Mikä johti tapaamiseen?
Syyrian ulkoministeri Asaad al-Shaibani ja Israelin tiedustelupalvelu Mossadin johtaja Roman Gofman tapasivat sunnuntaina kriisin hallitsemiseksi. Tapaaminen järjestettiin sen jälkeen, kun Israelin 18. elokuuta tekemä isku Abu al-Duhurin lentotukikohtaan oli kärjistänyt kiistan Turkin roolista Assadin jälkeisessä Syyriassa. Tilanne kosketti samanaikaisesti Israelia, Syyriaa, Turkkia ja Yhdysvaltoja.
10
2
Syyrian valtiollisen median ja useiden raporttien mukaan lentotukikohtaan osui ainakin kahdeksan iskua. Kohteina olivat kiitotie ja varastotilat. Syyrian sotilaslähteen ja tukikohdan lähellä asuvan siviilin mukaan kuolonuhreja tai muita henkilövahinkoja ei ollut.
1
16
Iskut tehtiin vain tunteja sen jälkeen, kun turkkilainen valtuuskunta oli vieraillut tukikohdassa. Ajoitus teki vierailusta keskeisen osan eri osapuolten tulkinnoissa, mutta se ei yksin osoita, että Turkin joukkojen sijoittamisesta olisi tehty päätös tai että se olisi ollut välittömästi alkamassa.
18
Israel: tarkoituksena oli estää Turkin sotilaallinen jalansija
Israel sanoi Syyrian olleen rikkomassa maiden välillä sovittua turvallisuustilannetta sallimalla Turkin joukkojen sijoittumisen tukikohtaan. Israelin viranomaisten mukaan iskulla pyrittiin estämään Turkin sotilaallinen tukikohta Aleppon läheisyydessä, ja Damaskosta oli varoitettu asiasta toistuvasti.
22
38
Israelin huoli ei koskenut vain turkkilaisten sotilaiden mahdollista läsnäoloa. Israelilaisviranomaiset ovat kuvailleet Syyriassa mahdollisesti olevia Turkin ilmatorjuntajärjestelmiä, lennokkeja ja ohjuksia kyvykkyyksiksi, jotka voisivat rajoittaa Israelin toimintavapautta tai synnyttää uuden sotilaallisen uhan. Israel perusteli iskua ennalta ehkäisevänä varoituksena, ei yrityksenä surmata turkkilaisia joukkoja.
1
8
Israel on puolustanut operaatiota tiedustelutietoon perustuvana ”varoituslaukauksena”. Julkisesti saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan vahvista Israelin arviota siitä, että Turkin joukkojen sijoittaminen olisi ollut todella suunnitteilla.
Syyria kiistää pysyvän turkkilaisjoukon
Damaskoksen mukaan turkkilaisen valtuuskunnan vierailu liittyi koulutukseen ja sotilaalliseen yhteistyöhön, ei pysyvän Turkin tukikohdan tai pitkäaikaisen joukkojen sijoituksen perustamiseen Abu al-Duhuriin. Al-Shaibani sanoi lisäksi, että tukikohta oli iskun aikaan suurelta osin tyhjillään. Hän torjui väitteen, jonka mukaan Turkin sotilaallinen läsnäolo olisi oikeuttanut iskut.
13
33
Syyria tuomitsi iskun suvereniteettinsa loukkauksena ja vaati liennytystä. Sunnuntain tapaaminen tarjosi suoran kanavan turvallisuusjärjestelyistä neuvottelemiseen sen sijaan, että yksipuoliset iskut ja julkiset syytökset määrittelisivät maiden välistä suhdetta.
10
20
Damaskos on myös väläyttänyt tarvetta uudelle turvallisuussopimukselle Israelin kanssa. Tapaamisen välitön tavoite oli kuitenkin laskea jännitystä, ei ratkaista kaikkia erimielisyyksiä Turkin asemasta Syyriassa.
Turkki torjuu Israelin väitteet
Turkki kutsui Israelin väitteitä sotilaallisesta asemastaan Syyriassa kestämättömiksi ja tuomitsi iskun. Ankaran mukaan yhteistyö Damaskoksen kanssa liittyy sotilaskoulutukseen, Syyrian vakauteen ja jälleenrakennukseen – ei hyökkäykselliseen pyrkimykseen saartaa Israelia.
4
49
Turkin julkisessa kritiikissä Israelin perusteluja on kuvattu myös vaalipolitiikkaan liittyväksi ”halvaksi politiikaksi”. Tämä on Turkin poliittinen luonnehdinta, ei riippumattomasti vahvistettu arvio iskun motiivista.
