Eurooppalaispankit siirtävät luottoriskiä sijoittajille – kauppaputkessa vähintään 17,5 miljardia dollaria

Eurooppalaiset pankit lisäävät merkittävien riskinsiirtojen eli SRT-järjestelyjen (significant risk transfer) käyttöä. Niissä pankki siirtää sijoittajille ennalta määritellyn osuuden lainasalkun mahdollisista tappioista ilman, että lainoja tarvitsee myydä pois. Santanderin, BBVA:n ja Deutsche Bankin kerrotaan valmistelevan järjestelyjä, jotka liittyvät yhteensä vähintään 17,5 miljardin dollarin luottovastuisiin. Tavoitteena on käyttää sääntelypääomaa tehokkaammin ja säilyttää kyky myöntää uusia lainoja. Kaikki kolme pankkia kieltäytyivät kommentoimasta tietoja yksityisistä järjestelyistä. 1

Mitä kauppoja pankit valmistelevat?

Santander hajauttaa järjestelyjä useille markkinoille

Santanderin kerrotaan neuvottelevan viidestä järjestelystä. Niihin sisältyy muun muassa:

• noin 1,4 miljardin punnan edestä Ison-Britannian liikekiinteistö- ja projektirahoituslainoja;
• rahoittamaton luottosuojasopimus, jonka viiteomaisuutena on noin 3 miljardia euroa espanjalaisia asuntolainoja;
• noin 12 miljardin Brasilian realin eli noin 2,3 miljardin dollarin arvosta pk-yrityslainoja;
• mahdollinen Meksikon lainoihin liittyvä järjestely. 1

Kokonaisuus on laaja: riskinsiirtoja suunnitellaan kiinteistörahoitukseen, asuntolainoihin ja yritysrahoitukseen useilla markkinoilla. Aiemmissa tiedoissa Santanderin kerrottiin suunnittelevan pääomahelpotusta tuovia järjestelyjä myös Ison-Britannian liikekiinteistölainoihin ja Yhdysvaltain yrityslainoihin. 3

BBVA: suuryrityslainoista myös pienempiin yrityksiin

BBVA:n kerrotaan valmistelevan SRT-järjestelyä noin 5 miljardin euron eli noin 5,8 miljardin dollarin suuryrityslainoihin. Lisäksi pankki suunnittelee erillistä järjestelyä pienempien yritysten rahoitussalkulle. 1

Deutsche Bank: noin 4 miljardin dollarin yrityslainasalkku

Deutsche Bank on tiettävästi alkanut markkinoida SRT-järjestelyä, joka liittyy noin 4 miljardin dollarin suuryrityslainoihin. 1

Miten SRT-järjestely toimii?

SRT on tavallisesti synteettinen arvopaperistaminen. Pankki pitää lainat taseessaan, hoitaa niitä ja kerää niistä maksut kuten ennenkin. Se kuitenkin siirtää tietyn osan luottotappioriskistä esimerkiksi takauksen tai johdannaisluonteisen luottosuojasopimuksen avulla.

Sijoittajat sitoutuvat kattamaan tappioita sovitussa riskikerroksessa, usein alemmassa tai keskiriskisessä erässä, jos velalliset eivät pysty maksamaan lainojaan. Vastineeksi sijoittajat saavat korvauksen riskin kantamisesta. Lainat voivat siis pysyä pankin taseessa, vaikka osa niiden luottoriskistä siirtyy muualle. 7

Ratkaisevaa on, katsovatko valvojat riskin siirtyneen riittävän merkittävästi. Jos näin tapahtuu, pankki voi pienentää riskipainotettuja varojaan ja saada helpotusta CET1-ydinpääomavaatimukseen. Käytännössä se voi vapauttaa kapasiteettia uusiin lainoihin tai muihin pääoman käyttötarkoituksiin ilman osakeantia, koko lainasalkun myyntiä tai taseen supistamista. 67

Miksi pankit käyttävät SRT-järjestelyjä nyt?

