti ja laajassa mittakaavassa.

Microsoft palkkasi ulkopuolisen asianajotoimiston tekemään kattavan selvityksen. Yhtiön tutkinta löysi näyttöä siitä, että Azurea käytettiin ”suurten siepattujen palestiinalaisviestimäärien” käsittelyyn tavalla, joka rikkoi Microsoftin omia joukkovalvontaa koskevia sääntöjä . Access Now vahvisti toukokuussa 2026, että asianajotoimiston tarkastus oli valmistunut .

Syyskuu 2025: Microsoft sulki tiettyjä palveluja

Microsoftin presidentti Brad Smith ilmoitti 25. syyskuuta 2025, että yhtiö oli ”lopettanut ja poistanut käytöstä joukon palveluja Israelin puolustusministeriön yksiköltä” . Käytännössä kyse oli tiettyjen Azure-pilvipalvelu- ja Azure AI -tilauksien keskeyttämisestä sen jälkeen, kun laajennettu sisäinen arviointi oli vahvistanut osan tutkivassa journalismissa esitetyistä väitteistä .

Kyseessä oli kohdennettu toimenpide, ei ilmoitus kaikkien Microsoftin Israelin-valtion kanssa tekemien sopimusten päättämisestä. Yhtiö ei ole julkisesti täsmentänyt, jäikö muita palveluja aktiivisiksi .

The Guardian kuvasi päätöstä tuolloin ensimmäiseksi tunnetuksi tapaukseksi, jossa yhdysvaltalainen teknologiayhtiö vetäytyi palvelujen tarjoamisesta Israelin armeijalle . Ratkaisu nosti näkyviin pilvipalveluyhtiöiden vaikean ristiriidan: samoja kaupallisia teknologioita voidaan tarjota sekä tavalliseen liiketoimintaan että kansallisen turvallisuuden viranomaisille, mutta niiden käyttöön voi liittyä vakavia yksityisyyden ja ihmisoikeuksien riskejä.

Miten Unit 8200 päätyi Azureen?

Elokuussa 2025 julkaistujen raporttien mukaan Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella tapasi Unit 8200:n komentajan Yossi Sarielin vuoden 2021 lopulla. Sariel esitteli suunnitelman mukautetusta ja eristetystä Azure-ympäristöstä. Nadellan kerrotaan hyväksyneen hankkeen kymmenessä minuutissa ja kuvailleen sitä sisäisesti ”uskomattoman voimakkaaksi brändihetkeksi” .

Raporttien mukaan järjestelmä tarjosi yksikölle lähes rajattoman tallennuskapasiteetin. Puhelujen ohella Azureen siirrettiin tekstiviestejä ja muita äänitiedostoja, joita käsiteltiin ja etsittiin Microsoftin teknologioilla .

Microsoftin standardikäyttöehdot kuitenkin kieltävät sellaisten tietojen säilyttämisen, jotka on hankittu siviileihin kohdistuvalla laajamittaisella tai joukkovalvonnalla Gazassa ja Länsirannalla . Juuri tämä ristiriita kaupallisen sopimuksen ja yhtiön omien periaatteiden välillä oli tutkinnan keskeinen kysymys.

Sisäinen kiista ja johtajien lähtö

Tapauksen seuraukset näkyivät Microsoftin Israelin-yksikössä erityisen selvästi toukokuussa 2026. Microsoft Israelin toimitusjohtaja Alon Haimovich jätti tehtävänsä sen jälkeen, kun sisäinen tutkinta oli todennut tytäryhtiön käyttäneen Azure-palveluja Microsoftin eettisten sääntöjen vastaisesti .

Haimovich oli kutsuttu tutkintakomitean kuultavaksi, koska Israelin-yksikön johdon toiminnan läpinäkyvyydestä oli herännyt kysymyksiä. Huolena oli muun muassa se, ettei yhtiössä ollut kerrottu riittävän avoimesti, miten Israelin puolustusministeriö käytti Microsoftin järjestelmiä . Myös useat Microsoft Israelin hallinnosta vastaavat seniorijohtajat jättivät tehtävänsä .

Tel Avivissa työskentelevien Microsoft-työntekijöiden kerrottiin olevan syvästi ristiriitaisissa tunnelmissa. Yhtiön suhteet Israelin puolustusministeriöön synnyttivät sisäistä painetta ja voimakasta keskustelua siitä, oliko Microsoftin teknologiaa käytetty sen ihmisoikeussitoumusten vastaisesti .

Microsoftin maailmanlaajuinen johto siirsi Israelin-toimiston väliaikaisesti Microsoft Francen valvontaan. Poikkeuksellinen järjestely kertoi siitä, kuinka vakavana Redmondin pääkonttori piti seurauksia . Electronic Frontier Foundationin eli EFF:n mukaan henkilöstömuutosten pitäisi osoittaa, että teknologian tarjoaminen konfliktialueilla tuo yrityksille todellisia ihmisoikeusvelvollisuuksia .

Uudet ihmisoikeus- ja valvontakäytännöt

Microsoft ilmoitti 5. kesäkuuta 2026 tutkinnan päättyneen ja kertoi samalla uusista hallintotoimista . Yhtiön mukaan tavoitteena on parantaa ihmisoikeusriskien tunnistamista erityisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä asiakkuuksissa.

