Ukraina sai lisää ilmatorjuntarahoitusta Naton Helsingborgin kokouksessa

Kokous paljasti myös epätasapainon Naton sisällä: rahoitus keskittyy suhteellisen pienelle joukolle maita. Naton pääsihteeri Mark Rutte huomautti, että vain kuusi tai seitsemän eurooppalaista liittolaista maksaa tällä hetkellä suurimman osan PURL‑ohjelman kautta ostettavista Yhdysvaltain aseista.

Rutte on ehdottanut, että Nato‑maat voisivat harkita noin 0,25 prosenttia bruttokansantuotteestaan Ukrainan tukemiseen, jotta rahoitus olisi pitkäjänteisempää ja tasaisemmin jakautunutta.

Miten PURL‑ohjelma toimii

Prioritized Ukraine Requirements List (PURL) on Naton koordinoima hankintamalli, jonka tarkoituksena on nopeuttaa aseiden toimittamista Ukrainalle.

Järjestelmä toimii yksinkertaistetusti näin:

• Ukraina määrittelee kiireellisimmät sotilaalliset tarpeensa, kuten ilmatorjuntaohjukset tai ohjusjärjestelmät.
• Nato kokoaa näistä priorisoidun tarvelistan.
• Liittolaismaat – usein eurooppalaiset – rahoittavat aseiden ostamisen Yhdysvaltalaisilta valmistajilta, minkä jälkeen ne toimitetaan Ukrainaan.

Tämä mahdollistaa sellaisten järjestelmien hankinnan, joita tuotetaan pääasiassa Yhdysvalloissa, samalla kun kustannuksia jaetaan Nato‑maiden kesken.

Ohjelmasta on tullut keskeinen kanava ilmatorjuntatarvikkeille. Naton mukaan PURL‑toimitukset ovat vastanneet noin 75 prosentista Ukrainan Patriot‑ilmatorjuntajärjestelmien ohjuksista ja jopa 90 prosentista joidenkin muiden järjestelmien ohjuksista.

Vuoden 2025 loppuun mennessä liittolaiset olivat luvanneet yli 4 miljardin dollarin edestä kalustoa ja ammuksia PURL‑paketteina.

Lisäksi Ukrainan hallinnon mukaan kuusi maata oli rahoittanut neljä suurta tukipakettia, joiden arvo ylittää 2 miljardia dollaria.

Uusi rahoituslähde avattiin

Ukrainan ulkoministeri Andrij Sybiha kertoi Helsingborgissa, että Ukraina onnistui avaamaan uuden rahoituslähteen PURL‑järjestelmän sisällä, mikä mahdollistaa lisäasehankinnat.

Tarkkaa rahoituslähdettä tai sen rakennetta ei kuitenkaan julkistettu kokouksen jälkeen, joten yksityiskohdat jäivät epäselviksi.

Kiista 750 miljoonan dollarin mahdollisesta ohjussiirrosta

Kokouksen taustalla oli huoli raporteista, joiden mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon harkitsi noin 750 miljoonan dollarin arvosta PURL‑rahoitteisten aseiden siirtämistä muualle.

Raporttien mukaan kyse oli ilmatorjunnan torjuntaohjuksista, joita käytetään esimerkiksi Patriot‑ tai THAAD‑järjestelmissä. Yhdysvaltojen varastot ovat paineessa muiden sotilaallisten sitoumusten vuoksi.

Koska nämä aseet oli rahoitettu eurooppalaisten liittolaisten varoilla nimenomaan Ukrainalle, mahdollinen siirto herätti kysymyksiä siitä, voisiko liittolaisten maksamaa rahaa käyttää muihin tarkoituksiin. Tämä voisi heikentää luottamusta koko PURL‑järjestelmään.

Naton johto on kuitenkin korostanut, että PURL‑ohjelman kautta rahoitetut kriittiset yhdysvaltalaisjärjestelmät jatkavat virtaamistaan Ukrainaan.

Osa valmisteluja Naton Ankara‑huippukokoukseen

Helsingborgin kokous toimi ennen kaikkea valmisteluna Naton tulevalle huippukokoukselle Ankarassa, jossa liittouman johtajien odotetaan päättävän puolustusmenojen kasvattamisesta ja Ukrainan pitkäaikaisesta tukemisesta.

Keskeisiä keskustelunaiheita olivat:

• puolustusmenojen kasvattaminen Nato‑maissa
• puolustusteollisuuden tuotannon lisääminen
• Ukrainan tuen muuttaminen pitkäjänteisemmäksi

PURL‑järjestelmä on noussut näissä keskusteluissa keskeiseen rooliin. Se kuvastaa Naton muuttuvaa strategiaa: liittolaismaat kokoavat rahoituksen yhteen, kun taas Yhdysvaltojen teollinen kapasiteetti tuottaa suuren osan kriittisistä asejärjestelmistä.

Kun Nato valmistautuu Ankaraan, keskeinen kysymys on, miten tätä mallia voidaan laajentaa niin, että Ukrainan tuki on sekä ennakoitavaa että tasaisemmin jaettua liittouman sisällä.