Kyse ei siis ole kaikissa paikoissa välttämättä täydellisestä laitekiellosta. Joissakin paikoissa rajoitus kohdistuu erityisesti kameran käyttämiseen, kun taas toisissa laseja voidaan pyytää ottamaan pois kokonaan.
Australian oikeusministeri Michelle Rowland kirjoitti 7. elokuuta 2026 tietosuojavaltuutettu Carly Kindille ja pyysi kiireellistä arviota kamerallisten älylasien yksityisyysvaikutuksista . Rowland varoitti, että naiset ja lapset voivat joutua erityisen alttiiksi epäasialliselle kuvaamiselle, häirinnälle, valvonnalle ja muulle haitalliselle toiminnalle .
Australian hallitus nosti teknologian nopean yleistymisen erityiseksi huolenaiheeksi . Keskustelu kiihtyi sen jälkeen, kun Kmart Australia myi loppuun 89 Australian dollarin Anko-kameralasinsa sekä myymälöissä että verkossa . Digioikeuksien asiantuntija kuvasi edullista tuotetta ”yksityisyyskatastrofiksi” .
Lasit pystyvät tuotetietojen mukaan ottamaan enintään kahdeksan megapikselin valokuvia ja 1080p-videota . Hinta tekee kamerallisesta silmälasiteknologiasta huomattavasti useampien ihmisten ulottuvilla olevaa kuin Meta Ray-Ban -mallit, joiden hinta on selvästi korkeampi.
Ongelma ei rajoitu teoreettiseen uhkaan. BBC kertoi tapauksista, joissa miehet ovat käyttäneet Meta Ray-Ban -laseja naisten kuvaamiseen ilman heidän suostumustaan esimerkiksi rannoilla, kauppojen ulkopuolella ja kaduilla. Kuvamateriaalia on julkaistu verkossa vasta sen jälkeen, kun se on kuvattu salaa .
Jurist-lehden analyysin mukaan kehitys voi ruokkia uutta kuvapohjaisen seksuaalisen hyväksikäytön aikakautta, jossa naiset ja tytöt joutuvat suhteettoman usein kohteiksi . Myös ACLU ja muut kansalaisjärjestöt ovat kehottaneet Metaa pysäyttämään kasvojentunnistukseen liittyvien ominaisuuksien käyttöönoton. Järjestöt kutsuivat huomaamattomiin kuluttajalaitteisiin yhdistettyä kasvojentunnistusta vakavaksi uhaksi yksityisyydelle ja kansalaisvapauksille, erityisesti väkivallan uhreille, vainoamisen kohteille, vähemmistöille sekä naisille ja lapsille .
Meta AI -sovelluksesta löytyi lisäksi käyttämätöntä koodia kasvojentunnistusjärjestelmälle, jonka sisäinen nimi oli ”NameTag”. Meta poisti koodin sen löytymisen jälkeen .
Metan keskeinen yksityisyyssuoja on lasien etuosassa oleva pieni valkoinen LED-valo, joka vilkkuu kuvan tai videon tallennuksen aikana. Yhtiön mukaan valoa ei ole tarkoitettu sammutettavaksi, ja sen tehtävänä on ilmoittaa ympärillä oleville, että kamera on käytössä .
Heinäkuussa 2026 Meta julkaisi pakollisen ohjelmistopäivityksen, joka sammuttaa kameran, jos tallennusvalo peitetään tai sitä yritetään vahingoittaa . Päivitys koskee myös jo myytyjä toisen sukupolven Ray-Ban Meta -laseja, Oakley Meta -laseja ja Metan omaa noin 300 dollarin lasimallia .
