Tämä on humanoidirobottibuumin kertomaton tarina – valtava, halpa dataputki, joka on rakennettu tuhansien ihmisten työn varaan. Heillä ei usein ole aavistustakaan siitä, kuka heidän tallenteitaan lopulta katsoo.

Miten se toimii: Ihmiset datankerääjinä

Toisin kuin tekstiä oppivat tekoälymallit, robotit tarvitsevat konkreettista tietoa siitä, miten ihmiskädet todella liikkuvat, tarttuvat esineisiin ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Pelkät tietokonesimulaatiot eivät riitä opettamaan robottia viikkaamaan pyykkiä rikkomatta sitä tai navigoimaan sotkuisessa keittiössä . Tämän kuilun ylittämiseksi yritykset ovat luoneet uudenlaisen keikkatyön:

• Micro1, Piilaaksossa toimiva startup, on palkannut noin 4 000 "robotiikan yleistyöntekijää" 71 maasta. Työntekijät kiinnittävät iPhonen päähänsä hihnalla ja kuvaavat koreografioituja tehtäviä, kuten ruoanlaittoa, siivoamista, puutarhanhoitoa ja lemmikkien hoitoa. Micro1 maksaa noin 15 dollaria tunnilta joillain markkinoilla (Nigeria, USA), ja sen työntekijät toimittavat yhteensä yli 160 000 tuntia videokuvaa kuukaudessa .
• Objectways on palkannut tuhansia työntekijöitä yli 50 maassa. He käyttävät sekä pääkiinnitettäviä kameroita että liikettä tunnistavia käsineitä .
• Instawork lanseerasi Instacore-järjestelmän kesäkuussa 2026 – puettavan laitteen, jossa on viisi kehoon kiinnitettyä kameraa ja tietokonereppu. Järjestelmä muuttaa sen olemassa olevat keikkatyöläiset robottien datankerääjiksi esimerkiksi ravintolakeittiöissä ja varastoissa .
• Human Archive, Y Combinatorin tukema startup, maksaa intialaisille työntekijöille kameroilla varustettujen lippiksien ja tuntoaistimilla varustettujen käsineiden käytöstä. Yli 1 000 anturilla varustettua päähinettä on käytössä koti-, hotelli- ja ravintola-aloilla .
• World Context, vuonna 2025 perustettu pakistanilainen startup, tallentaa tehdastyöntekijöitä omilla antureillaan ja pääkameroillaan. Se myy teollisia harjoitusdatasarjoja yhdysvaltalaisille ja kiinalaisille robottiyrityksille .
• DoorDash lanseerasi DoorDash Tasks -sovelluksen maaliskuussa 2026. Se maksaa 8 miljoonalle yhdysvaltalaiselle Dasherille arjen askareiden tallentamisesta robotiikan harjoitusdataksi .

Kuka dataa ostaa: Tesla, Figure AI ja Agility Robotics

Keikkatyöläisten tallentamaa ensimmäisen persoonan materiaalia käytetään humanoidirobottien, kuten Teslan (Optimus), Figure AI:n ja Agility Roboticsin kouluttamiseen . Erityisesti Figure AI on lisännyt tuotantoaan dramaattisesti. Toimitusjohtaja Brett Adcock kertoi yrityksen valmistaneen noin 150 yksikköä huhtikuussa 2026 – kasvu mahdollistui todellisen maailman ihmisten liikedatan ansiosta .

Luvut ovat huikeita

Dataputken mittakaava on valtava ja kasvaa jatkuvasti:

• Micro1 yksinään: ~4 000 työntekijää, 71 maassa, yli 160 000 tuntia videota kuukaudessa .
• JD.com (Kiina): Tekee yhteistyötä Suqianin kaupungin kanssa tuottaakseen 10 miljoonaa tuntia robotiikan harjoitusdataa kahdessa vuodessa .
• Globaali markkina: Humanoidirobottien perusmallien harjoitusdatan infrastruktuurimarkkinat arvioitiin 1,5 miljardin dollarin arvoisiksi vuonna 2025, ja niiden ennustetaan nousevan 62,8 miljardiin dollariin vuoteen 2034 mennessä (56 %:n vuotuinen kasvu) .
• Investoinnit: Yli 6 miljardia dollaria virtasi humanoidirobotiikkaan vuonna 2025 (Tesla Optimus, Figure AI, 1X, Agility Robotics), mikä loi lähes kyltymättömän kysynnän todellisen maailman harjoitusdatalle .
• Pääomasijoitusarvio: Bessemer Venture Partners arvioi, että robotiikan data-alan kokonaiskustannukset ylittävät 3 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä .

