Romanian tutka havaitsi dronen kello 1.46, jolloin se oli vielä noin 19 kilometriä Ukrainan puolella . Se lensi lähes 200 kilometrin tuntinopeudella asutun alueen yllä, ja havaitsemisen sekä törmäyksen väliin jäi vain muutama minuutti . Feteștin 86. lentotukikohdasta nousi kaksi F-16-hävittäjää ja sotilashelikopteri. Koneilla oli lupa tuhota kohde, mutta puolustusministeriön mukaan ampumiseen ei ollut riittävästi aikaa ilman siviilien vaarantamista .

Romanian viranomaiset vahvistivat 31. toukokuuta, että hylystä löytyneet osat olivat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisia kuin aiemmissa tapauksissa löydetyt venäläiset Geran-2-dronet .

Romania sulki Venäjän konsulaatin

Presidentti Nicușor Dan kutsui tapausta vakavimmaksi Romanian alueelle kohdistuneeksi välikohtaukseksi sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Hän kutsui koolle maan ylimmän puolustusneuvoston kiireellisen kokouksen .

Romania ilmoitti sulkevansa Venäjän pääkonsulaatin Constanțassa ja julisti pääkonsuli Andrei Kosilinin ei-toivotuksi henkilöksi eli persona non grataksi . Dan sanoi Venäjän kantavan iskusta täyden vastuun ja varoitti, että uusi vastaava loukkaus voisi johtaa myös Venäjän suurlähettilään karkottamiseen .

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova lupasi päätöksestä vastatoimia, mutta Moskova ei tunnustanut dronen olleen venäläinen . Venäjän aiempi linja on ollut, että Romaniaan päätyneet dronejäännökset ovat pudonneet sinne vahingossa tai Ukrainan ilmapuolustuksen toiminnan seurauksena.

Naton ja Yhdysvaltojen reaktio

Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmoitti keskusteltuaan presidentti Danin kanssa liittokunnan olevan Romanian kanssa täysin solidaarinen. Hän sanoi Naton olevan valmis puolustamaan jokaista tuumaansa liittolaisalueesta ja tuomitsi Venäjän piittaamattoman toiminnan . Naton tiedottaja Allison Hart ilmoitti, että liittokunta jatkaa puolustuksensa vahvistamista kaikkia uhkia, myös droneja, vastaan .

Yhdysvallat tuomitsi iskun sotilasjohdon välityksellä. Romanian puolustusvoimien komentaja pyysi Yhdysvaltain Euroopan- ja Afrikan-maavoimien komentajalta lisäilmapuolustuksen ja droonintorjuntakyvyn toimittamisen nopeuttamista Romanian alueelle .

Romanian pyynnöstä YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon 2. kesäkuuta. Ulkoministeri Oana Țoiu kuvasi ilmatilan loukkausta Venäjän Ukrainassa käyttämien eskalaatiotaktiikoiden seuraukseksi ja hyväksymättömäksi kärjistymiseksi .

Mitä liittolaiset lähettävät Romaniaan?

Romania pyysi Natolta virallisesti lisää droonintorjuntakykyä alueelleen Euroopan liittoutuneiden joukkojen ylimmän komentajan, SACEURin, ohjauksen mukaisesti . Ensimmäiset vastaukset ovat seuraavat:

• Espanja toimittaa NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmiä sekä kaksi NH90-helikopteria ja henkilöstöä Mihail Kogălniceanun lentotukikohtaan. Espanjalaisten tehtäviin kuuluu myös Romanian joukkojen kouluttaminen ja järjestelmien operointi . NASAMS tarjoaa keskipitkän kantaman suojaa, mutta sitä täydennetään tarpeen mukaan lyhyen kantaman droonintorjunnalla.
• Italia nopeutti aiemmin suunniteltua operaatiota ja lähettää Romaniaan noin 100 ilmavoimien henkilöä sekä monitoimisia taktisia ilma-aluksia. Operaation on määrä lähteä 15. kesäkuuta ja kestää vähintään kuukauden . Italian puolustusministeri Guido Crosetto kuvasi Galațin iskua sietämättömäksi .
• Ranska tuomitsi ilmatilan loukkauksen YK:n turvallisuusneuvostossa jyrkästi. Pariisissa 3. kesäkuuta vieraillut ministeri Țoiu kertoi useiden liittolaisten valmistelevan Naton itäisen sivustan ilmapuolustuksen vahvistamista .
• Britannialla on Romaniassa jo neljä RAF:n Typhoon-hävittäjää neljän kuukauden Nato-ilmavalvontavuorossa. Puolustusministeri John Healey kertoi parlamentille pyytäneensä valmisteltavaksi vaihtoehtoja, joilla Britannia voisi osallistua lisätoimiin Romanian vahvistamiseksi .

