Puskuri ei poista riskiä. Joukkolainan hinta voi edelleen laskea korkojen noustessa, mutta korkea lähtötuotto antaa sijoittajalle enemmän tuloa, joka voi vaimentaa kohtuullisen korkojen nousun vaikutusta.

Miksi UBS suhtautuu varauksella 30 vuoden valtionlainoihin?

Pitkän maturiteetin lainat ovat erityisen herkkiä korkojen ja niin sanotun aikapreemion muutoksille. Aikapreemio tarkoittaa lisätuottoa, jota sijoittajat vaativat sitoutuessaan pitämään velkaa pitkään. UBS näkee 30 vuoden lainoissa useita samanaikaisia paineita:

• Sitkeän inflaation pelko: Jos markkinat uskovat inflaation pysyvän korkealla, pitkien lainojen ostajat vaativat suurempaa korvausta.
• Julkisen talouden alijäämät ja uusi velkatarjonta: Kun valtiot joutuvat lainaamaan paljon, markkinoille tulee enemmän velkakirjoja, jotka sijoittajien on absorboitava.
• Heikko kysyntä huutokaupoissa: Heikosti vastaanotettu pitkä Treasury-huutokauppa voi kertoa, että ostajat vaativat korkeampaa korkoa ennen kuin lisäävät korkoriskiä.
• Likviditeettiriski: Pitkiä lainoja voi olla vaikeampi kaupata tehokkaasti markkinastressin aikana.

Tämän vuoksi pitkät korot voivat pysyä korkealla tai nousta edelleen, vaikka sijoittajat alkaisivat odottaa talouskasvun hidastumista tai keskuspankkipolitiikan kevenemistä.

Myyntiaalto ulottui useisiin markkinoihin

Yhdysvaltain 30 vuoden valtionlainan korko nousi 18. elokuuta yli 5,31 prosentin, korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007. Saksan 30 vuoden Bund-korko ylsi 3,75 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2011, ja Ison-Britannian 30 vuoden gilt-korko oli lähellä 5,85 prosenttia. Taso oli lähellä toukokuun huippua ja korkein sitten vuoden 1998.

UBS yhdistää paineen sitkeän inflaation pelkoon, julkisen talouden heikentyneeseen asemaan ja tulevaan valtionlainojen tarjontaan. Myös pitkien yrityslainojen runsas liikkeeseenlasku lisäsi markkinoiden absorboitavan korkoriskin määrää. Tähän sisältyi teknologia-alan yhtiöiden tekoälyinfrastruktuuriin liittyvää rahoitusta.

Miksi lyhyt pää voi pärjätä, vaikka pitkä pää heikkenee?

Lyhyiden lainojen tuotot seuraavat yleensä tiiviimmin odotuksia keskuspankkien ohjauskoroista. Pitkiin lainoihin vaikuttavat sen sijaan enemmän aikapreemio sekä arviot inflaatiosta, finanssipolitiikasta ja tulevasta velkatarjonnasta.

UBS odottaa inflaation hidastumisen jatkuvan ja pitää markkinoiden hinnoittelua tulevista keskuspankkien koronnostoista liian aggressiivisena. Jos sijoittajat alkavat hinnoitella vähemmän koronnostoja tai myöhemmin koronlaskuja, 2–5 vuoden lainojen korot voivat laskea ja hinnat nousta, vaikka 30 vuoden korot pysyisivät korkealla tai nousisivat edelleen.

Tämä on UBS:n suosituksen ydin: korkojen nousu ei kohtele kaikkia maturiteetteja samalla tavalla. Lyhyet ja keskipitkät lainat voivat hyötyä korko-odotusten muutoksesta, kun taas pitkät lainat kärsivät edelleen julkisen talouden ja tarjonnan paineista.

ETF-rahastojen rahavirrat kertovat tuoton ja likviditeetin hausta

Eurooppalaisia ETF-rahastoja koskevien samanaikaisten tietojen mukaan korkosijoituksiin virtasi 11,9 miljardia euroa. Tästä 4,5 miljardia euroa kohdistui valtionlainoihin ja 3,8 miljardia euroa ultralyhyisiin tuotteisiin, jotka olivat pääosin euromääräisiä. Kehitys sopii kuvaan, jossa sijoittajat hakevat korkotuottoa mutta suosivat lyhyttä korkoriskiä ja helposti kaupattavia instrumentteja. Tiedot eivät kuitenkaan kuvaa kaikkien maailman sijoittajien positioita.

Ero on olennainen: rahavirrat osoittavat, mihin osa sijoittajista suuntaa pääomia, mutta niiden perusteella ei voi päätellä koko markkinan omaksuneen lyhyen korkoriskin strategiaa.

