Mistä vääristä väitteistä oli kyse?

Tietyillä hakukyselyillä Googlen AI Overview yhdisti kaksi kustantajaa huijauksiin, tilausansoihin ja kyseenalaisiin liiketoimintatapoihin . Yhdessä vastauksessa yrityksen väitettiin esimerkiksi olevan tunnettu epäilyttävistä liiketoimintakäytännöistä ja sitä pidettävän usein huijauksena .

Tuomioistuimen mukaan tekoäly oli sekoittanut kustantajat muihin yrityksiin, joilla todella oli ongelmallinen tausta. Ratkaisevaa oli, ettei kyseisiä halventavia yhdistelmiä löytynyt lainkaan AI Overview’n linkittämistä lähteistä. Järjestelmä oli muodostanut väitteet yhdistelemällä ja tulkitsemalla toisilta kolmansilta osapuolilta peräisin olevia tietoja .

Kustantajat lähettivät Googlelle vuoden 2026 alussa vaatimuksia väitteiden poistamisesta ja korjaamisesta. Koska sisältö ei niiden mukaan poistunut asianmukaisesti, ne veivät asian oikeuteen .

Miksi AI Overview ei ole tuomioistuimen mukaan tavallinen hakutulos?

Perinteinen hakukone näyttää yleensä linkkejä ja katkelmia kolmansien osapuolten sisällöstä. Tällöin hakukoneen rooli voidaan nähdä välittäjänä, jolla on rajallinen vastuu muiden julkaisemista väitteistä.

AI Overview toimii toisin. Se kirjoittaa käyttäjälle valmiin vastauksen ja muodostaa uuden, itsenäisen väitteen. Tuomioistuin kuvasi sisältöä ”itsenäisiksi, uusiksi ja sisällöllisesti merkittäviksi lausumiksi” .

Oikeus katsoi, että Google rakentaa tekoälyn, tarjoaa sen käyttäjille ja hallitsee vastausten tuottamiseen käytettyjä algoritmeja. Siksi yhtiö vastaa myös sen muodostamasta sisällöstä. Ratkaisun perustelun voi tiivistää näin: Google rakensi tekoälyn ja toi sen käyttäjien käyttöön, joten Googlella on vastuu sen tuottamasta sisällöstä .

Tällä erottelulla on suuri oikeudellinen merkitys. Saksassa ja Euroopassa hakukoneiden perinteinen, rajoitettu välittäjävastuu ei tuomioistuimen mukaan ulotu automaattisesti tilanteisiin, joissa palvelu tuottaa kokonaan uuden, itsenäisen väitteen .

Google ei voinut vedota käyttäjän omaan tarkistusvastuuseen

Google puolusti toimintoaan väittämällä, että AI Overview toimii käytännössä kuten tavallinen hakutulos: yhtiö tarjoaa lähteet, ja käyttäjien odotetaan tarkistavan tiedot alkuperäisiltä verkkosivuilta.

Tuomioistuin torjui perustelun useasta syystä.

Ensinnäkin AI Overview näkyy hakutulossivun yläosassa erillisenä vastauslaatikkona. Sen näkyvä sijoittelu antaa vaikutelman kattavasta ja luotettavasta vastauksesta. Jos käyttäjän pitäisi tarkistaa jokainen tekoälyn väite avaamalla kaikki lähdelinkit, toiminnon koko tarkoitus vesittyisi. Tuomioistuimen mukaan tällaista tarkistusvelvollisuutta ei ole kohtuullista sysätä käyttäjälle .

Toiseksi AI Overview ei ainoastaan nosta esiin lähteissä olevia väitteitä, vaan muotoilee uusia. Kustantajien ja epäilyttävistä toimintatavoista tunnettuina pidettyjen yritysten välistä yhteyttä ei ollut missään linkitetyssä lähteessä. Osa väitteistä ei ollut edes mainittu hakutuloksissa . Siksi kyse oli tuomioistuimen mukaan Googlen omista lausumista.