Puolustus rakentuu kolmesta kerroksesta

1. Ilmapartiot ja valvonta

Nato lähetti alueelle E-3A AWACS -koneen, joka toimii ilmavalvonnan ja johtamisen tukena. Romania puolestaan lisäsi F-16-partioita ja pyrkii yhdistämään omat tutkansa aiempaa tiiviimmin liittokunnan valvontajärjestelmiin . Tavoitteena on havaita matalalla lentävät dronet ennen kuin ne ehtivät asutuille alueille.

Galațin tapaus osoitti, kuinka pieni reagointiaika voi olla: drone havaittiin Ukrainan puolella, mutta se saavutti kohteensa vain muutamassa minuutissa .

2. Droonintorjunta ja elektroninen sodankäynti

Romanian pyyntö koskee nimenomaan lisäkykyä miehittämättömien ilma-alusten torjuntaan. Suunnitelmissa arvioidaan NASAMS-järjestelmien lisäksi lyhyen kantaman ilmatorjuntaa, liikkuvia ilmatorjuntaryhmiä ja elektronisen sodankäynnin häirintälaitteita .

Ajatus on rakentaa usean järjestelmän kerrostettu puolustus: tutkat havaitsevat kohteen, hävittäjät tai ilmatorjunta arvioivat uhkan ja lyhyen kantaman järjestelmät torjuvat dronen, jos se pääsee lähemmäs suojattavaa kohdetta.

3. Henkilöstö ja koulutus

Liittolaisten lähettämät sotilaat eivät tuo Romaniaan vain kalustoa. Espanjalaiset kouluttavat Romanian joukkoja NASAMS-järjestelmien käyttöön ja drooniuhkien torjuntaan . Italian henkilöstö ja ilma-alukset vahvistavat samalla paikallista toimintakykyä . Britannian Typhoon-osasto tarjoaa jo valmiiksi pysyvän hävittäjäpartioiden rungon, jota voitaisiin tarvittaessa laajentaa .

Miksi tapaus on Natolle niin merkittävä?

Galațin isku osui hetkeen, jolloin Naton itäiseen sivustaan kohdistuu useita samanaikaisia paineita.

Ensinnäkin EU-maissa on kasvanut huoli Ukrainan pitkän kantaman iskuista Venäjän alueelle. Osa eurooppalaisista hallituksista pelkää vastavuoroisen eskalaation voivan vetää Naton suoremmin mukaan sotaan. Tämä vaikeuttaa yhteisen linjan muodostamista siitä, kuinka pitkälle liittolaisten pitäisi vastata rajojen lähelle ulottuviin iskuihin.

Toiseksi raportoidut suunnitelmat vähentää Yhdysvaltain joukkoja Saksassa noin 10 000 sotilaalla ovat huolestuttaneet etulinjan liittolaisia. Romania ja muut itäisen sivustan maat pelkäävät, että vähennykset heikentäisivät tavanomaista pelotetta juuri silloin, kun rajat ylittävien dronevälikohtausten riski kasvaa.

Kolmanneksi Romania on ilmoittanut voivansa vedota Naton Pohjois-Atlantin sopimuksen 4. artiklaan. Se antaa jäsenmaalle oikeuden pyytää liittolaisten neuvotteluja, jos sen alueellista koskemattomuutta, poliittista itsenäisyyttä tai turvallisuutta uhataan . Artikla 4 ei käynnistä automaattista sotilaallista vastausta, mutta se voisi nostaa asian virallisesti Naton neuvoston käsittelyyn ja johtaa pysyvämpään yhteiseen ilmapuolustusratkaisuun .

Yksi Galațin yllä lentänyt drone paljasti, kuinka nopeasti Ukrainan sodan vaikutukset voivat ulottua Nato-alueelle. Liittolaisten vastaus – hävittäjät, tutkat, AWACS-valvonta, ilmatorjuntajärjestelmät, koulutus ja diplomatia – on samalla testi sille, kuinka nopeasti Naton yhteinen puolustus pystyy mukautumaan droneuhkaan.

