Mitä Singaporessa tapahtui?

Tapahtuma järjestettiin lauantaina 6. kesäkuuta 2026 kello 8.30–21.00 Shopee Buildingissa osoitteessa 5 Science Park Drive, Singapore 118265.

Järjestäjät valitsivat yli 1 200 hakemuksen joukosta 40 tiimiä, joissa oli yhteensä 144 osallistujaa. Mukana oli kehittäjiä ja muita rakentajia erilaisista taustoista, kuten opiskelijoita, startup-yrittäjiä, yritysten perustajia ja teknologiayhtiöiden edustajia.

Osallistujamäärä jäi hieman ennen tapahtumaa ennakoidusta yli 150 kehittäjästä ja yli 40 projektista. Tämä kuvastaa tapahtuman rajattua kapasiteettia ja hakemuksiin perustunutta valintaa.

Miksi Sea ja OpenAI järjestivät hackathonin?

Sea ja OpenAI kuvasivat tapahtumaa osaksi syvenevää yhteistyötään, jonka tarkoituksena on tukea tekoälyinnovaatioita ja kehittäjäyhteisöjä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Hackathonissa osallistujat pääsivät oppimaan, kokeilemaan ja kehittämään käytännön AI-ratkaisuja uudenlaisella koodausagenttiteknologialla.

Painopiste oli käyttökelpoisten tuotteiden rakentamisessa, ei vain mallin esittelemisessä. Tiimien odotettiin kehittävän sovelluksia, jotka vastaavat konkreettisiin teollisuuden tai yhteisöjen tarpeisiin ja joissa Codexia hyödynnetään osana kehitysprosessia.

Kenelle tapahtuma oli tarkoitettu?

Singaporen tapahtuma oli suunnattu osallistujille, jotka tunsivat jo AI-koodaustyökalut ja tuotantokelpoisen ohjelmistokehityksen. Järjestäjät korostivat, ettei kyse ollut tekoälyn perusteisiin johdattavasta työpajasta.

Tiimejä koskivat seuraavat ehdot:

• Jokaisessa tiimissä piti olla kolme tai neljä jäsentä.
• Paikkoja oli tarjolla vain 40 tiimille.
• Jos hakemuksia olisi tullut enemmän kuin paikkoja, tiimit olisi karsittu hakemusten laadun perusteella.
• Valinnassa huomioitiin hakijoiden tekninen tausta, suunniteltu toteutus ja hankkeen sopivuus tapahtuman painopisteisiin.

Hakijat saivat tulla paikalle valmiin idean kanssa, mutta hakemus oli vasta lähtökohta. Varsinainen projekti piti rakentaa alusta alkaen paikan päällä järjestettävän hackathonin aikana.

Kolme projektien painopistealuetta

Projektit saattoivat keskittyä yhteen tai useampaan kolmesta laajasta aihealueesta.

1. Autonominen ja mukautuva tekoäly

Tähän kategoriaan kuuluivat agentit ja sovellukset, jotka pystyvät toimimaan aiempaa itsenäisemmin ja mukautumaan muuttuviin tai odottamattomiin tilanteisiin.

2. AI-natiivit tuotteet ja toiminnot

Tässä painopisteessä olivat tuotteet ja työnkulut, jotka on suunniteltu alusta asti tekoälyn ympärille – eivät ratkaisut, joissa tekoäly on lisätty vain pinnalliseksi ominaisuudeksi olemassa olevaan prosessiin.

3. Toimialakohtainen tekoäly

Toimialakohtaisissa projekteissa tekoälyä sovellettiin erikoistuneille aloille tai tarkasti rajattuihin käyttötapauksiin, joissa alan tuntemus on erityisen tärkeää.

Yhdessä nämä teemat antoivat tiimeille mahdollisuuden kehittää sekä yleiskäyttöisiä AI-agentteja että tiettyihin toimialoihin tai toimintapulmiin suunnattuja työkaluja.

Miten Codexia ja OpenAI-tukea hyödynnettiin?

Osallistujat käyttivät OpenAI Codexia, OpenAI:n koodausagenttia, nopeampaan prototypointiin, kehitystyön sujuvoittamiseen ja ideoiden muuttamiseen toimiviksi sovelluksiksi. Tapahtumassa oli myös OpenAI:n kansainvälisten asiantuntijoiden tarjoamaa ohjausta ja tukea sekä projektien esittelyjä.