Kolmanneksi aiemmat oikeusperiaatteet, jotka ovat rajoittaneet hakukoneiden vastuuta muiden julkaisemasta sisällöstä, eivät sellaisinaan sovellu generatiivisen tekoälyn tuottamiin yhteenvetoihin. Tuomioistuin teki selvän eron perinteisten hakulinkkien ja tekoälyn kirjoittamien vastausten välille .

Mitä väliaikainen määräys edellyttää?

Määräyksen mukaan Googlen on:

• lopetettava kyseisten väärien tosiasiaväitteiden toistaminen AI Overview -vastauksissa ;
• poistettava olemassa olevat AI Overview -vastaukset, joissa väitteet esitetään .

Määräystä tehostaa enintään 250 000 euron uhkasakko (Ordnungsgeld) kutakin rikkomusta kohti. Joissakin tilanteissa myös Googlen Saksassa toimiville laillisille edustajille voidaan määrätä vankeusuhka .

Kyseessä on kuitenkin väliaikainen määräys eli saksalaisittain einstweilige Verfügung. Se annettiin nopeutetussa menettelyssä, eikä asian pääkäsittelyssä ole vielä annettu lopullista ratkaisua . Päätöksen välitön oikeusvaikutus rajoittuu Saksaan ja kyseisiin asianosaisiin, vaikka sen perusteluja voidaan hyödyntää myöhemmissä tapauksissa muualla Euroopassa .

Mitä tämä merkitsee muille tekoälyhakupalveluille?

Perinteinen hakukoneiden suoja ei välttämättä riitä

Ratkaisu viittaa siihen, etteivät EU:n sähköistä kaupankäyntiä koskevan sääntelyn ja digitaalipalvelusäädöksen mukaiset välittäjävastuun rajoitukset automaattisesti kata tekoälyn laatimia hakuyhteenvetoja. Tuomioistuimet voivat katsoa alustan olevan suoraan vastuussa kunnianloukkauksista, vääristä tosiasiaväitteistä ja epäreilusta kilpailusta, jos palvelu tuottaa väitteet itse .

Alustoille syntyy julkaisijan kaltainen vastuu

Googlea käsiteltiin ratkaisussa suorana vastuullisena toimijana eikä passiivisena välittäjänä. Sama päättely voisi vaikuttaa myös muihin Euroopassa toimiviin tekoälyhakuihin ja vastauspalveluihin, kuten Microsoftin Bing Copilotiin ja OpenAI:n verkkoyhteyksiä hyödyntäviin toimintoihin .

Kustantajille avautuu suorempi oikeussuojakeino

Jos tekoälyn muodostama virheellinen väite vahingoittaa yrityksen tai henkilön mainetta, vahingonkärsijän ei välttämättä tarvitse jäljittää väitettä ensin johonkin alkuperäiseen lähteeseen. Tämänkaltaiset ratkaisut voivat tarjota suoremman keinon vaatia vastuuseen sitä alustaa, joka tuotti väitteen .

Teknisiin suojatoimiin kohdistuu lisää painetta

Googlelta ja muilta palveluntarjoajilta voidaan jatkossa odottaa tehokkaampia sisältösuodattimia, faktantarkistusprosesseja ja nopeita poistomenettelyjä. Väärä vastaus ei tällöin ole vain tekninen häiriö, vaan se voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin .

Tuomioistuimet määrittelevät vastuuta ennen sääntelijöitä

Münchenin päätös ajoittuu vaiheeseen, jossa Euroopan unionin tekoälysäädöksen ja digitaalipalvelusäädöksen toimeenpanoa vielä täsmennetään. Tuomioistuimet ovat siten osin lainsäädännön ja viranomaisohjeiden edellä määrittelemässä, kuka vastaa generatiivisen tekoälyn tuottamista väitteistä .

Ratkaisun lopullinen merkitys riippuu pääasian käsittelystä ja mahdollisista muutoksenhauista. Väliaikainen määräys ei vielä muodosta koko Euroopan kattavaa ennakkopäätöstä. Sen perusviesti on silti selvä: kun tekoälypalvelu muotoilee faktaväitteen itse, palvelun ylläpitäjä ei voi välttämättä piiloutua tavallisen hakukoneen välittäjäroolin taakse.