Romanian tutka havaitsi dronen kello 1.46, jolloin se oli vielä noin 19 kilometriä Ukrainan puolella . Se lensi lähes 200 kilometrin tuntinopeudella asutun alueen yllä, ja havaitsemisen sekä törmäyksen väliin jäi vain muutama minuutti . Feteștin 86. lentotukikohdasta nousi kaksi F-16-hävittäjää ja sotilashelikopteri. Koneilla oli lupa tuhota kohde, mutta puolustusministeriön mukaan ampumiseen ei ollut riittävästi aikaa ilman siviilien vaarantamista .

Romanian viranomaiset vahvistivat 31. toukokuuta, että hylystä löytyneet osat olivat rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisia kuin aiemmissa tapauksissa löydetyt venäläiset Geran-2-dronet .

Romania sulki Venäjän konsulaatin

Presidentti Nicușor Dan kutsui tapausta vakavimmaksi Romanian alueelle kohdistuneeksi välikohtaukseksi sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Hän kutsui koolle maan ylimmän puolustusneuvoston kiireellisen kokouksen .

Romania ilmoitti sulkevansa Venäjän pääkonsulaatin Constanțassa ja julisti pääkonsuli Andrei Kosilinin ei-toivotuksi henkilöksi eli persona non grataksi . Dan sanoi Venäjän kantavan iskusta täyden vastuun ja varoitti, että uusi vastaava loukkaus voisi johtaa myös Venäjän suurlähettilään karkottamiseen .

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova lupasi päätöksestä vastatoimia, mutta Moskova ei tunnustanut dronen olleen venäläinen . Venäjän aiempi linja on ollut, että Romaniaan päätyneet dronejäännökset ovat pudonneet sinne vahingossa tai Ukrainan ilmapuolustuksen toiminnan seurauksena.

Naton ja Yhdysvaltojen reaktio

Naton pääsihteeri Mark Rutte ilmoitti keskusteltuaan presidentti Danin kanssa liittokunnan olevan Romanian kanssa täysin solidaarinen. Hän sanoi Naton olevan valmis puolustamaan jokaista tuumaansa liittolaisalueesta ja tuomitsi Venäjän piittaamattoman toiminnan . Naton tiedottaja Allison Hart ilmoitti, että liittokunta jatkaa puolustuksensa vahvistamista kaikkia uhkia, myös droneja, vastaan .

Yhdysvallat tuomitsi iskun sotilasjohdon välityksellä. Romanian puolustusvoimien komentaja pyysi Yhdysvaltain Euroopan- ja Afrikan-maavoimien komentajalta lisäilmapuolustuksen ja droonintorjuntakyvyn toimittamisen nopeuttamista Romanian alueelle .

Romanian pyynnöstä YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon 2. kesäkuuta. Ulkoministeri Oana Țoiu kuvasi ilmatilan loukkausta Venäjän Ukrainassa käyttämien eskalaatiotaktiikoiden seuraukseksi ja hyväksymättömäksi kärjistymiseksi .

Mitä liittolaiset lähettävät Romaniaan?

Romania pyysi Natolta virallisesti lisää droonintorjuntakykyä alueelleen Euroopan liittoutuneiden joukkojen ylimmän komentajan, SACEURin, ohjauksen mukaisesti . Ensimmäiset vastaukset ovat seuraavat:

• Espanja toimittaa NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmiä sekä kaksi NH90-helikopteria ja henkilöstöä Mihail Kogălniceanun lentotukikohtaan. Espanjalaisten tehtäviin kuuluu myös Romanian joukkojen kouluttaminen ja järjestelmien operointi . NASAMS tarjoaa keskipitkän kantaman suojaa, mutta sitä täydennetään tarpeen mukaan lyhyen kantaman droonintorjunnalla.
• Italia nopeutti aiemmin suunniteltua operaatiota ja lähettää Romaniaan noin 100 ilmavoimien henkilöä sekä monitoimisia taktisia ilma-aluksia. Operaation on määrä lähteä 15. kesäkuuta ja kestää vähintään kuukauden . Italian puolustusministeri Guido Crosetto kuvasi Galațin iskua sietämättömäksi .
• Ranska tuomitsi ilmatilan loukkauksen YK:n turvallisuusneuvostossa jyrkästi. Pariisissa 3. kesäkuuta vieraillut ministeri Țoiu kertoi useiden liittolaisten valmistelevan Naton itäisen sivustan ilmapuolustuksen vahvistamista .
• Britannialla on Romaniassa jo neljä RAF:n Typhoon-hävittäjää neljän kuukauden Nato-ilmavalvontavuorossa. Puolustusministeri John Healey kertoi parlamentille pyytäneensä valmisteltavaksi vaihtoehtoja, joilla Britannia voisi osallistua lisätoimiin Romanian vahvistamiseksi .