Muutoksiin kuuluvat:

• Kansalliseen turvallisuuteen liittyvien sopimusten ennakkotarkastusten vahvistaminen
• Ihmisoikeushallintoa koskevan sisäisen tietoisuuden lisääminen yhtiön maailmanlaajuisissa toiminnoissa
• Tiukemmat ihmisoikeuskontrollit yhteistyössä kansallisen turvallisuuden viranomaisten kanssa, mukaan lukien muutokset siihen, miten ulkomaisten hallitusten myöntämiä turvallisuusselvityksiä omaavia työntekijöitä valvotaan
• Luottamuksellinen ilmoituskanava työntekijöille: Microsoftin Integrity Portal -järjestelmään marraskuussa 2025 lisätty Trusted Technology Review antaa työntekijöille mahdollisuuden ilmoittaa teknologian mahdollisesta väärinkäytöstä

Microsoft kertoi toteuttavansa suosituksia, joilla ihmisoikeusriskien hallinnasta tehdään tehokkaampaa . Yhtiön mukaan tietyissä kansallisen turvallisuuden yhteyksissä otetaan käyttöön aiempaa tiukemmat riskikriteerit .

Ihmisoikeusjärjestöt: askel oikeaan suuntaan, mutta ei tarpeeksi

Amnesty Internationalin pääsihteeri Agnès Callamard suhtautui myönteisesti syyskuun 2025 päätökseen ja kiitti Microsoftia siitä, että Unit 8200:n pääsy tiettyihin Azure-tallennus- ja tekoälypalveluihin lopetettiin . Samalla hän vaati Microsoftia tutkimaan kaikki Israelille myydyt valvonta-, tekoäly- ja muut asiaan liittyvät teknologiat sekä sopimukset .

Access Now, Amnesty International, Human Rights Watch, EFF, Fight for the Future ja 7amleh vetosivat Microsoftiin lokakuussa 2025, jotta yhtiö lopettaisi kaiken lisäosallistumisensa tekoälyn ja pilvilaskennan tarjoamiseen Israelin sotilas- ja valvontatoimintaan . Järjestöt pitivät Microsoftin päätöstä poikkeuksellisena, mutta katsoivat sen jäävän vajaaksi, koska yhtiö ei ole avannut kaikkien jäljellä olevien sopimustensa laajuutta.

EFF:n arvion mukaan Microsoft erottui toimillaan kilpailijoistaan, kuten Googlesta ja Amazonista, jotka eivät ole toteuttaneet vastaavia julkisia toimenpiteitä. Järjestö kuitenkin katsoi, ettei Microsoft ollut vieläkään vastannut täysin läpinäkyvyyttä ja vastuunjakoa koskeviin vaatimuksiin .

Entiset työntekijät ja oikeudelliset varoitukset

Useat entiset työntekijät ja ilmiantajat olivat kertoneet huolistaan jo ennen elokuussa 2025 julkaistua The Guardianin tutkintaa. Heidän mukaansa Microsoftin pilvi-infrastruktuuria käytettiin tavoilla, jotka olivat ristiriidassa yhtiön omien ihmisoikeussitoumusten kanssa . Brad Smith viittasi työntekijöiden painostukseen marraskuussa 2025 lähettämässään muistiossa, jossa hän ilmoitti uuden ilmoituskanavan perustamisesta .

Maaliskuussa 2026 joukko kansainvälisen oikeuden asiantuntijoita lähetti Microsoftille virallisen varoituksen. Heidän mukaansa yhtiön aiempi ja jatkuva pilvi-, tekoäly- ja datankäsittelypalvelujen tarjoaminen Israelin armeijalle, tiedustelulle ja muille viranomaisille voisi altistaa Microsoftin siviili- ja rikosoikeudelliselle vastuulle mahdollisesta kansainvälisen oikeuden rikkomiseen osallistumisesta . Kirjeessä mainittiin väitetty yhteys kansanmurhaan, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ja siinä vaadittiin jäljellä olevien sotilassopimusten päättämistä .

Ennakkotapaus teknologia-alalle?

Microsoftin toimet vuosina 2025–2026 muodostavat merkittävän, joskin kiistanalaisen ennakkotapauksen. Tiettävästi mikään muu suuri pilvipalveluyhtiö ei ole julkisesti ryhtynyt vastaavanlaisiin toimiin valtion tiedusteluasiakasta vastaan joukkovalvontaan liittyvien käyttöehtorikkomusten vuoksi.

Palvelujen sulkeminen, johtajien lähtö ja pysyviksi tarkoitetut hallintouudistukset viittaavat siihen, että teknologiayhtiöiden vastuu ei rajoitu sopimusten pienellä präntillä määriteltyihin käyttöehtoihin. Erityisesti konfliktialueilla myös teknologian mahdolliset ihmisoikeusvaikutukset kuuluvat yrityksen vastuulle, ihmisoikeusjärjestöt painottavat.

Microsoftin virallinen kanta kesäkuussa 2026 oli, että tutkinta on saatettu päätökseen ja suositellut hallintouudistukset pannaan täytäntöön . Arvostelijat puolestaan vaativat edelleen täydellistä selvitystä siitä, mitä muita palveluja Israelin puolustusvoimilla ja muilla turvallisuusviranomaisilla on käytössään. Tämän vuoksi kiista Microsoftin Azure-roolista ei ole vielä saanut kaikkien osapuolten mielestä lopullista päätöstä.