Suositus jatkaa UBS:n aiempaa linjaa

Elokuun näkemys vahvistaa UBS:n aiempaa sijoituskantaa eikä käännä sitä uuteen suuntaan. Huhtikuun House View -katsauksessa pankki nosti laadukkaat, noin 3–5 vuoden maturiteetin joukkolainat esiin houkuttelevan tuoton ja hajautuksen lähteenä inflaatio- ja velkahuolista huolimatta. Toukokuun katsauksessa UBS puolestaan suosi lyhyen ja keskipitkän maturiteetin lainoja maailmanlaajuisille sijoittajille. Lyhyitä lainoja pystyvät yleensä helpommin absorboimaan rahamarkkinarahastot, pankkien taseet ja muut likviditeettipoolit.

Valuutoissa UBS:n painotus on hienovaraisempi. Se suosii lyhyitä ja keskipitkiä laadukkaita lainoja erityisesti Yhdysvaltain dollareissa ja Ison-Britannian punnissa. Valikoidut eurooppalaiset pitkät lainat voivat silti tarjota arvoa, koska rahapolitiikka, suhdannetilanne, julkinen talous ja poliittiset olosuhteet vaihtelevat alueittain.

Mitä tämä merkitsee sijoittajalle?

UBS ei väitä, etteikö 30 vuoden lainoilla voisi olla paikkaa salkussa tai etteivätkö lyhyet lainat voisi menettää arvoaan. Viesti on, että nykyinen riski–tuotto-suhde näyttää houkuttelevammalta laadukkaissa lyhyen ja keskipitkän maturiteetin velkakirjoissa:

1. Korkotuottoa on saatavilla heti korkeiden lähtökorkojen ansiosta.
2. Korkoherkkyys on pienempi kuin 30 vuoden valtionlainoissa.
3. Ohjauskorko-odotusten muutos voi tukea hintoja 2–5 vuoden maturiteeteissa.
4. Finanssi- ja tarjontashokit keskittyvät vähemmän lyhyeen päähän kuin pitkiin lainoihin.
5. ETF-rahastojen rahavirrat viittaavat likviditeetin suosimiseen, erityisesti ultralyhyissä tuotteissa.

Sijoittajille, jotka vertailevat eri maturiteetteja, UBS:n 18. elokuuta julkaistu näkemys merkitsee käytännössä sitä, että laadukasta korkotuottoa kannattaa sen mukaan lukita ennen kuin salkkuun lisätään merkittävästi korkoherkintä osaa valtionlainamarkkinasta.

Puskuri ei poista riskiä. Joukkolainan hinta voi edelleen laskea korkojen noustessa, mutta korkea lähtötuotto antaa sijoittajalle enemmän tuloa, joka voi vaimentaa kohtuullisen korkojen nousun vaikutusta.

Miksi UBS suhtautuu varauksella 30 vuoden valtionlainoihin?

Pitkän maturiteetin lainat ovat erityisen herkkiä korkojen ja niin sanotun aikapreemion muutoksille. Aikapreemio tarkoittaa lisätuottoa, jota sijoittajat vaativat sitoutuessaan pitämään velkaa pitkään. UBS näkee 30 vuoden lainoissa useita samanaikaisia paineita:

• Sitkeän inflaation pelko: Jos markkinat uskovat inflaation pysyvän korkealla, pitkien lainojen ostajat vaativat suurempaa korvausta.
• Julkisen talouden alijäämät ja uusi velkatarjonta: Kun valtiot joutuvat lainaamaan paljon, markkinoille tulee enemmän velkakirjoja, jotka sijoittajien on absorboitava.
• Heikko kysyntä huutokaupoissa: Heikosti vastaanotettu pitkä Treasury-huutokauppa voi kertoa, että ostajat vaativat korkeampaa korkoa ennen kuin lisäävät korkoriskiä.
• Likviditeettiriski: Pitkiä lainoja voi olla vaikeampi kaupata tehokkaasti markkinastressin aikana.

Tämän vuoksi pitkät korot voivat pysyä korkealla tai nousta edelleen, vaikka sijoittajat alkaisivat odottaa talouskasvun hidastumista tai keskuspankkipolitiikan kevenemistä.

Myyntiaalto ulottui useisiin markkinoihin

Yhdysvaltain 30 vuoden valtionlainan korko nousi 18. elokuuta yli 5,31 prosentin, korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2007. Saksan 30 vuoden Bund-korko ylsi 3,75 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2011, ja Ison-Britannian 30 vuoden gilt-korko oli lähellä 5,85 prosenttia. Taso oli lähellä toukokuun huippua ja korkein sitten vuoden 1998.

UBS yhdistää paineen sitkeän inflaation pelkoon, julkisen talouden heikentyneeseen asemaan ja tulevaan valtionlainojen tarjontaan. Myös pitkien yrityslainojen runsas liikkeeseenlasku lisäsi markkinoiden absorboitavan korkoriskin määrää. Tähän sisältyi teknologia-alan yhtiöiden tekoälyinfrastruktuuriin liittyvää rahoitusta.