Puolustus rakentuu kolmesta kerroksesta

1. Ilmapartiot ja valvonta

Nato lähetti alueelle E-3A AWACS -koneen, joka toimii ilmavalvonnan ja johtamisen tukena. Romania puolestaan lisäsi F-16-partioita ja pyrkii yhdistämään omat tutkansa aiempaa tiiviimmin liittokunnan valvontajärjestelmiin . Tavoitteena on havaita matalalla lentävät dronet ennen kuin ne ehtivät asutuille alueille.

Galațin tapaus osoitti, kuinka pieni reagointiaika voi olla: drone havaittiin Ukrainan puolella, mutta se saavutti kohteensa vain muutamassa minuutissa .

2. Droonintorjunta ja elektroninen sodankäynti

Romanian pyyntö koskee nimenomaan lisäkykyä miehittämättömien ilma-alusten torjuntaan. Suunnitelmissa arvioidaan NASAMS-järjestelmien lisäksi lyhyen kantaman ilmatorjuntaa, liikkuvia ilmatorjuntaryhmiä ja elektronisen sodankäynnin häirintälaitteita .

Ajatus on rakentaa usean järjestelmän kerrostettu puolustus: tutkat havaitsevat kohteen, hävittäjät tai ilmatorjunta arvioivat uhkan ja lyhyen kantaman järjestelmät torjuvat dronen, jos se pääsee lähemmäs suojattavaa kohdetta.

3. Henkilöstö ja koulutus

Liittolaisten lähettämät sotilaat eivät tuo Romaniaan vain kalustoa. Espanjalaiset kouluttavat Romanian joukkoja NASAMS-järjestelmien käyttöön ja drooniuhkien torjuntaan . Italian henkilöstö ja ilma-alukset vahvistavat samalla paikallista toimintakykyä . Britannian Typhoon-osasto tarjoaa jo valmiiksi pysyvän hävittäjäpartioiden rungon, jota voitaisiin tarvittaessa laajentaa .

Miksi tapaus on Natolle niin merkittävä?

Galațin isku osui hetkeen, jolloin Naton itäiseen sivustaan kohdistuu useita samanaikaisia paineita.

Ensinnäkin EU-maissa on kasvanut huoli Ukrainan pitkän kantaman iskuista Venäjän alueelle. Osa eurooppalaisista hallituksista pelkää vastavuoroisen eskalaation voivan vetää Naton suoremmin mukaan sotaan. Tämä vaikeuttaa yhteisen linjan muodostamista siitä, kuinka pitkälle liittolaisten pitäisi vastata rajojen lähelle ulottuviin iskuihin.

Toiseksi raportoidut suunnitelmat vähentää Yhdysvaltain joukkoja Saksassa noin 10 000 sotilaalla ovat huolestuttaneet etulinjan liittolaisia. Romania ja muut itäisen sivustan maat pelkäävät, että vähennykset heikentäisivät tavanomaista pelotetta juuri silloin, kun rajat ylittävien dronevälikohtausten riski kasvaa.

Kolmanneksi Romania on ilmoittanut voivansa vedota Naton Pohjois-Atlantin sopimuksen 4. artiklaan. Se antaa jäsenmaalle oikeuden pyytää liittolaisten neuvotteluja, jos sen alueellista koskemattomuutta, poliittista itsenäisyyttä tai turvallisuutta uhataan . Artikla 4 ei käynnistä automaattista sotilaallista vastausta, mutta se voisi nostaa asian virallisesti Naton neuvoston käsittelyyn ja johtaa pysyvämpään yhteiseen ilmapuolustusratkaisuun .

Yksi Galațin yllä lentänyt drone paljasti, kuinka nopeasti Ukrainan sodan vaikutukset voivat ulottua Nato-alueelle. Liittolaisten vastaus – hävittäjät, tutkat, AWACS-valvonta, ilmatorjuntajärjestelmät, koulutus ja diplomatia – on samalla testi sille, kuinka nopeasti Naton yhteinen puolustus pystyy mukautumaan droneuhkaan.