Sissijoukoista tekoälysodankäyntiin: Kiinan kansanarmeijan 99 vuoden muutos ja vuoden 2027 määräaika

Kyse ei ollut vain merkkipäivän seremoniasta. Vuosipäivä toimi samalla tilannekatsauksena siitä, miten Kiina etenee kohti vuoden 2027 tavoitettaan. Xi Jinping kehotti armeijaa nopeuttamaan tekoälyn sotilassovelluksia, laajentamaan miehittämättömien teknologioiden käyttöä ja rakentamaan ”älykästä sotilasjärjestelmää” .

Nanchangista sissisotaan: alkuvuodet 1927–1949

PLA jäljittää perustamisensa Nanchangin kansannousuun 1. elokuuta 1927. Tuolloin kommunistijoukot nousivat aseelliseen kapinaan Kuomintangia vastaan . Pienestä vallankumouksellisesta voimasta kehittyi Kiinan sisällissodan sekä vuosien 1937–1945 Japanin-vastaisen sodan aikana sissisotaan nojaava armeija, jonka toiminta perustui epäsymmetriseen ja paikallisväestöön tukeutuvaan sodankäyntiin .

Xi Zhongxunin 200 miehen osasto

Huhtikuussa 1932 tuolloin 18-vuotias Xi Zhongxun johti Shaanxin maakunnan Yongshoun piirikunnan vuoristoalueella puna-armeijan Shaanxi–Gansu-sissijoukkojen vastaperustettua viidettä osastoa. Noin 200 miehen yksikkö oli muodostettu paikallisen sotaherran Luoteisarmeijan kapinoineesta pataljoonasta, ja se pyrki liittymään yhteen toisen puna-armeijan osaston kanssa .

Tapausta on kuvattu esimerkiksi South China Morning Postin katsauksessa PLA:n ruohonjuuritason ja sissisotaan perustuvien alkujuurien vertauskuvaksi . Xi Zhongxunin rooli liittyi laajemmin Liangdangin kansannousuun, jonka yhteydessä hän toimi viidennen osaston puoluekomitean sihteerinä .

Pysyvästä maavoimasta ydinasepelotteeseen: 1950–1980-luvut

Kiinan kansantasavallan perustamisen jälkeen vuonna 1949 PLA muuttui sissijoukosta tavanomaiseksi vakinaiseksi armeijaksi. Sen organisaatioon vakiintuivat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat.

1960- ja 1970-luvuilla Kiina kehitti ydinaseita ja strategisia ohjusjoukkoja, jotka tunnetaan nykyisin PLA:n ohjusjoukkoina. Tämä laajensi armeijan tehtävää pelkistä maavoimien puolustusoperaatioista strategiseen pelotteeseen .

Määrän sijaan laatua: supistaminen ja ammattimaistuminen

Deng Xiaopingin kaudella PLA:n henkilöstömäärää supistettiin voimakkaasti. Painopiste alkoi siirtyä suuresta miesvahvuudesta koulutukseen, teknologiaan ja suorituskykyyn.

1990- ja 2000-luvuilla Kiina keskittyi niin sanottuun informatisointiin eli tietopohjaisen sodankäynnin kehittämiseen. Käyttöön tuli muun muassa nykyaikaisia C4ISR-järjestelmiä – johtamista, viestintää, tiedustelua, valvontaa ja maalinosoitusta yhdistäviä kokonaisuuksia – sekä täsmäaseita ja yhteisoperaatioiden toimintamalleja .

Vuosipäiväkatsausten mukaan nykyinen PLA on varustettu muun muassa lentotukialuksilla, strategisilla ohjuksilla ja häivehävittäjillä. Muutos on huomattava verrattuna vuoden 1927 kevyesti aseistettuihin vallankumouksellisiin joukkoihin .

Xi Jinpingin kolmeportainen modernisaatiopolku

Xi Jinping vahvisti vuoden 2017 puoluekokouksessa PLA:n modernisaatiolle vaiheittaisen aikataulun .

• Vuoteen 2027 mennessä: tavoitteena on saavuttaa mekanisoitu armeija ja edistyä merkittävästi kohti verkottunutta ja tietopohjaista sotilasvoimaa. Tavoite ajoittuu PLA:n satavuotispäivään 1. elokuuta 2027 .
• Vuoteen 2035 mennessä: Kiinan on määrä saattaa sotilaallinen modernisaatio olennaisilta osin päätökseen ja vahvistaa keskeiset suorituskykynsä kehittyneiden länsimaiden tasolle .
• Vuoteen 2049 mennessä: tavoitteena on maailmanluokan armeija, joka kykenee laajaan voimankäyttöön ja strategiseen kilpailuun. Vuosi on samalla Kiinan kansantasavallan perustamisen satavuotisjuhlavuosi .

Yhdysvaltain puolustusministeriön ja kongressin tutkimuspalvelun arviot vahvistavat, että vuoden 2027 merkkipaalu liittyy mekanisaation, informatisoinnin ja älykkäiden järjestelmien yhdistämiseen PLA:ssa .

Vuoden 2026 uusi painotus: ”älykäs sotilasjärjestelmä”

PLA:n 99-vuotispäivän alla Xi Jinping ohjasi armeijaa nopeuttamaan tekoälyn sotilaskäyttöä. Politbyroon ryhmäopintotilaisuudessa hän kehotti vahvistamaan miehittämättömien ja älykkäiden teknologioiden hyödyntämistä, syventämään verkottuneiden tietojärjestelmien kehittämistä ja rakentamaan vähitellen ”älykästä sotilasjärjestelmää” .

Painopisteen muutos voidaan nähdä siirtymänä informatisoinnista kohti tekoälyyn perustuvaa, ”älyllistettyä” sodankäyntiä. Air Universityn tutkijoiden mukaan vuoden 2027 tavoite sisälsi jo ennestään mekanisaation, informatisoinnin ja älykkyyden yhdistetyn kehittämisen. Vuoden 2026 linjaus näyttäisi siis kiihdyttävän olemassa olevaa kehityssuuntaa, ei aloittavan täysin uutta hanketta .

Vuosi ennen määräaikaa: mitä PLA:n seuraavaksi odotetaan näyttävän?

Vuoden 2026 vuosipäiväkatsauksissa PLA:n kuvataan elävän ”kriittistä vuotta” ennen vuoden 2027 määräaikaa . Virallisissa lausunnoissa korostuvat kaluston nopeat päivitykset, yhteisen taisteluvalmiuden uudistaminen ja tekoälyn integrointi .

Kiinan vuosien 2026–2030 viidennentoista viisivuotissuunnitelman yhteydessä on arvioitu, että armeija voisi esitellä ensimmäisiä merkkejä edistyneistä suorituskyvyistä esimerkiksi kvanttitunnistuksessa, tekoälyssä ja hypersonisten aseiden torjunnassa. Järjestelmät eivät välttämättä olisi vielä täysin kypsiä, mutta prototyypit tai osittaiset integraatiot voisivat toimia näkyvinä osoituksina etenemisestä .

PLA:n vuosipäiväviestinnässä armeijan vaatimaton sissitausta liitetään suoraan sen korkean teknologian tulevaisuuteen: ruosteisista kivääreistä on siirrytty lentotukialuksiin, strategisiin ohjuksiin ja häivehävittäjiin . Kun satavuotistavoitteeseen on enää vuosi, 99-vuotisjuhla oli samalla sekä historiakatsaus että lähtölaskenta Kiinan kunnianhimoisimmalle sotilaalliselle modernisaatiovaiheelle.