Palkkaero: 15 dollaria tunnilta vs. 2,60 dollaria tunnilta

Tämän globaalin työvoiman sisällä on jyrkkä palkkaero:

• Nigeria / USA: Työntekijät ansaitsevat noin 15 dollaria tunnilta (esim. Micro1:n työntekijät kuvaavat iPhoneilla) .
• Intia: Työntekijät ansaitsevat noin 250 rupiaa tunnilta, eli noin 2,60 dollaria tunnilta – karkeasti kuudesosa siitä, mitä kollegat Nigeriassa tai Yhdysvalloissa saavat samasta työstä .

Yksityisyys- ja työvoimahuolet

Alan nopea kasvu on herättänyt vakavia eettisiä kysymyksiä:

• Läpinäkyvyyden puute: Monille työntekijöille ei kerrota, mitkä yritykset lopulta käyttävät heidän materiaaliaan. Micro1 myy datasarjoja humanoidirobottien kehittäjille, mutta yksittäiset työntekijät eivät usein tiedä ostajaa .
• Perheenjäsenten kuvaaminen: Työntekijät kuvaavat omissa kodeissaan, joten puolisot, lapset ja yksityiset tilat tallentuvat usein materiaaliin. Tallenteita säilytetään ja käytetään tekoälyn koulutukseen ilman selkeää tietoa säilytys- tai poistokäytännöistä .
• Tietoisen suostumuksen puutteet: Kriitikoiden mukaan keikkatyöläiset matalan tulotason maissa eivät välttämättä täysin ymmärrä, miten heidän liikedataansa käytetään – tai että he kouluttavat robotteja, jotka saattavat lopulta korvata heidän kaltaistaan ihmistyötä .

Globaali kilpailu: Kiinan valtion tukemat datakeskukset

Fyysisen tekoälyn datan kysyntä ei rajoitu yksityisiin yrityksiin. Kiina on tehnyt siitä kansallisen prioriteetin rakentaen valtion tukemaa infrastruktuuria suuressa mittakaavassa:

• Beijing Innovation Center of Humanoid Robotics ylläpitää fyysisen tekoälyn robottien data- ja harjoituskeskusta, jossa on kymmeniä simuloituja todellisen maailman skenaarioita ja joka pystyy tuottamaan yli 500 tuntia dataa päivässä .
• Toukokuussa 2026 vihittiin käyttöön National Pilot Base for Embodied AI Applications, joka kouluttaa yli 140 robottia yli 40 työtehtäväskenaariossa, mukaan lukien keittiöt, varastot ja maatilat .
• Omistettu Humanoid Robot Data Training Center Pekingin Shijingshanin alueella, budjetiltaan 30 miljoonaa dollaria, alkoi kouluttaa 100 humanoidirobottia lokakuussa 2025 .
• Lähes 100 fyysisen tekoälyn datankeräyskeskusta on rakennettu Kiinan kaupunkeihin paikallisen valtion pääoman ja teknologiakonsernien tukemana. Ne ovat markkinoiden aktiivisimpia robottien ostajia .

Yhteenveto

Käytäntö käyttää halpaa globaalia keikkatyövoimaa "ihmisantureina" on muodostunut humanoidirobottien koulutuksen selkärangaksi vuonna 2026. Vaikka se tuottaa valtavia datamääriä murto-osalla perinteisen teleoperaation kustannuksista, se herättää epämukavia kysymyksiä työvoiman hyväksikäytöstä, tietoisesta suostumuksesta ja yksityisyydestä – etenkin, kun työntekijät Intiassa ansaitsevat murto-osan siitä, mitä heidän kollegansa muissa maissa saavat samasta työstä, usein tietämättä, kuka heidän tallenteitaan katsoo.