Miksi lyhyt pää voi pärjätä, vaikka pitkä pää heikkenee?

Lyhyiden lainojen tuotot seuraavat yleensä tiiviimmin odotuksia keskuspankkien ohjauskoroista. Pitkiin lainoihin vaikuttavat sen sijaan enemmän aikapreemio sekä arviot inflaatiosta, finanssipolitiikasta ja tulevasta velkatarjonnasta.

UBS odottaa inflaation hidastumisen jatkuvan ja pitää markkinoiden hinnoittelua tulevista keskuspankkien koronnostoista liian aggressiivisena. Jos sijoittajat alkavat hinnoitella vähemmän koronnostoja tai myöhemmin koronlaskuja, 2–5 vuoden lainojen korot voivat laskea ja hinnat nousta, vaikka 30 vuoden korot pysyisivät korkealla tai nousisivat edelleen.

Tämä on UBS:n suosituksen ydin: korkojen nousu ei kohtele kaikkia maturiteetteja samalla tavalla. Lyhyet ja keskipitkät lainat voivat hyötyä korko-odotusten muutoksesta, kun taas pitkät lainat kärsivät edelleen julkisen talouden ja tarjonnan paineista.

ETF-rahastojen rahavirrat kertovat tuoton ja likviditeetin hausta

Eurooppalaisia ETF-rahastoja koskevien samanaikaisten tietojen mukaan korkosijoituksiin virtasi 11,9 miljardia euroa. Tästä 4,5 miljardia euroa kohdistui valtionlainoihin ja 3,8 miljardia euroa ultralyhyisiin tuotteisiin, jotka olivat pääosin euromääräisiä. Kehitys sopii kuvaan, jossa sijoittajat hakevat korkotuottoa mutta suosivat lyhyttä korkoriskiä ja helposti kaupattavia instrumentteja. Tiedot eivät kuitenkaan kuvaa kaikkien maailman sijoittajien positioita.

Ero on olennainen: rahavirrat osoittavat, mihin osa sijoittajista suuntaa pääomia, mutta niiden perusteella ei voi päätellä koko markkinan omaksuneen lyhyen korkoriskin strategiaa.

Suositus jatkaa UBS:n aiempaa linjaa

Elokuun näkemys vahvistaa UBS:n aiempaa sijoituskantaa eikä käännä sitä uuteen suuntaan. Huhtikuun House View -katsauksessa pankki nosti laadukkaat, noin 3–5 vuoden maturiteetin joukkolainat esiin houkuttelevan tuoton ja hajautuksen lähteenä inflaatio- ja velkahuolista huolimatta. Toukokuun katsauksessa UBS puolestaan suosi lyhyen ja keskipitkän maturiteetin lainoja maailmanlaajuisille sijoittajille. Lyhyitä lainoja pystyvät yleensä helpommin absorboimaan rahamarkkinarahastot, pankkien taseet ja muut likviditeettipoolit.

Valuutoissa UBS:n painotus on hienovaraisempi. Se suosii lyhyitä ja keskipitkiä laadukkaita lainoja erityisesti Yhdysvaltain dollareissa ja Ison-Britannian punnissa. Valikoidut eurooppalaiset pitkät lainat voivat silti tarjota arvoa, koska rahapolitiikka, suhdannetilanne, julkinen talous ja poliittiset olosuhteet vaihtelevat alueittain.

Mitä tämä merkitsee sijoittajalle?

UBS ei väitä, etteikö 30 vuoden lainoilla voisi olla paikkaa salkussa tai etteivätkö lyhyet lainat voisi menettää arvoaan. Viesti on, että nykyinen riski–tuotto-suhde näyttää houkuttelevammalta laadukkaissa lyhyen ja keskipitkän maturiteetin velkakirjoissa:

1. Korkotuottoa on saatavilla heti korkeiden lähtökorkojen ansiosta.
2. Korkoherkkyys on pienempi kuin 30 vuoden valtionlainoissa.
3. Ohjauskorko-odotusten muutos voi tukea hintoja 2–5 vuoden maturiteeteissa.
4. Finanssi- ja tarjontashokit keskittyvät vähemmän lyhyeen päähän kuin pitkiin lainoihin.
5. ETF-rahastojen rahavirrat viittaavat likviditeetin suosimiseen, erityisesti ultralyhyissä tuotteissa.

Sijoittajille, jotka vertailevat eri maturiteetteja, UBS:n 18. elokuuta julkaistu näkemys merkitsee käytännössä sitä, että laadukasta korkotuottoa kannattaa sen mukaan lukita ennen kuin salkkuun lisätään merkittävästi korkoherkintä osaa valtionlainamarkkinasta.