Mitä Singaporen ehdotetut COPIF-muutokset tarkoittaisivat rakennuksille ja teleoperaattoreille?

Katot säilyisivät ensisijaisena sijaintina

Ehdotus säilyttää periaatteen, jonka mukaan mobiililaitteet sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan rakennusten katoille. Tähän käyttöön varattu tila olisi operaattorille vuokraton. Katolle sijoitettu tukiasema voisi palvella sekä rakennuksen sisätiloja että soveltuvissa tapauksissa ympäröiviä alueita.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaiselle katolle asennettaisiin automaattisesti laitteita. Rakennuksen omistaja tarjoaisi tilan, mutta operaattori arvioisi sen teknisen soveltuvuuden ja vastaisi oman verkkonsa rakentamisesta. Ehdotuksessa on myös rakenteellista turvallisuutta koskevia suojatoimia: operaattorin olisi hankittava omalla kustannuksellaan pätevän ammattilaisen lausunto mobiiliasennuksen turvallisuudesta ennen töiden aloittamista.

Lyhtypylväät voisivat täydentää 5G-verkkoa

IMDA tarkastelee myös vuokratonta asennustilaa katujen kalusteissa, kuten lyhtypylväissä. Näin operaattorit saisivat lisää sijoituspaikkoja pienille tukiasemille tilanteissa, joissa katto ei ole käytettävissä tai se ei tarjoa riittävää katutason peittoa.

Ratkaisu liittyy erityisesti tiheämpiin 5G-verkoihin, joissa pienemmät tukiasemat voidaan joutua sijoittamaan lähemmäs toisiaan kapasiteetin tarjoamiseksi vilkkailla ulkoalueilla. Aiemmissa kuulemisaineistoissa mainitaan esimerkiksi puistot, viherkäytävät ja moottoritiet.

Ehdotus laajentaisi suunnitteluvastuun rakennuksista myös katuympäristöön. Asiaankuuluvien katuvarusteiden omistajien pitäisi varautua telelaitteisiin ja niiden käyttöön, kun taas mobiilioperaattorit vastaisivat laitteiden asentamisesta ja verkon toiminnasta.

Kellarikerros B1 saisi valmiuden yhteyksille

Uusissa rakennuksissa IMDA ehdottaa tietoliikenteen nousukaapeleiden eli nousureittien jatkamista kellarikerros B1:n pysäköintialueelle. Lisäksi B1:een asennettaisiin tietoliikenteen kaapelihyllyt sähkökaapelihyllyjen rinnalle.

Nousureitit ovat pystysuuntaisia väyliä, joissa tietoliikennekaapelit kulkevat kerrosten välillä. Kaapelihyllyt puolestaan tarjoavat reitin kaapeleiden jakelulle. Kun rakenteet ulotetaan valmiiksi B1:een, mobiili- ja kiinteän verkon yhteyksiä olisi helpompi parantaa ilman valmiin rakennuksen avaamista tai laajoja korjaustöitä.

B1-kerros on käytännössä tärkeä, koska sitä voidaan käyttää esimerkiksi kyytipalvelujen noutopaikkana, ruoka- ja pakettitoimituksiin sekä hätätilanteissa kulkemiseen. Ehdotus ei tässä vaiheessa ulottuisi B1:n alapuolisiin kerroksiin, joissa kävijämäärät ovat yleensä pienempiä ja käyttäjäkunta vaihtuvampaa.

Mitä omistajilta ja operaattoreilta edellytettäisiin?

Rakennusten omistajat ja hankekehittäjät

Ehdotetun mallin mukaisesti niiden pitäisi:

• varata mobiiliasennuksille määritetty tila ja tarjota se kyseiseen käyttöön ilman vuokraa;
• sisällyttää soveltuvat katto- tai muut mobiiliasennuspaikat hankkeen suunnitelmiin;
• suunnitella tietoliikenteen nousureitit ja kaapelihyllyt B1-pysäköintialueelle asti; sekä
• järjestää mobiili- ja kiinteän verkon tarvitsemat passiiviset tilat ja reitit.