Tämän vuoksi kyse oli muustakin kuin perinteisestä aikarajoitetusta koodauskilpailusta. Tiimien piti osoittaa paitsi se, mitä ne rakensivat, myös se, kuinka tehokkaasti Codex tuki kehitysprosessia.

Millä perusteilla projektit arvioitiin?

Tuomarit tarkastelivat neljää päätekijää:

• Ongelman määrittely: Tunnistiko tiimi merkityksellisen ongelman ja kuvasiko se sen selkeästi?
• Toteutuksen laatu: Kuinka hyvin sovellus toimi ja miten se oli toteutettu?
• Ajattelun syvyys: Kuinka vahva ja hienostunut tiimin lähestymistapa oli?
• Codexin hyödyntäminen: Kuinka tehokkaasti tiimi käytti koodausagenttia kehitystyössä?

Arviointikehyksessä käytännön hyöty kulki teknisen toteutuksen rinnalla. Hyvä idea ei yksin riittänyt, vaan tiimien piti esitellä uskottava toteutus ja harkittu tapa käyttää tarjolla olevia työkaluja.

Palkinnot ja käytännön järjestelyt

Voittajatiimit saattoivat saada enintään 30 000 Yhdysvaltain dollarin arvosta OpenAI API -krediittejä. Viiden parhaan tiimin jäsenille luvattiin lisäksi ChatGPT Pro -tilaus.

Koska tapahtuma kesti koko päivän, jokaisen tiimin jäsenen odotettiin osallistuvan koko ohjelmaan. Poissaolo saattoi johtaa hylkäykseen. Järjestäjät tarjosivat ateriat, pöydät, tuolit ja pistorasiat, mutta osallistujien piti tuoda omat laitteensa ja laturinsa.

Singaporen hakuaikataulu

Julkaistu hakuaikataulu oli seuraava:

• Haku alkoi: 11. toukokuuta 2026
• Haku päättyi: 28. toukokuuta 2026
• Valituille ilmoitettiin: 1. kesäkuuta 2026
• Hackathon: 6. kesäkuuta 2026

Koska paikkoja oli vain 40 tiimille, hakemuksessa korostuivat ehdotetun projektin laatu ja tiimin tekninen valmius.

Mihin alueellinen sarja laajenee?

Singapore oli sarjan ensimmäinen etappi. Alkuperäisessä ilmoituksessa seuraaviksi markkinoiksi mainittiin Indonesia, Taiwan ja Vietnam. Singaporen tapahtuman jälkeen Sea kertoi laajentumisen kattavan Indonesian, Vietnamin, Taiwanin ja Malesian.

Lista tarkentui sarjan käynnistyttyä, mutta perusajatus pysyi samana: tarjota kehittäjäyhteisöille eri puolilla Aasian ja Tyynenmeren aluetta mahdollisuuksia kokeilla Codexia käytännössä ja rakentaa tekoälysovelluksia. Taiwan nimettiin myöhemmin yhdeksi jatkuvan alueellisen sarjan seuraavista tapahtumapaikoista.

Miksi tapahtuma on merkittävä AI-kehittäjille?

Singaporen hackathon antaa kuvan siitä, miten AI-koodausagentteja kokeillaan kilpailullisessa ja tuotelähtöisessä ympäristössä. Tiimejä ei arvioitu vain sen perusteella, pystyivätkö ne tuottamaan koodia. Niiden piti määritellä todellinen ongelma, rakentaa rajatussa ajassa käyttökelpoinen ratkaisu ja kertoa, mikä rooli Codexilla oli lopputuloksen syntymisessä.

Painotus ongelman valintaan, toteutuksen laatuun ja kehitystyön kulkuun tekee sarjasta kiinnostavan myös yksittäisten voittajaprojektien ulkopuolella. Se asemoi Codexin osaksi kokonaisvaltaista insinöörityötä ideoinnista ja prototypoinnista aina esiteltävään sovellukseen asti – ja antaa Seal­le ja OpenAI:lle tavan olla suoraan yhteydessä alueen rakentajiin.

