Ukrainan syväiskut: Droonit iskivät kahteen suureen Venäjän öljynjalostamoon – yli 1 300 km rintamalta

Kaksi jalostamoa ja aiheutuneet vauriot

Slavneft-YANOS (Jaroslavl) – Hyökkäys tapahtui aamuyöllä 6. elokuuta, ja se sytytti suuren tulipalon yhdellä Venäjän viidestä suurimmasta jalostamosta. Laitokselta nousi useita mustia savupatsaita. Jalostamo tuottaa bensiiniä, dieseliä ja lentopetrolia Keski-Venäjälle . Tämä oli seitsemäs kerta vuonna 2026, kun Ukrainan droonit osuivat tähän kohteeseen . Slavneft-YANOSin jalostuskapasiteetti on noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa (MTPA), mikä vastaa noin 300 000 tynnyriä päivässä . Kolme erillistä palopesäkettä vahvistettiin paikan päällä .

Bashneft-Novoil (Ufa) – Drooni-isku 5. elokuuta sytytti tulipalon Ufan teollisuusalueella. Bashkortostanin pääkaupunki on merkittävä öljynjalostuskeskus. Bashneft-Novoil on yksi kolmesta Rosneftin omistamasta jalostamosta Ufan klusterissa, ja sen kapasiteetti on noin 7,5 MTPA (~150 000 tynnyriä päivässä). Koko Ufan jalostuskompleksi (Novoil + Ufaneftekhim + UNPZ) käsittää yhteensä noin 24 MTPA . Paikalliset viranomaiset myönsivät, että droonien putoavat sirpaleet sytyttivät tulipalon, mutta eivät tarkentaneet, mitä laitoksia palo koski .

Venäjän ilmatorjuntaväitteet

Venäjän viranomaiset raportoivat kahdesta eri luvusta, joita kumpaakaan ei voida vahvistaa riippumattomasti:

• Jaroslavlin kuvernööri Mihail Jeurajev sanoi, että alue joutui Ukrainan droonien ”suurimman hyökkäyksen” kohteeksi, ja väitti 92 droonin tulleen torjutuksi Jaroslavlin alueella .
• Venäjän puolustusministeriö väitti paljon suurempaa, valtakunnallista lukua: 605 ukrainalaista droonia olisi ammuttu alas useilla alueilla 5.–6. elokuuta yön aikana. Ministeriö kutsui sitä yhdeksi sodan suurimmista ukrainalaisista ilmahyökkäyksistä .

Suuri ero alueellisen (92) ja valtakunnallisen (605) luvun välillä kuvastaa Venäjän vakiintunutta käytäntöä, jossa kaikki ilma-alukset kaikilta alueilta lasketaan yhteen yhdeksi väitteeksi.

Laajempi konteksti: Venäjän syvenevä polttoainekriisi

5.–6. elokuuta tehdyt iskut ajoittuivat taustalle, jossa Venäjä kärsii jo valmiiksi vakavasta polttoainepulasta. Kriisiä on vauhdittanut Ukrainan kuukausien ajan jatkunut syväiskukampanja:

• 43 prosenttia jalostuskapasiteetista poissa käytöstä – Useita suuria jalostamoita (Syzran, Omsk, Saratov, Ryazan jne.) on osittain tai täysin suljettu keväästä 2026 lähtien .
• Raakaöljyn jalostus 21 vuoden alimmalla tasolla – Venäjän jalostamot prosessoivat keskimäärin 3,91 miljoonaa tynnyriä päivässä heinäkuun 2026 alussa, mikä on alin luku yli kahteen vuosikymmeneen .
• Bensiinin tuotanto 65 prosenttia kausittaisesta kysynnästä heinäkuun alussa .
• Vientikiellot – Venäjä on kieltänyt bensiinin viennin (maaliskuusta lähtien), dieselin viennin (8. heinäkuuta alkaen, jatkettu 31. tammikuuta 2027 asti) ja lentopetrolin viennin (kesäkuusta alkaen, jatkettu marraskuuhun 2026) estääkseen kotimaisia pullonkauloja .
• Valtakunnallisia bensiini- ja dieselpulaa on raportoitu, ja jotkut alueet ovat asettaneet ostorajoituksia .

Samanaikaiset Ukrainan iskut muihin kohteisiin

Kahden jalostamon lisäksi Ukrainan puolustusvoimat iskivät kahteen venäläiseen droonien maa-asemaan (toistimiin) miehitetyllä alueella. Näitä asemia venäläisjoukot käyttivät hyökkäysdroonien ohjaamiseen Ukrainassa . Ukrainan joukot iskivät samana yönä myös kahteen venäläiseen sotilaspartioveneeseen ja varjolaivaston alukseen Mustallamerellä pääesikunnan mukaan .

Kokonaiskuva

5.–6. elokuun operaatio oli yksi Ukrainan syvimmistä ja koordinoiduimmista monialaisista iskuista koko sodan aikana. Se osui yli 1 300 kilometrin päässä sijaitseviin jalostamoihin, droonien ohjausinfrastruktuuriin ja merivoimien aluksiin samanaikaisesti – kaiken keskellä Venäjän jalostussektorin kriisiä, jossa tuotanto on historiallisen alhaalla ja kotimainen polttoainepula on pakottanut laajoihin vientirajoituksiin.