Kyseessä on CGN:n ensimmäinen suuri kaasuvoimahanke, joka on kehitetty ja jota operoidaan itsenäisen johtamismallin mukaisesti. Mallista vastaa yhtiön eteläkorealainen tytäryhtiö CGN Korea Holdings .
Daesan Phase II on nesteytettyä maakaasua (LNG) käyttävä yhdistelmävoimalaitos, jonka asennettu kapasiteetti on 557 megawattia . Sen vuotuisen sähköntuotannon arvioidaan voivan nousta enintään 3,9 miljardiin kilowattituntiin, eli noin 3,9 terawattituntiin .
Kaasuvoimalan etuna sähköjärjestelmässä on säädettävyys: tuotantoa voidaan ohjata kysynnän mukaan, toisin kuin säästä riippuvaa aurinko- tai tuulivoimaa. Uuden kapasiteetin odotetaan tukevan Etelä-Korean sähköntarjontaa ja alueen talouskehitystä .
Hanke sisältyy Etelä-Korean kymmenenteen sähköntarjonnan ja -kysynnän perussuunnitelmaan vuosille 2022–2036 .
Daesan Phase II oli CGN:n Etelä-Koreassa itsenäisesti kehittämä niin sanottu greenfield-hanke, eli alusta alkaen uuteen paikkaan rakennettu projekti. Rakentamiseen osallistui yli 100 eteläkorealaista yritystä, ja hankkeen rakennustehokkuuden kerrotaan olleen noin 15 prosenttia vertailutasoa parempi .
Yhtiölle projekti on samalla merkittävä askel kansainvälisessä projektitoimituksessa: se yhdistää CGN:n teknisen ja taloudellisen vastuun paikalliseen toteutukseen ja operointiin.
Voimalaitoksen kaasuturbiini on valmisteltu tulevia muutoksia varten, joiden ansiosta se voisi myöhemmin käyttää enintään 30 prosenttia vetyä sisältävää polttoaineseosta . Tämä riippuu kuitenkin siitä, miten vihreän vedyn tuotanto, kuljetus ja saatavuus Etelä-Koreassa kehittyvät.
Vetyvalmius tarkoittaa tässä yhteydessä ennen kaikkea sitä, että laitteisto on suunniteltu myöhempää mukauttamista varten kohtuullisin kustannuksin ja ilman voimalaitoksen keskeisten osien täydellistä uusimista . Se ei siis merkitse, että laitos käyttäisi heti kaupallisen toiminnan alkaessa vetyä pääpolttoaineena.
Daesanin alueella vetyä on jo kokeiltu muissa voimalaitoksissa. Hanwha Impactin 80 megawatin yksikön kerrotaan toimineen vuonna 2023 lähes 60 prosentin, tarkemmin 59,5 prosentin, vetyseoksella . Lisäksi Kawasaki toi vuonna 2025 markkinoille kaupallisen moottorin, joka on suunniteltu enintään 30-prosenttiselle vetyseokselle .
Daesan Phase II:n käyttöönoton myötä CGN Energy International operoi Etelä-Koreassa viittä voimalaitosta. Niiden yhteenlaskettu asennettu kapasiteetti ylittää 2,2 gigawattia .
Laajentuminen osuu ajankohtaan, jolloin Etelä-Korean sähköntarve kasvaa muun muassa tekoälybuumin vauhdittamien investointien vuoksi. Kasvava laskenta- ja datakeskuskapasiteetti lisää painetta sähköntuotannolle ja -verkoille, mikä tekee nopeasti säädettävästä kaasuvoimasta yhtiölle strategisesti tärkeän lisän .
Daesan Phase II:n rooli on siten kaksijakoinen: se tuo verkkoon heti käyttöön otettavaa LNG-kapasiteettia, mutta tarjoaa samalla teknisen reitin kohti suurempaa vedyn osuutta, jos vedyn toimitusketju tulevina vuosina vahvistuu.