Velvoitteet koskisivat rakennuksen tiloja, kulkureittejä ja muuta valmistelevaa infrastruktuuria. Omistaja ei valitsisi operaattorin laitteita eikä suunnittelisi tämän verkkoa.

Mobiili- ja muut teleoperaattorit

Operaattoreiden pitäisi osallistua suunnitteluun nykyistä aikaisemmin, tunnistaa teknisesti sopivat asennuspaikat ja asentaa verkkolaitteensa varattuihin tiloihin. Ennen mobiilitöitä niiden olisi myös huolehdittava rakenteellisen turvallisuuden varmistamisesta.

Vastuunjako on selkeä: omistaja tarjoaa verkon rakentamista varten valmiin ympäristön, operaattori päättää verkon teknisestä toteutuksesta ja investoinneista.

Miksi muutoksia ehdotetaan?

Tarkistuksen tavoitteena on helpottaa mobiili- ja kiinteän verkon infrastruktuurin rakentamista ja päivittämistä, myös elintärkeitä palveluja tarjoavissa rakennuksissa.

Teleinfrastruktuurin suunnittelu etukäteen voisi:

• ehkäistä kiistoja laitteiden sijoituspaikoista;
• vähentää kalliita ja käyttäjiä häiritseviä jälkiasennuksia;
• nopeuttaa yhteyksien käyttöönottoa uusissa rakennuksissa;
• parantaa palvelua kellaripysäköinnissä ja muissa haastavissa ympäristöissä; sekä
• tarjota lisää ulkotiloihin sopivia sijoituspaikkoja kapasiteetiltaan suuremmille mobiiliverkoille.

Asukkaille ja vuokralaisille hyöty näkyisi käytännössä esimerkiksi siinä, että mobiiliyhteys olisi toimivampi heti muuton yhteydessä, toimituksia ja urakoitsijoita koordinoitaessa, töitä tehtäessä ja yhteydenpidossa. B1-valmius voisi myös nopeuttaa ongelmien ratkaisemista kyytipalvelujen, toimitusten ja hätäyhteyksien kannalta tärkeillä alueilla.

Tulevaisuuden sovellukset eivät ole lupaus

IMDA yhdistää paremman verkkotiheyden ja katutason kapasiteetin tulevaisuuteen, jossa yhteyksiä voivat hyödyntää esimerkiksi autonomiset ajoneuvot ja kuljetusrobotit. Esimerkit kuvaavat sovelluksia, joita parempi infrastruktuuri voisi tukea – ne eivät takaa, että juuri nämä palvelut toteutuvat COPIF-muutosten seurauksena.

Ero on olennainen. Ehdotukset koskevat ensisijaisesti verkon rakentamisen fyysisiä edellytyksiä: tilaa, kulkuyhteyksiä ja kaapelireittejä. Toteutuva peitto, kapasiteetti ja tulevat palvelut riippuvat edelleen operaattorien investoinneista, teknisestä suunnittelusta, kysynnästä ja muista tekijöistä.

Milloin muutokset voisivat tulla voimaan?

Citeeratuissa vuoden 2026 kuulemisaineistoissa ei ole vahvistettua voimaantulopäivää. IMDA:n on ensin käsiteltävä lausunnot ja julkaistava muutettu COPIF-ohjeisto, jos se päättää edetä ehdotusten kanssa. Siksi ehdotuksia ei pidä pitää jo sitovina vaatimuksina. IMDA:n mukaan viimeisin COPIF 2018 ja sen ohjeet ovat olleet voimassa 15. joulukuuta 2018 lähtien.

Rakennushankkeiden kannalta suunta on silti selvä: teleoperaattoreille tarvittavat tilat, kattopääsy ja B1:n kaapelointireitit kannattaa ottaa mukaan uuden kohteen suunnitteluun mahdollisimman aikaisin. Lopulliset vaatimukset ja niiden aikataulu ovat kuitenkin vielä avoinna.