Mitä Singaporessa tapahtui?

Tapahtuma järjestettiin lauantaina 6. kesäkuuta 2026 kello 8.30–21.00 Shopee Buildingissa osoitteessa 5 Science Park Drive, Singapore 118265.

Järjestäjät valitsivat yli 1 200 hakemuksen joukosta 40 tiimiä, joissa oli yhteensä 144 osallistujaa. Mukana oli kehittäjiä ja muita rakentajia erilaisista taustoista, kuten opiskelijoita, startup-yrittäjiä, yritysten perustajia ja teknologiayhtiöiden edustajia.

Osallistujamäärä jäi hieman ennen tapahtumaa ennakoidusta yli 150 kehittäjästä ja yli 40 projektista. Tämä kuvastaa tapahtuman rajattua kapasiteettia ja hakemuksiin perustunutta valintaa.

Miksi Sea ja OpenAI järjestivät hackathonin?

Sea ja OpenAI kuvasivat tapahtumaa osaksi syvenevää yhteistyötään, jonka tarkoituksena on tukea tekoälyinnovaatioita ja kehittäjäyhteisöjä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Hackathonissa osallistujat pääsivät oppimaan, kokeilemaan ja kehittämään käytännön AI-ratkaisuja uudenlaisella koodausagenttiteknologialla.

Painopiste oli käyttökelpoisten tuotteiden rakentamisessa, ei vain mallin esittelemisessä. Tiimien odotettiin kehittävän sovelluksia, jotka vastaavat konkreettisiin teollisuuden tai yhteisöjen tarpeisiin ja joissa Codexia hyödynnetään osana kehitysprosessia.

Kenelle tapahtuma oli tarkoitettu?

Singaporen tapahtuma oli suunnattu osallistujille, jotka tunsivat jo AI-koodaustyökalut ja tuotantokelpoisen ohjelmistokehityksen. Järjestäjät korostivat, ettei kyse ollut tekoälyn perusteisiin johdattavasta työpajasta.

Tiimejä koskivat seuraavat ehdot:

• Jokaisessa tiimissä piti olla kolme tai neljä jäsentä.
• Paikkoja oli tarjolla vain 40 tiimille.
• Jos hakemuksia olisi tullut enemmän kuin paikkoja, tiimit olisi karsittu hakemusten laadun perusteella.
• Valinnassa huomioitiin hakijoiden tekninen tausta, suunniteltu toteutus ja hankkeen sopivuus tapahtuman painopisteisiin.

Hakijat saivat tulla paikalle valmiin idean kanssa, mutta hakemus oli vasta lähtökohta. Varsinainen projekti piti rakentaa alusta alkaen paikan päällä järjestettävän hackathonin aikana.

Kolme projektien painopistealuetta

Projektit saattoivat keskittyä yhteen tai useampaan kolmesta laajasta aihealueesta.

1. Autonominen ja mukautuva tekoäly

Tähän kategoriaan kuuluivat agentit ja sovellukset, jotka pystyvät toimimaan aiempaa itsenäisemmin ja mukautumaan muuttuviin tai odottamattomiin tilanteisiin.

2. AI-natiivit tuotteet ja toiminnot

Tässä painopisteessä olivat tuotteet ja työnkulut, jotka on suunniteltu alusta asti tekoälyn ympärille – eivät ratkaisut, joissa tekoäly on lisätty vain pinnalliseksi ominaisuudeksi olemassa olevaan prosessiin.

3. Toimialakohtainen tekoäly

Toimialakohtaisissa projekteissa tekoälyä sovellettiin erikoistuneille aloille tai tarkasti rajattuihin käyttötapauksiin, joissa alan tuntemus on erityisen tärkeää.

Yhdessä nämä teemat antoivat tiimeille mahdollisuuden kehittää sekä yleiskäyttöisiä AI-agentteja että tiettyihin toimialoihin tai toimintapulmiin suunnattuja työkaluja.

Miten Codexia ja OpenAI-tukea hyödynnettiin?

Osallistujat käyttivät OpenAI Codexia, OpenAI:n koodausagenttia, nopeampaan prototypointiin, kehitystyön sujuvoittamiseen ja ideoiden muuttamiseen toimiviksi sovelluksiksi. Tapahtumassa oli myös OpenAI:n kansainvälisten asiantuntijoiden tarjoamaa ohjausta ja tukea sekä projektien esittelyjä.