Meta sanoi Fortunelle rakentaneensa yksityisyydensuojan kameran yhteyteen ”alusta alkaen” . Kriitikoiden mukaan suojaustoimet kuitenkin vahvistuivat vasta myöhemmin: Meta ja sen valmistuskumppani EssilorLuxottica myivät yli seitsemän miljoonaa älylasia vuonna 2025, kun vuosina 2023–2024 niitä myytiin yhteensä noin kaksi miljoonaa . Metan osuudeksi älylasimarkkinoista on arvioitu noin 80 prosenttia .
Kriitikoiden peruskysymys on, riittääkö pieni vilkkuva valo todelliseksi suostumusmekanismiksi. Sivullisen pitäisi ensin tietää, että laseissa on kamera, huomata valon sijainti ja ymmärtää, mitä sen vilkkuminen tarkoittaa. Ravintolan tai kadun keskellä tämä ei ole itsestään selvää.
Kmartin Anko-lasien loppuunmyynti teki näkyväksi uuden ongelman: kyse ei ole enää vain kalliista teknologiatuotteesta. Jos kameralliset lasit maksavat 89 Australian dollaria, niiden käyttö voi levitä nopeasti ihmisille, jotka eivät olisi valmiita maksamaan satoja dollareita Meta-mallista.
Australian tietosuojavaltuutettu Carly Kind on varoittanut, että älylasit voivat ”muuttaa perustavanlaatuisesti kokemustamme ihmisten välisestä kanssakäymisestä”. Ihmiset eivät voi tehdä tietoon perustuvaa päätöstä yksityisyydestään, jos he eivät tiedä, että heitä saatetaan kuvata milloin tahansa .
Metan älylasien ympärillä on nähty myös muita vastatoimia ja oikeudellisia toimia. Instagram on ryhtynyt torjumaan niin sanottuihin ”pervertikkolaseihin” liittyvää sisältöä ja kohdistaa toimia tileihin, jotka julkaisevat ilman suostumusta kuvattuja videoita .
Yhdysvaltain Texasin oikeusministeri Ken Paxton käynnisti toukokuussa 2026 osavaltiotason tutkinnan. Huolenaiheina olivat muun muassa kasvojen geometrisiin tietoihin liittyvä kerääminen ja helposti piilotettavissa oleva tallennusvalo . Lisäksi älylaseihin liittyvistä yksityisyyskysymyksistä on nostettu ryhmäkanne nimellä Bartone et al. v. Meta Platforms, Inc. et al., joka jätettiin maaliskuussa 2026 .
Eurooppalaiset tietosuojaviranomaiset ovat puolestaan varoittaneet, että teknologia muuttaa ihmisten välistä kanssakäymistä poistamalla mahdollisuuden tietää, tallennetaanko tilannetta . Useilla lainkäyttöalueilla viranomaiset selvittävät myös salakuvaukseen liittyviä valituksia .
Älylasien vastareaktio on poikkeuksellisen nopea, koska laitteet yhdistävät tutun näköiset silmälasit, kameran, mikrofonit ja tekoälyn. Britannian ravintolat ja teatterit reagoivat viikkojen sisällä salakuvauksesta nousseeseen keskusteluun. Australiassa hallitus pyysi viranomaisarviota pian sen jälkeen, kun halpa kamerallisten lasien malli myytiin loppuun.
Samalla Metan tärkeämpi suojaus — kameran sammuminen, jos tallennusvaloa peukaloidaan — tuli käyttöön vasta miljoonien laitteiden levittyä markkinoille. Tässä on kiistan ydin: laitteet yleistyvät nopeasti, mutta suostumusta ja sivullisten suojaa koskevat käytännöt kehittyvät hitaammin.
Seuraava kysymys ei koske enää vain Meta Ray-Ban -laseja. Jos tulevat mallit ovat halvempia, huomaamattomampia ja useiden valmistajien tekemiä, viranomaisten, yritysten ja kuluttajien on päätettävä nopeasti, milloin älylasit ovat sallittua kuvaamista ja milloin ne muuttuvat ympärillä olevien ihmisten näkökulmasta valvontalaitteiksi.