Mistä vääristä väitteistä oli kyse?

Tietyillä hakukyselyillä Googlen AI Overview yhdisti kaksi kustantajaa huijauksiin, tilausansoihin ja kyseenalaisiin liiketoimintatapoihin . Yhdessä vastauksessa yrityksen väitettiin esimerkiksi olevan tunnettu epäilyttävistä liiketoimintakäytännöistä ja sitä pidettävän usein huijauksena .

Tuomioistuimen mukaan tekoäly oli sekoittanut kustantajat muihin yrityksiin, joilla todella oli ongelmallinen tausta. Ratkaisevaa oli, ettei kyseisiä halventavia yhdistelmiä löytynyt lainkaan AI Overview’n linkittämistä lähteistä. Järjestelmä oli muodostanut väitteet yhdistelemällä ja tulkitsemalla toisilta kolmansilta osapuolilta peräisin olevia tietoja .

Kustantajat lähettivät Googlelle vuoden 2026 alussa vaatimuksia väitteiden poistamisesta ja korjaamisesta. Koska sisältö ei niiden mukaan poistunut asianmukaisesti, ne veivät asian oikeuteen .

Miksi AI Overview ei ole tuomioistuimen mukaan tavallinen hakutulos?

Perinteinen hakukone näyttää yleensä linkkejä ja katkelmia kolmansien osapuolten sisällöstä. Tällöin hakukoneen rooli voidaan nähdä välittäjänä, jolla on rajallinen vastuu muiden julkaisemista väitteistä.

AI Overview toimii toisin. Se kirjoittaa käyttäjälle valmiin vastauksen ja muodostaa uuden, itsenäisen väitteen. Tuomioistuin kuvasi sisältöä ”itsenäisiksi, uusiksi ja sisällöllisesti merkittäviksi lausumiksi” .

Oikeus katsoi, että Google rakentaa tekoälyn, tarjoaa sen käyttäjille ja hallitsee vastausten tuottamiseen käytettyjä algoritmeja. Siksi yhtiö vastaa myös sen muodostamasta sisällöstä. Ratkaisun perustelun voi tiivistää näin: Google rakensi tekoälyn ja toi sen käyttäjien käyttöön, joten Googlella on vastuu sen tuottamasta sisällöstä .

Tällä erottelulla on suuri oikeudellinen merkitys. Saksassa ja Euroopassa hakukoneiden perinteinen, rajoitettu välittäjävastuu ei tuomioistuimen mukaan ulotu automaattisesti tilanteisiin, joissa palvelu tuottaa kokonaan uuden, itsenäisen väitteen .

Google ei voinut vedota käyttäjän omaan tarkistusvastuuseen

Google puolusti toimintoaan väittämällä, että AI Overview toimii käytännössä kuten tavallinen hakutulos: yhtiö tarjoaa lähteet, ja käyttäjien odotetaan tarkistavan tiedot alkuperäisiltä verkkosivuilta.

Tuomioistuin torjui perustelun useasta syystä.

Ensinnäkin AI Overview näkyy hakutulossivun yläosassa erillisenä vastauslaatikkona. Sen näkyvä sijoittelu antaa vaikutelman kattavasta ja luotettavasta vastauksesta. Jos käyttäjän pitäisi tarkistaa jokainen tekoälyn väite avaamalla kaikki lähdelinkit, toiminnon koko tarkoitus vesittyisi. Tuomioistuimen mukaan tällaista tarkistusvelvollisuutta ei ole kohtuullista sysätä käyttäjälle .

Toiseksi AI Overview ei ainoastaan nosta esiin lähteissä olevia väitteitä, vaan muotoilee uusia. Kustantajien ja epäilyttävistä toimintatavoista tunnettuina pidettyjen yritysten välistä yhteyttä ei ollut missään linkitetyssä lähteessä. Osa väitteistä ei ollut edes mainittu hakutuloksissa . Siksi kyse oli tuomioistuimen mukaan Googlen omista lausumista.

