Ukraina hylkäsi Saksan ehdotuksen EU:n ”assosiaatiojäsenyydestä” – Zelenskyi: Epäreilua, koska Ukraina jäisi äänettömäksi

Saksan ehdotus: väliaikainen EU-asema

Saksan liittokansleri Friedrich Merz ehdotti, että Ukrainalle myönnettäisiin uusi assosiaatiojäsenyyden muoto, joka toimisi väliaikaisena askeleena kohti täysjäsenyyttä.

Ehdotuksen mukaan Ukrainan virkamiehet saisivat pääsyn moniin EU:n toimielimiin ja poliittisiin kokouksiin, kuten huippukokouksiin ja ministerikokouksiin. Heillä ei kuitenkaan olisi samoja laillisia oikeuksia kuin täysjäsenvaltioilla.

Keskeiset elementit ehdotuksessa ovat:

• Osallistuminen EU:n huippukokouksiin ja ministerikokouksiin
• Edustus EU:n toimielimissä, kuten komissiossa tai parlamentissa, mutta ilman äänioikeutta
• Pääsy joihinkin toimielinten keskusteluihin ja päätöksentekoprosesseihin

Ukraina ei kuitenkaan saisi äänioikeutta EU:n päätöksentekoelimissä eikä täysiä laillisia oikeuksia, jotka kuuluvat EU:n jäsenvaltioille.

Merz esitteli ajatuksen käytännöllisenä ratkaisuna, joka pitäisi Ukrainan tiiviisti integroituneena Eurooppaan pitkän jäsenyysprosessin aikana. Hän ehdotti myös, että se voisi edistää diplomaattisia pyrkimyksiä Venäjän hyökkäyssodan päättämiseksi.

Miksi Zelenskyi kutsui suunnitelmaa ”epäreiluksi”

Presidentti Zelenskyi arvosteli ehdotusta voimakkaasti kirjeessään EU-johtajille. Hänen mukaansa se antaisi Ukrainalle symbolisen osallistumismahdollisuuden ilman todellista vaikutusvaltaa.

Hänen keskeinen huolensa on äänioikeuden puute. Raporttien mukaan Zelenskyi varoitti, että Ukraina olisi käytännössä ”läsnä Euroopan unionissa, mutta ilman ääntä”.

Kiovan näkökulmasta suunnitelma sisältää kaksi riskiä:

Ensinnäkin se voisi asettaa Ukrainan pysyvään väliaikaiseen asemaan sen sijaan, että se etenisi kohti täysjäsenyyttä.

Toiseksi se saattaisi heikentää Ukrainan neuvotteluasemaa viestittämällä, että EU on valmis tarjoamaan alempiarvoista asemaa tavanomaisen jäsenyyspolun sijaan, jota muut ehdokasmaat ovat noudattaneet.

Ukrainan johto vaatii siksi, että maan tulisi pysyä tavanomaisella jäyseyspolulla, vaikka prosessi veisi aikaa ja vaatisi suuria poliittisia ja taloudellisia uudistuksia.

Mitä ”assosiaatiojäsenyys” tarkoittaisi käytännössä

Vaikka yksityiskohdat vaihtelevat raporteittain, käsite sisältää yleensä laajemman osallistumisen EU:n rakenteisiin ilman virallista jäsenyyttä.

Mahdollisia oikeuksia ehdotuksen mukaan:

• Osallistuminen EU-maiden johtajien huippukokouksiin
• Osallistuminen ministerikokouksiin
• Rajoitettu edustus toimielimissä, kuten komissiossa tai parlamentissa

Mutta useita merkittäviä rajoituksia jäisi voimaan:

• Ei äänioikeutta EU:n lakeihin tai poliittisiin päätöksiin
• Ei täyttä toimielinvaltaa unionin sisällä
• Ei virallista asemaa EU:n jäsenvaltiona

Toisin sanoen Ukraina osallistuisi keskusteluihin, mutta ei olisi mukana tekemässä lopullisia päätöksiä, jotka muokkaavat EU:n politiikkaa.

Miten EU:n toimielimet ovat reagoineet

Euroopan komissio on vahvistanut saaneensa Merzin ehdotuksen, mutta ei ole virallisesti hyväksynyt sitä. Virkamiehet korostivat, että EU:n laajentuminen perustuu ansioihin perustuvaan jäsenyysprosessiin, jossa ehdokasmaiden on suoritettava uudistuksia monilla politiikanaloilla ennen liittymistä.

Komission tiedottaja sanoi myös, että ajatusta tulisi keskustella EU:n jäsenvaltioiden kesken, erityisesti Eurooppa-neuvostossa, joka edustaa jäsenmaiden hallituksia.

Tämä varovainen reaktio viittaa siihen, että ehdotus on vielä varhaisessa keskusteluvaiheessa, eikä se ole konkreettinen poliittinen suunnitelma.

Vaihtelevia reaktioita Euroopan hallituksilta

Euroopan johtajat eivät ole reagoineet yhtenäisesti.

Saksa on assosiaatiojäsenyyden pääkannattaja ja esittää sen keinona pitää Ukraina integroituneena Eurooppaan täysjäsenyysneuvottelujen jatkuessa.

Jotkut EU-maat ovat kuitenkin epäileviä. Esimerkiksi Italian ulkoministeri korosti, että Ukrainan, kuten kaikkien ehdokasmaiden, on suoritettava täysi jäsenyysprosessi ja toteutettava vaadittavat laki-, talous- ja demokratiauudistukset ennen EU:hun liittymistä.

Nämä erot heijastavat laajempaa jakolinjaa Euroopassa: osa johtajista suosii joustavia poliittisia ratkaisuja sodan aikana, kun taas toiset vaativat, että EU:n sääntöjä ja laajentumismenettelyjä ei pidä muuttaa.

Suurempi poliittinen kysymys Euroopalle

Keskustelu assosiaatiojäsenyydestä nostaa esiin syvemmän jännitteen eurooppalaisessa politiikassa.

Toisaalla on kiireellinen tarve tukea Ukrainaa jatkuvan sodan keskellä Venäjää vastaan ja integroida se tiiviimmin eurooppalaisiin toimielimiin.

Toisaalla on EU:n pitkäaikainen laajentumisjärjestelmä, joka edellyttää ehdokasmaiden täyttävän tiukat poliittiset, lailliset ja taloudelliset kriteerit ennen täysjäsenyyttä.

Saksan ehdotus yrittää yhdistää nämä kaksi todellisuutta. Ukrainan johto pelkää kuitenkin, että kompromissi saattaisi jättää maan jumiin ikuisesti kumppanuuden ja jäsenyyden välimaastoon.

Toistaiseksi ajatus on edelleen ehdotus, ei EU:n politiikkaa, ja keskustelut Euroopan hallitusten kesken ratkaisevat todennäköisesti, eteneekö käsite vai haihtuuko se laajentumiskeskustelusta.