Tämä on humanoidirobottibuumin kertomaton tarina – valtava, halpa dataputki, joka on rakennettu tuhansien ihmisten työn varaan. Heillä ei usein ole aavistustakaan siitä, kuka heidän tallenteitaan lopulta katsoo.

Miten se toimii: Ihmiset datankerääjinä

Toisin kuin tekstiä oppivat tekoälymallit, robotit tarvitsevat konkreettista tietoa siitä, miten ihmiskädet todella liikkuvat, tarttuvat esineisiin ja ovat vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Pelkät tietokonesimulaatiot eivät riitä opettamaan robottia viikkaamaan pyykkiä rikkomatta sitä tai navigoimaan sotkuisessa keittiössä . Tämän kuilun ylittämiseksi yritykset ovat luoneet uudenlaisen keikkatyön:

• Micro1, Piilaaksossa toimiva startup, on palkannut noin 4 000 "robotiikan yleistyöntekijää" 71 maasta. Työntekijät kiinnittävät iPhonen päähänsä hihnalla ja kuvaavat koreografioituja tehtäviä, kuten ruoanlaittoa, siivoamista, puutarhanhoitoa ja lemmikkien hoitoa. Micro1 maksaa noin 15 dollaria tunnilta joillain markkinoilla (Nigeria, USA), ja sen työntekijät toimittavat yhteensä yli 160 000 tuntia videokuvaa kuukaudessa .
• Objectways on palkannut tuhansia työntekijöitä yli 50 maassa. He käyttävät sekä pääkiinnitettäviä kameroita että liikettä tunnistavia käsineitä .
• Instawork lanseerasi Instacore-järjestelmän kesäkuussa 2026 – puettavan laitteen, jossa on viisi kehoon kiinnitettyä kameraa ja tietokonereppu. Järjestelmä muuttaa sen olemassa olevat keikkatyöläiset robottien datankerääjiksi esimerkiksi ravintolakeittiöissä ja varastoissa .
• Human Archive, Y Combinatorin tukema startup, maksaa intialaisille työntekijöille kameroilla varustettujen lippiksien ja tuntoaistimilla varustettujen käsineiden käytöstä. Yli 1 000 anturilla varustettua päähinettä on käytössä koti-, hotelli- ja ravintola-aloilla .
• World Context, vuonna 2025 perustettu pakistanilainen startup, tallentaa tehdastyöntekijöitä omilla antureillaan ja pääkameroillaan. Se myy teollisia harjoitusdatasarjoja yhdysvaltalaisille ja kiinalaisille robottiyrityksille .
• DoorDash lanseerasi DoorDash Tasks -sovelluksen maaliskuussa 2026. Se maksaa 8 miljoonalle yhdysvaltalaiselle Dasherille arjen askareiden tallentamisesta robotiikan harjoitusdataksi .

Kuka dataa ostaa: Tesla, Figure AI ja Agility Robotics

Keikkatyöläisten tallentamaa ensimmäisen persoonan materiaalia käytetään humanoidirobottien, kuten Teslan (Optimus), Figure AI:n ja Agility Roboticsin kouluttamiseen . Erityisesti Figure AI on lisännyt tuotantoaan dramaattisesti. Toimitusjohtaja Brett Adcock kertoi yrityksen valmistaneen noin 150 yksikköä huhtikuussa 2026 – kasvu mahdollistui todellisen maailman ihmisten liikedatan ansiosta .

Luvut ovat huikeita

Dataputken mittakaava on valtava ja kasvaa jatkuvasti:

• Micro1 yksinään: ~4 000 työntekijää, 71 maassa, yli 160 000 tuntia videota kuukaudessa .
• JD.com (Kiina): Tekee yhteistyötä Suqianin kaupungin kanssa tuottaakseen 10 miljoonaa tuntia robotiikan harjoitusdataa kahdessa vuodessa .
• Globaali markkina: Humanoidirobottien perusmallien harjoitusdatan infrastruktuurimarkkinat arvioitiin 1,5 miljardin dollarin arvoisiksi vuonna 2025, ja niiden ennustetaan nousevan 62,8 miljardiin dollariin vuoteen 2034 mennessä (56 %:n vuotuinen kasvu) .
• Investoinnit: Yli 6 miljardia dollaria virtasi humanoidirobotiikkaan vuonna 2025 (Tesla Optimus, Figure AI, 1X, Agility Robotics), mikä loi lähes kyltymättömän kysynnän todellisen maailman harjoitusdatalle .
• Pääomasijoitusarvio: Bessemer Venture Partners arvioi, että robotiikan data-alan kokonaiskustannukset ylittävät 3 miljardia dollaria vuoteen 2030 mennessä .

