Kiinan ja Iranin ohjussopimus paljastaa ristiriidan Xin Trumpille antamissa lupauksissa

Mitä sopimuksesta tiedetään?

Kolmen järjestelystä perillä olevan lähteen mukaan sopimus kattaa seuraavat kokonaisuudet:

• Määrä: 300–400 kannettavaa ilmatorjuntajärjestelmää .
• Järjestelmät: kiinalaiset QW-12- ja FN-16-ohjukset. Kyseessä ovat olkapäältä laukaistavat, lämpöhakuisiin sensoreihin perustuvat lyhyen kantaman ilmatorjunta-aseet, jotka on suunniteltu matalalla lentävien ilma-alusten ja helikoptereiden torjuntaan .
• Arvo: noin 60–70 miljoonaa dollaria .
• Ensimmäinen toimitus: sen odotetaan saapuvan viikkojen kuluessa Reutersin 29. heinäkuuta julkaiseman raportin jälkeen .

Järjestely on tiettävästi allekirjoitettu Hongkongissa toimivan Zhongqing Baoshang International Investment -välittäjän kautta .

MANPADS on lyhenne englanninkielisestä ilmauksesta man-portable air-defense system. Suomeksi kyse on miehen kannettavasta ilmatorjuntajärjestelmästä: aseesta, jota voidaan kuljettaa ja käyttää suhteellisen pienellä miehistöllä ilman raskasta laukaisualustaa.

Reitti kulkisi Kiinasta Pakistaniin ja sieltä Iraniin

Sopimuksen mukainen toimitusreitti näyttää olevan suunniteltu usean maan kautta. Ensimmäinen osuus kulkisi lentäen Ürümqistä Kiinan Xinjiangin alueelta Pakistaniin. Sieltä järjestelmät jatkaisivat Iraniin, todennäköisesti maanteitse . Reutersin lähteet eivät kuitenkaan täsmentäneet, toteutettaisiinko Pakistanin ja Iranin välinen osuus kokonaan maitse vai osittain lentokuljetuksina .

Jo huhtikuussa CNN kertoi Yhdysvaltain tiedusteluarvioista, joiden mukaan Kiina pyrki ohjaamaan mahdollisia asetoimituksia välikäsien ja kolmansien maiden kautta niiden alkuperän häivyttämiseksi . Tällainen järjestely voisi tarjota Pekingille mahdollisuuden kiistää suora osallisuus, vaikka se samalla herättää kysymyksiä Pakistanin roolista ja valvonnasta.

Miksi Iran haluaa aseet nyt?

Iran pyrkii Reutersin mukaan palauttamaan lyhyen kantaman ilmapuolustuskykynsä sen jälkeen, kun se kärsi huomattavia tappioita Yhdysvaltojen ja Israelin vastaisessa konfliktissa aiemmin vuonna 2026 . Viisi viikkoa kestänyt sota paljasti puutteita erityisesti matalalla lentävien yhdysvaltalaisten hävittäjien torjunnassa .

Olkapäältä laukaistavat ohjukset tarjoavat Iranille epäsymmetrisen keinon uhata ilma-aluksia ilman laajaa ja raskasta ilmatorjuntaverkostoa. Niitä voitaisiin käyttää myös siinä tapauksessa, että nykyinen tulitauko romahtaisi .

Kiina kiistää asetoimitukset

Kiinan viranomaiset ovat johdonmukaisesti kiistäneet toimittavansa aseita Iranille.

Huhtikuussa 2026 Kiinan Washingtonin-suurlähetystön edustaja sanoi, ettei Peking toimita aseita konfliktin osapuolille . Kiinan ulkoministeriö on puolestaan kehottanut osapuolia pidättyvyyteen, mutta ei ole myöntänyt mitään asejärjestelyä .

Kiinalaisten lausuntojen rinnalla Yhdysvaltain tiedustelutiedot ovat antaneet toisenlaisen kuvan. CNN kertoi 11. huhtikuuta, että Kiina valmisteli MANPADS-järjestelmien toimittamista Iraniin . Reutersin myöhempi, 29. heinäkuuta julkaistu uutinen perustui kolmeen sopimuksesta perillä olevaan lähteeseen ja sisälsi myös toimitusten aikataulun .

Mitä Xi lupasi Trumpille?

Ristiriita tiivistyy useisiin Trumpin julkisuudessa kuvaamiin yhteydenottoihin:

• Huhtikuu 2026: Trump lähetti Xille kirjeen, jossa hän kehotti tätä olemaan toimittamatta Iranille aseita. Trumpin mukaan Xi vastasi, ettei Kiina toimita aseita Teheranille .
• 13.–15. toukokuuta 2026: Trumpin Pekingin-vierailun aikana Xi lupasi henkilökohtaisesti lopettaa asetoimitukset Iraniin ja auttaa pitämään Hormuzinsalmen avoinna . Trump sanoi myöhemmin Xin vakuuttaneen, ettei Kiina ”anna tai myy aseita toiselle osapuolelle” .
• 24. heinäkuuta 2026: Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa luottavansa edelleen Xin vakuutuksiin, vaikka tiedusteluraportit viittasivat päinvastaiseen suuntaan .
• 29. heinäkuuta 2026: Reuters kertoi, että MANPADS-toimitus etenee ja ensimmäisen erän odotetaan saapuvan viikkojen kuluessa .

Kolme mahdollista selitystä

Jos Reutersin tiedot pitävät paikkansa, ne ovat suorassa ristiriidassa Xin Trumpille antamien lupausten kanssa. Tällä hetkellä avoimeksi jää, mikä ristiriidan selittää.

Mahdollisuuksia on ainakin kolme:

1. Lupaus annettiin vilpillisesti, eikä Kiina tosiasiassa aikonut keskeyttää toimituksia.
2. Xi tarkoitti lupauksellaan eri asetyyppiä ja katsoi mahdollisesti, etteivät ”puolustuksellisiksi” luokitellut MANPADS-järjestelmät kuulu lupauksen piiriin.
3. Xi ei tiennyt järjestelystä, jonka kiinalaiset valtionyhtiöt tai valtion ohjauksessa toimivat tahot olivat tehneet.

Kiina ei ollut julkaissut vastausta Reutersin 29. heinäkuuta ilmestyneeseen raporttiin artikkelin julkaisuhetkellä. Siksi toimituksen toteutuminen ja Pekingin todellinen rooli ovat edelleen riippuvaisia lähteiden väitteiden vahvistamisesta. Varmaa on kuitenkin se, että raportti lisää painetta Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteissa ja tekee Xin Trumpille antamien lupausten uskottavuudesta uuden kiistakapulan .