Iran torjuu nämä väitteet jyrkästi. Iranin sotilasedustaja Ebrahim Zolfaghari tyrmäsi Trumpin väitteet 'valheina ja sepitteinä' ja totesi, että salmi on edelleen Iranin 'täydellisessä hallinnassa ja johtamisessa' . Mohsen Rezaei, äskettäin nimitetty Iranin korkeimman kansallisen turvallisuuden neuvoston sihteeri, sanoi Iranin hallitsevan vesiväylää tehokkaasti ja aikovan asettaa oman tullijärjestelmänsä . Iranin perustama Persianlahden salmiviranomainen (Persian Gulf Strait Authority) totesi, että salmi on edelleen suljettu eikä sitä avata uudelleen ennen kuin Iranin ehdot hyväksytään .

Todellinen tilanne: Todisteet viittaavat siihen, ettei kumpikaan osapuoli hallitse aluetta kiistattomasti. Merenkulkutiedusteluyhtiö Kpler raportoi, että vain 14 alusta ylitti Hormuzinsalmen 12. elokuuta 2026 – pieni murto-osa normaalista, noin 17–21 miljoonan barrelin päivittäisestä öljyliikenteestä . Salmi on käytännössä suljettu ja meriliikenne on lähes pysähtynyt .

Yhdysvaltain laivaston saarto: Aikajana täytäntöönpanosta

Yhdysvaltain laivaston saarto on ollut pattitilanteen keskeinen ja kehittyvä mekanismi.

• Ensimmäinen saarto (13. huhtikuuta – 29. toukokuuta 2026): Yhdysvallat asetti merisaarron Iranille, joka koski Iranin satamiin ja sieltä pois suuntautuvia aluksia. 19. huhtikuuta Yhdysvallat valtasi väkisin Iranin lipun alla purjehtineen rahtialuksen, joka yritti murtaa saarron .
• Islamabadin sopimus (17. kesäkuuta 2026): Presidentti Trump ja Iranin presidentti Masoud Pezeshkian allekirjoittivat 14-kohtaisen 'Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirjan', joka julisti 'Yhdysvaltain laivaston saarron purkamisen' ja lupasi Iranin järjestelyt kaupallisten alusten turvalliselle kulkemiselle .
• Saarto palautettiin (13. heinäkuuta 2026): Sopimuksen rauettua erilaisten tulkintojen vuoksi 5. artiklasta, Trump ilmoitti 'palauttavansa' saarron, julisti salmen 'avoimeksi' ja vaati 20 prosentin tullia kaikille sen läpi kuljetettaville lastille . Yhdysvaltain armeija toteutti seitsemännen peräkkäisen ilmaiskujen yön Iraniin samalla viikolla vahvistaakseen saartoa .

Iranin ehdot salmen avaamiselle

8. elokuuta 2026 Iranin korkein kansallisen turvallisuuden neuvosto sihteerinsä Mohammad Bagher Zolghadrin johdolla esitti laajan joukon vaatimuksia, jotka Yhdysvaltojen on täytettävä ennen salmen avaamista . Nämä ehdot sisältävät:

• Yhdysvaltain laivaston saarron purkaminen Iranin satamista
• Iranin ulkomailla jäädytettyjen varojen vapauttaminen
• Yhdysvaltain Iraniin kohdistuvien öljypakotteiden lopettaminen
• Kaikkien Yhdysvaltain sotilasjoukkojen vetäytyminen alueelta
• Sotakorvausten maksaminen Iranille
• Laajempi tulitauko koko sodan lopettamiseksi

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi totesi, että erillinen Omanin välittämä sopimus uusista laivaväylän koordinaateista ei yksinään avaisi vesiväylää . Iran on myös kiistänyt, että käynnissä olisi suoria neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa .

Kesäkuun 2026 väliaikaisen sopimuksen romuttuminen

17. kesäkuuta 2026 allekirjoitettu Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirja oli tarkoitettu 14-kohtaiseksi rauhanpuitteeksi. Se kattoi vihollisuuksien lopettamisen, Hormuzinsalmen uudelleenavaamisen, Yhdysvaltain pakotteiden helpottamisen ja 60 päivän ikkunan lopullisille neuvotteluille . Sopimus kariutui heinäkuussa osapuolten ristiriitaisten tulkintojen vuoksi 5. artiklasta, joka koski Hormuzinsalmen hallintaa ja tullimaksuja . Kumpikin osapuoli syytti toista sopimusrikkomuksista. Vastavuoroiset iskut alkoivat uudelleen, ja 13. heinäkuuta mennessä Trump julisti sopimuksen käytännössä kuolleeksi ja asetti saarron uudelleen . Qatarilaiset ja omanilaiset välittäjät yrittävät edelleen elvyttää sopimusta, mutta neuvottelut ovat olleet jumissa 13. elokuuta 2026 lähtien .

Laajempi sota (28. helmikuuta 2026 alkaen)

Pattitilanne on keskeinen rintama laajemmassa konfliktissa. Yhdysvaltain ja Israelin ilmasota Irania vastaan alkoi 28. helmikuuta 2026 ja on nyt kuudennella kuukaudellaan . Yhdysvallat on toteuttanut useita ilmaiskuja Iranin sotilaallisia kykyjä vastaan, mukaan lukien vähintään seitsemän peräkkäistä iskujen yötä heinäkuun puolivälissä . Iran on vastannut hyökkäyksillä laivaliikennettä vastaan Persianlahdella ja iskuilla Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alueella .