Palkkaero: 15 dollaria tunnilta vs. 2,60 dollaria tunnilta

Tämän globaalin työvoiman sisällä on jyrkkä palkkaero:

• Nigeria / USA: Työntekijät ansaitsevat noin 15 dollaria tunnilta (esim. Micro1:n työntekijät kuvaavat iPhoneilla) .
• Intia: Työntekijät ansaitsevat noin 250 rupiaa tunnilta, eli noin 2,60 dollaria tunnilta – karkeasti kuudesosa siitä, mitä kollegat Nigeriassa tai Yhdysvalloissa saavat samasta työstä .

Yksityisyys- ja työvoimahuolet

Alan nopea kasvu on herättänyt vakavia eettisiä kysymyksiä:

• Läpinäkyvyyden puute: Monille työntekijöille ei kerrota, mitkä yritykset lopulta käyttävät heidän materiaaliaan. Micro1 myy datasarjoja humanoidirobottien kehittäjille, mutta yksittäiset työntekijät eivät usein tiedä ostajaa .
• Perheenjäsenten kuvaaminen: Työntekijät kuvaavat omissa kodeissaan, joten puolisot, lapset ja yksityiset tilat tallentuvat usein materiaaliin. Tallenteita säilytetään ja käytetään tekoälyn koulutukseen ilman selkeää tietoa säilytys- tai poistokäytännöistä .
• Tietoisen suostumuksen puutteet: Kriitikoiden mukaan keikkatyöläiset matalan tulotason maissa eivät välttämättä täysin ymmärrä, miten heidän liikedataansa käytetään – tai että he kouluttavat robotteja, jotka saattavat lopulta korvata heidän kaltaistaan ihmistyötä .

Globaali kilpailu: Kiinan valtion tukemat datakeskukset

Fyysisen tekoälyn datan kysyntä ei rajoitu yksityisiin yrityksiin. Kiina on tehnyt siitä kansallisen prioriteetin rakentaen valtion tukemaa infrastruktuuria suuressa mittakaavassa:

• Beijing Innovation Center of Humanoid Robotics ylläpitää fyysisen tekoälyn robottien data- ja harjoituskeskusta, jossa on kymmeniä simuloituja todellisen maailman skenaarioita ja joka pystyy tuottamaan yli 500 tuntia dataa päivässä .
• Toukokuussa 2026 vihittiin käyttöön National Pilot Base for Embodied AI Applications, joka kouluttaa yli 140 robottia yli 40 työtehtäväskenaariossa, mukaan lukien keittiöt, varastot ja maatilat .
• Omistettu Humanoid Robot Data Training Center Pekingin Shijingshanin alueella, budjetiltaan 30 miljoonaa dollaria, alkoi kouluttaa 100 humanoidirobottia lokakuussa 2025 .
• Lähes 100 fyysisen tekoälyn datankeräyskeskusta on rakennettu Kiinan kaupunkeihin paikallisen valtion pääoman ja teknologiakonsernien tukemana. Ne ovat markkinoiden aktiivisimpia robottien ostajia .

Yhteenveto

Käytäntö käyttää halpaa globaalia keikkatyövoimaa "ihmisantureina" on muodostunut humanoidirobottien koulutuksen selkärangaksi vuonna 2026. Vaikka se tuottaa valtavia datamääriä murto-osalla perinteisen teleoperaation kustannuksista, se herättää epämukavia kysymyksiä työvoiman hyväksikäytöstä, tietoisesta suostumuksesta ja yksityisyydestä – etenkin, kun työntekijät Intiassa ansaitsevat murto-osan siitä, mitä heidän kollegansa muissa maissa saavat samasta työstä, usein tietämättä, kuka heidän tallenteitaan katsoo.