Jordania varoittaa Jerusalemin uskonnollisen kipupisteen olevan räjähdysherkkä

Vastauksena Jordania kutsui keskiviikoksi 5. elokuuta 2026 koolle arabien ja islamilaisten maiden ulkoministerien hätäkokouksen .

Mikä varoituksen laukaisi?

Välitön taustatekijä oli 23. heinäkuuta tapahtunut laaja tunkeutuminen al-Aqsan moskeija-alueelle. Jordanian viranomaisten mukaan alueelle meni yli 2 000 Israelin uskonnollisen oikeiston kannattajaa kansallisen turvallisuuden ministerin Itamar Ben-Gvirin johdolla. Jordanian mukaan ryhmä rukoili ja suoritti uskonnollisia rituaaleja alueella – kyseessä oli vakavin vallitsevan järjestelyn loukkaus nykyaikana .

Tapaus seurasi kuukausia jatkunutta kehitystä, jossa Israelin uskonnollisen äärioikeiston tukemia vierailuja ja tunkeutumisia alueelle on tehty toistuvasti .

Mitä ”vallitseva järjestely” tarkoittaa?

Al-Aqsan moskeija-alue tunnetaan muslimien keskuudessa nimellä Haram al-Sharif. Juutalaisessa perinteessä samaa aluetta kutsutaan Temppelivuoreksi. Se on yksi Jerusalemin herkimmistä uskonnollisista paikoista.

Niin sanotun status quon eli vallitsevan järjestelyn mukaan Jordanian hashemiittisellä kuningashuoneella on ollut alueen holhousvastuu yli vuosisadan ajan. Järjestely vahvistettiin Israelin ja Jordanian vuoden 1994 rauhansopimuksessa. Sen mukaan muslimit saavat rukoilla alueella, kun taas ei-muslimit voivat vierailla siellä .

Jordania on toistuvasti syyttänyt Israelia järjestelyn rikkomisesta, koska se sen mukaan mahdollistaa ja suojaa siirtokuntalaisten vierailuja ja tunkeutumisia .

Safadi: järjestelyä ei saa muuttaa

Jordanian ulkoministeri Ayman Safadi on korostanut, ettei 23. heinäkuuta tapahtunut välikohtaus ollut yksittäinen tapaus. Hänen mukaansa kyse on tarkoituksellisesta pyrkimyksestä muuttaa Jerusalemin pyhien paikkojen historiallisia ja oikeudellisia järjestelyjä .

”Varoitamme, että vallitsevan järjestelyn sorkkiminen voi laukaista uskonnollisen konfliktin, jonka vaikutukset ulottuvat Palestiinan ja Jordanian ulkopuolelle koko muslimimaailmaan”, Safadi sanoi The Guardianille .

Jordania pitää al-Aqsan alueen holhousvastuuta keskeisenä osana asemaansa Jerusalemissa. Siksi alueelle tehdyt vierailut, rukoukset ja rituaalit eivät Ammanin näkökulmasta ole vain paikallisia kiistoja, vaan haastavat suoraan järjestelyn, jonka on katsottu rajoittaneen jännitteitä pyhällä paikalla.

Hätäkokous kokoaa arabien ja islamilaisten maiden edustajat

Jordania kutsui 5. elokuuta koolle arabien ja islamilaisten maiden ulkoministerien hätäkokouksen . Mukana on Arabiliiton jäsenmaita sekä muita muslimienemmistöisiä valtioita, kuten Turkki, Indonesia, Malesia ja Pakistan .

Kokouksen tarkoituksena on koordinoida yhteistä diplomaattista vastausta siihen, mitä Jordania pitää välittömänä uhkana islamin kolmanneksi pyhimmälle paikalle .

Toinen punainen viiva: palestiinalaisten pakkosiirrot

Al-Aqsan kriisin rinnalla Safadi on toistanut Jordanian pitkäaikaisen varoituksen palestiinalaisten pakkosiirroista. Hän on sanonut, että mikä tahansa Israelin yritys siirtää palestiinalaisia väkisin miehitetyltä Länsirannalta Jordaniaan tulkittaisiin ”sodanjulistukseksi” .

Safadi on myös varoittanut, että uusi palestiinalaisten pakkosiirto sysäisi alueen laajemman konfliktin ”kuiluun” .

Miksi tilanne on erityisen herkkä nyt?

Jordanian varoitukset on esitetty aikana, jolloin väkivallan ja poliittisten jännitteiden riski on alueella erittäin korkea. Safadi on syyttänyt Israelin hallitusta Länsirannan ajamisesta kohti räjähdystä ja sanonut Jerusalemin pyhien paikkojen järjestelyihin kohdistuvien loukkausten vievän aluetta kohti uutta katastrofaalista konfliktia .

Al-Aqsan moskeija-alue on tässä kriisissä keskeinen kipupiste, koska se on pyhä sekä muslimeille että juutalaisille. Jordanian viesti on, että vuosikymmenten ajan voimassa olleen herkän tasapainon purkaminen voisi muuttaa paikallisen kiistan uskonnolliseksi konfliktiksi, jonka vaikutukset ulottuisivat koko alueelle .