Tämän vuoksi kyse oli muustakin kuin perinteisestä aikarajoitetusta koodauskilpailusta. Tiimien piti osoittaa paitsi se, mitä ne rakensivat, myös se, kuinka tehokkaasti Codex tuki kehitysprosessia.

Millä perusteilla projektit arvioitiin?

Tuomarit tarkastelivat neljää päätekijää:

• Ongelman määrittely: Tunnistiko tiimi merkityksellisen ongelman ja kuvasiko se sen selkeästi?
• Toteutuksen laatu: Kuinka hyvin sovellus toimi ja miten se oli toteutettu?
• Ajattelun syvyys: Kuinka vahva ja hienostunut tiimin lähestymistapa oli?
• Codexin hyödyntäminen: Kuinka tehokkaasti tiimi käytti koodausagenttia kehitystyössä?

Arviointikehyksessä käytännön hyöty kulki teknisen toteutuksen rinnalla. Hyvä idea ei yksin riittänyt, vaan tiimien piti esitellä uskottava toteutus ja harkittu tapa käyttää tarjolla olevia työkaluja.

Palkinnot ja käytännön järjestelyt

Voittajatiimit saattoivat saada enintään 30 000 Yhdysvaltain dollarin arvosta OpenAI API -krediittejä. Viiden parhaan tiimin jäsenille luvattiin lisäksi ChatGPT Pro -tilaus.

Koska tapahtuma kesti koko päivän, jokaisen tiimin jäsenen odotettiin osallistuvan koko ohjelmaan. Poissaolo saattoi johtaa hylkäykseen. Järjestäjät tarjosivat ateriat, pöydät, tuolit ja pistorasiat, mutta osallistujien piti tuoda omat laitteensa ja laturinsa.

Singaporen hakuaikataulu

Julkaistu hakuaikataulu oli seuraava:

• Haku alkoi: 11. toukokuuta 2026
• Haku päättyi: 28. toukokuuta 2026
• Valituille ilmoitettiin: 1. kesäkuuta 2026
• Hackathon: 6. kesäkuuta 2026

Koska paikkoja oli vain 40 tiimille, hakemuksessa korostuivat ehdotetun projektin laatu ja tiimin tekninen valmius.

Mihin alueellinen sarja laajenee?

Singapore oli sarjan ensimmäinen etappi. Alkuperäisessä ilmoituksessa seuraaviksi markkinoiksi mainittiin Indonesia, Taiwan ja Vietnam. Singaporen tapahtuman jälkeen Sea kertoi laajentumisen kattavan Indonesian, Vietnamin, Taiwanin ja Malesian.

Lista tarkentui sarjan käynnistyttyä, mutta perusajatus pysyi samana: tarjota kehittäjäyhteisöille eri puolilla Aasian ja Tyynenmeren aluetta mahdollisuuksia kokeilla Codexia käytännössä ja rakentaa tekoälysovelluksia. Taiwan nimettiin myöhemmin yhdeksi jatkuvan alueellisen sarjan seuraavista tapahtumapaikoista.

Miksi tapahtuma on merkittävä AI-kehittäjille?

Singaporen hackathon antaa kuvan siitä, miten AI-koodausagentteja kokeillaan kilpailullisessa ja tuotelähtöisessä ympäristössä. Tiimejä ei arvioitu vain sen perusteella, pystyivätkö ne tuottamaan koodia. Niiden piti määritellä todellinen ongelma, rakentaa rajatussa ajassa käyttökelpoinen ratkaisu ja kertoa, mikä rooli Codexilla oli lopputuloksen syntymisessä.

Painotus ongelman valintaan, toteutuksen laatuun ja kehitystyön kulkuun tekee sarjasta kiinnostavan myös yksittäisten voittajaprojektien ulkopuolella. Se asemoi Codexin osaksi kokonaisvaltaista insinöörityötä ideoinnista ja prototypoinnista aina esiteltävään sovellukseen asti – ja antaa Seal­le ja OpenAI:lle tavan olla suoraan yhteydessä alueen rakentajiin.