Abu al-Duhur sijaitsee lähellä Turkin rajaa. Jos tukikohdassa olisi ollut turkkilaisia sotilaita tai heidän olisi uskottu olevan siellä, isku olisi voinut johtaa suoraan sotilaalliseen vastaukseen, vaikka Israel olisi pyrkinyt osumaan vain Syyrian infrastruktuuriin.
Miksi Yhdysvallat huolestui?
Yhdysvaltain Syyrian-erityislähettiläs ja Turkin-suurlähettiläs Tom Barrack kutsui operaatiota ”tarpeettomaksi kärjistykseksi”. Hän kertoi Yhdysvaltojen työskentelevän Israelin, Turkin ja Syyrian välisen yhteydenpitomekanismin eli niin sanotun dekonfliktointijärjestelyn luomiseksi. Barrackin mukaan Turkille ei annettu iskusta ennakkovaroitusta, joten Ankara olisi voinut tulkita Israelin koneiden liikkeet uhaksi.
1
50
Israelin viranomaiset kiistivät tämän ja sanoivat Yhdysvaltojen saaneen tiedon operaatiosta. Kiista ilmoituksesta on merkittävä, koska Turkki on Yhdysvaltain liittolainen ja Naton jäsen.
21
39
Barrack varoitti myöhemmin, että isku saattoi houkutella Turkin laajempaan yhteenottoon. Kyse on Yhdysvaltain lähettilään arviosta, ei vahvistetusta tiedosta Israelin tarkoitusperistä.
36
37
Hiljaiset yhteydet eivät estäneet iskua
Sunnuntain tapaaminen ei ollut Israelin ja Syyrian ensimmäinen viimeaikainen yhteydenotto. Gofman ja al-Shaibani keskustelivat puhelimitse 14. elokuuta, neljä päivää ennen lentotukikohdan iskua. Keskustelussa käsiteltiin lähteiden mukaan Turkin sotilaallista läsnäoloa Syyriassa.
2
Yhteydenotot osoittavat, että kiistan käsittelylle oli olemassa epävirallinen kanava. Se ei kuitenkaan ollut johtanut kaikkien osapuolten hyväksymiin sääntöihin. Israel toimi oman uhka-arvionsa perusteella, kun taas Syyria ja Turkki sanoivat, ettei tukikohdassa ollut syntymässä Israelia uhkaavaa sotilaallista järjestelyä.
Israelin ja Turkin välillä on lisäksi raportoitu olleen hiljaisia yhteyksiä julkisen vastakkainasettelun rinnalla. Niiden tarkoituksena on ollut määritellä rajoja ennen kuin joukkojen sijoittaminen tai ilmaisku johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Abu al-Duhurin isku osoitti, ettei yhteisymmärrystä ole vielä syntynyt.
2
8
Mitä kiistasta seuraa?
Keskeinen ratkaisematon kysymys on, oliko Abu al-Duhurista tulossa Turkin sotilaallinen tukikohta vai oliko kyse vain koulutus- ja yhteistyövierailusta. Julkinen raportointi vahvistaa tapahtumien järjestyksen: turkkilaisvaltuuskunnan vierailun, 18. elokuuta tehdyt iskut, osapuolten toisistaan poikkeavat selitykset ja niitä seuranneet diplomaattiset yhteydenotot. Se ei kuitenkaan vahvista riippumattomasti Israelin tiedusteluarviota.
10
33
50
Riskit ulottuvat yksittäistä lentotukikohtaa laajemmalle. Turkin mahdollinen sotilaallinen vastaus olisi voinut synnyttää Israelin ja Turkin välisen suoran kriisin sekä asettaa Yhdysvallat vaikeaan tilanteeseen suhteessa Nato-liittolaiseensa. Syyrian kannalta uusi yhteenotto voisi puolestaan vaikeuttaa jälleenrakennusta ja maan uuden hallinnon pyrkimyksiä vahvistaa valtaansa.
Varovaisin johtopäätös on tämä: Israel katsoi iskun tarpeelliseksi estääkseen vaarallisena pitämänsä Turkin sotilaallisen kehityksen Syyriassa, kun taas Syyria ja Turkki kiistävät, että tällaista pysyvää järjestelyä olisi suunniteltu. Sunnuntain neuvottelut olivat yritys estää kiistan muuttuminen laajemmaksi Israelin ja Turkin väliseksi yhteenotoksi Syyrian alueella.
10
33
50