Pankeille SRT tarjoaa keinon säilyttää asiakassuhteet ja lainanmyöntökyky, mutta samalla hallita sääntelypääoman tarvetta. Tämä on erityisen tärkeää salkuissa, joiden odotetut tappiot tai sääntelyssä käytettävät riskipainot voivat kasvaa nopeasti, kuten liikekiinteistörahoituksessa ja pk-yrityslainoissa. 6

Sijoittajia puolestaan houkuttelee mahdollisuus korkeisiin tuottoihin vastineeksi ensitappio- tai keskiriskikerroksen kantamisesta. Manulife CQS Investment Managementin kerrottiin esimerkiksi hakevan noin miljardin dollarin rahastoon pääomaa ja tavoittelevan noin 13 prosentin sisäistä korkokantaa. Kyse on tavoitteesta, ei taatusta tuotosta. 17

Myös institutionaalista pääomaa virtaa strategiaan. Abu Dhabi Investment Authority ja Christofferson Robb & Co. ovat ilmoittaneet rahastosta, joka sijoittaa SRT-järjestelyihin ja muihin CRC:n hallinnoimiin strategioihin. 28

Pääomahelpotus ei poista tappioriskiä

SRT voi tehdä pankin taseesta pääomatehokkaamman, mutta velallisten maksukyvyttömyysriski ei katoa. Järjestely määrittää ennen kaikkea sen, kenen tappioiksi tietty osuus luottotappioista lopulta tulee.

Huomioitavia riskejä ovat muun muassa:

• Lainasalkun luottoriski: Korkea korkotaso, heikompi taloustilanne tai toimitusketjujen häiriöt voivat lisätä velallisten vaikeuksia erityisesti liikekiinteistöissä, pk-yrityksissä ja yritysluotoissa.
• Malli- ja hinnoitteluriski: Sijoittajien on arvioitava lainasalkun laatua, luottojen keskinäisiä riippuvuuksia ja sitä, kuinka suuret tappiot voivat osua heidän riskikerrokseensa. Vahva kysyntä korostaa kurinalaisen hinnoittelun merkitystä.
• Sääntelyn hyväksymisriski: Pääomahelpotus edellyttää, että valvojat hyväksyvät merkittävän riskin todella siirtyneen. Valvoja voi kyseenalaistaa rakenteen tai vaatia muutoksia, jotka pienentävät järjestelyn hyötyä. 7
• Rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyys: Luottoriskiä voi siirtyä säännellyistä pankeista laajemmalle joukolle vakuuttajia, rahastoja ja muita sijoittajia. Tämä ei automaattisesti heikennä järjestelmän vakautta, mutta se voi vaikeuttaa kokonaisriskien havaitsemista ja vertailua.

Mitä 17,5 miljardin dollarin kauppaputki kertoo?

Raportoitu vähintään 17,5 miljardin dollarin kauppaputki osoittaa, että SRT-järjestelyistä on tullut suurille eurooppalaispankeille käytännöllinen taseenhallinnan väline, ei vain vaikeuksiin joutuneisiin omaisuuseriin liittyvä erikoisratkaisu. Santanderin monen maan malli, BBVA:n suunnitelmat yritys- ja pienyrityslainoihin sekä Deutsche Bankin suuryrityslainajärjestely perustuvat samaan ajatukseen: lainasalkku pidetään, rajattu tappioriskikerros siirretään ja haetaan pääomahelpotusta. 1

Keskeinen varaus on kuitenkin syytä pitää mielessä. Kyse on raportoiduista yksityisistä järjestelyistä, joiden lopullisia ehtoja ei ole julkistettu. Kunkin pankin saama hyöty riippuu sijoittajien vaatimasta hinnasta, siirrettävän riskikerroksen tarkasta rakenteesta ja sääntelykohtelusta. 17