Kolmanneksi aiemmat oikeusperiaatteet, jotka ovat rajoittaneet hakukoneiden vastuuta muiden julkaisemasta sisällöstä, eivät sellaisinaan sovellu generatiivisen tekoälyn tuottamiin yhteenvetoihin. Tuomioistuin teki selvän eron perinteisten hakulinkkien ja tekoälyn kirjoittamien vastausten välille .

Mitä väliaikainen määräys edellyttää?

Määräyksen mukaan Googlen on:

• lopetettava kyseisten väärien tosiasiaväitteiden toistaminen AI Overview -vastauksissa ;
• poistettava olemassa olevat AI Overview -vastaukset, joissa väitteet esitetään .

Määräystä tehostaa enintään 250 000 euron uhkasakko (Ordnungsgeld) kutakin rikkomusta kohti. Joissakin tilanteissa myös Googlen Saksassa toimiville laillisille edustajille voidaan määrätä vankeusuhka .

Kyseessä on kuitenkin väliaikainen määräys eli saksalaisittain einstweilige Verfügung. Se annettiin nopeutetussa menettelyssä, eikä asian pääkäsittelyssä ole vielä annettu lopullista ratkaisua . Päätöksen välitön oikeusvaikutus rajoittuu Saksaan ja kyseisiin asianosaisiin, vaikka sen perusteluja voidaan hyödyntää myöhemmissä tapauksissa muualla Euroopassa .

Mitä tämä merkitsee muille tekoälyhakupalveluille?

Perinteinen hakukoneiden suoja ei välttämättä riitä

Ratkaisu viittaa siihen, etteivät EU:n sähköistä kaupankäyntiä koskevan sääntelyn ja digitaalipalvelusäädöksen mukaiset välittäjävastuun rajoitukset automaattisesti kata tekoälyn laatimia hakuyhteenvetoja. Tuomioistuimet voivat katsoa alustan olevan suoraan vastuussa kunnianloukkauksista, vääristä tosiasiaväitteistä ja epäreilusta kilpailusta, jos palvelu tuottaa väitteet itse .

Alustoille syntyy julkaisijan kaltainen vastuu

Googlea käsiteltiin ratkaisussa suorana vastuullisena toimijana eikä passiivisena välittäjänä. Sama päättely voisi vaikuttaa myös muihin Euroopassa toimiviin tekoälyhakuihin ja vastauspalveluihin, kuten Microsoftin Bing Copilotiin ja OpenAI:n verkkoyhteyksiä hyödyntäviin toimintoihin .

Kustantajille avautuu suorempi oikeussuojakeino

Jos tekoälyn muodostama virheellinen väite vahingoittaa yrityksen tai henkilön mainetta, vahingonkärsijän ei välttämättä tarvitse jäljittää väitettä ensin johonkin alkuperäiseen lähteeseen. Tämänkaltaiset ratkaisut voivat tarjota suoremman keinon vaatia vastuuseen sitä alustaa, joka tuotti väitteen .

Teknisiin suojatoimiin kohdistuu lisää painetta

Googlelta ja muilta palveluntarjoajilta voidaan jatkossa odottaa tehokkaampia sisältösuodattimia, faktantarkistusprosesseja ja nopeita poistomenettelyjä. Väärä vastaus ei tällöin ole vain tekninen häiriö, vaan se voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin .

Tuomioistuimet määrittelevät vastuuta ennen sääntelijöitä

Münchenin päätös ajoittuu vaiheeseen, jossa Euroopan unionin tekoälysäädöksen ja digitaalipalvelusäädöksen toimeenpanoa vielä täsmennetään. Tuomioistuimet ovat siten osin lainsäädännön ja viranomaisohjeiden edellä määrittelemässä, kuka vastaa generatiivisen tekoälyn tuottamista väitteistä .

Ratkaisun lopullinen merkitys riippuu pääasian käsittelystä ja mahdollisista muutoksenhauista. Väliaikainen määräys ei vielä muodosta koko Euroopan kattavaa ennakkopäätöstä. Sen perusviesti on silti selvä: kun tekoälypalvelu muotoilee faktaväitteen itse, palvelun ylläpitäjä ei voi välttämättä piiloutua tavallisen hakukoneen välittäjäroolin taakse.