Taloudelliset seuraukset

Hormuzinsalmen sulkeminen on vaikuttanut vakavasti globaaleihin energiamarkkinoihin.

• Brent-raakaöljyn hinta on noussut noin 75 prosenttia sodan alkamisen jälkeen .
• Globaali öljyntuotannon vaje on noin 4,3 miljoonaa barrelia päivässä .
• Salmen läpi kulkee normaalisti noin 20 prosenttia maailman öljystä. Liikenne on romahtanut lähes nollaan monina päivinä .
• Öljyn hinta nousi yli 100 dollarin barrelilta huhtikuussa 2026, kun säiliöalusten liikenne lähes pysähtyi .

Alueelliset heijastukset: Bab el-Mandeb ja huthien iskut

Kriisi ei ole rajoittunut Hormuzinsalmeen. Jemenin Iranin tukema huthiliike on lisännyt iskujaan Bab el-Mandebin salmessa (Punaisenmeren eteläinen pullonkaula) kohdistaen ne Adeninlahden lähellä oleviin kauppa-aluksiin. Tämä on luonut rinnakkaisen kriisin, joka on nostanut edelleen laivavakuutuskustannuksia ja pakottanut alukset kiertämään Hyväntoivonniemen kautta, pahentaen globaalia energiansaantihäiriötä .

Iran torjuu nämä väitteet jyrkästi. Iranin sotilasedustaja Ebrahim Zolfaghari tyrmäsi Trumpin väitteet 'valheina ja sepitteinä' ja totesi, että salmi on edelleen Iranin 'täydellisessä hallinnassa ja johtamisessa' . Mohsen Rezaei, äskettäin nimitetty Iranin korkeimman kansallisen turvallisuuden neuvoston sihteeri, sanoi Iranin hallitsevan vesiväylää tehokkaasti ja aikovan asettaa oman tullijärjestelmänsä . Iranin perustama Persianlahden salmiviranomainen (Persian Gulf Strait Authority) totesi, että salmi on edelleen suljettu eikä sitä avata uudelleen ennen kuin Iranin ehdot hyväksytään .

Todellinen tilanne: Todisteet viittaavat siihen, ettei kumpikaan osapuoli hallitse aluetta kiistattomasti. Merenkulkutiedusteluyhtiö Kpler raportoi, että vain 14 alusta ylitti Hormuzinsalmen 12. elokuuta 2026 – pieni murto-osa normaalista, noin 17–21 miljoonan barrelin päivittäisestä öljyliikenteestä . Salmi on käytännössä suljettu ja meriliikenne on lähes pysähtynyt .

Yhdysvaltain laivaston saarto: Aikajana täytäntöönpanosta

Yhdysvaltain laivaston saarto on ollut pattitilanteen keskeinen ja kehittyvä mekanismi.

• Ensimmäinen saarto (13. huhtikuuta – 29. toukokuuta 2026): Yhdysvallat asetti merisaarron Iranille, joka koski Iranin satamiin ja sieltä pois suuntautuvia aluksia. 19. huhtikuuta Yhdysvallat valtasi väkisin Iranin lipun alla purjehtineen rahtialuksen, joka yritti murtaa saarron .
• Islamabadin sopimus (17. kesäkuuta 2026): Presidentti Trump ja Iranin presidentti Masoud Pezeshkian allekirjoittivat 14-kohtaisen 'Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirjan', joka julisti 'Yhdysvaltain laivaston saarron purkamisen' ja lupasi Iranin järjestelyt kaupallisten alusten turvalliselle kulkemiselle .
• Saarto palautettiin (13. heinäkuuta 2026): Sopimuksen rauettua erilaisten tulkintojen vuoksi 5. artiklasta, Trump ilmoitti 'palauttavansa' saarron, julisti salmen 'avoimeksi' ja vaati 20 prosentin tullia kaikille sen läpi kuljetettaville lastille . Yhdysvaltain armeija toteutti seitsemännen peräkkäisen ilmaiskujen yön Iraniin samalla viikolla vahvistaakseen saartoa .

Iranin ehdot salmen avaamiselle

8. elokuuta 2026 Iranin korkein kansallisen turvallisuuden neuvosto sihteerinsä Mohammad Bagher Zolghadrin johdolla esitti laajan joukon vaatimuksia, jotka Yhdysvaltojen on täytettävä ennen salmen avaamista . Nämä ehdot sisältävät:

• Yhdysvaltain laivaston saarron purkaminen Iranin satamista
• Iranin ulkomailla jäädytettyjen varojen vapauttaminen
• Yhdysvaltain Iraniin kohdistuvien öljypakotteiden lopettaminen
• Kaikkien Yhdysvaltain sotilasjoukkojen vetäytyminen alueelta
• Sotakorvausten maksaminen Iranille
• Laajempi tulitauko koko sodan lopettamiseksi

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi totesi, että erillinen Omanin välittämä sopimus uusista laivaväylän koordinaateista ei yksinään avaisi vesiväylää . Iran on myös kiistänyt, että käynnissä olisi suoria neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa .

Kesäkuun 2026 väliaikaisen sopimuksen romuttuminen

17. kesäkuuta 2026 allekirjoitettu Islamabadin yhteisymmärryspöytäkirja oli tarkoitettu 14-kohtaiseksi rauhanpuitteeksi. Se kattoi vihollisuuksien lopettamisen, Hormuzinsalmen uudelleenavaamisen, Yhdysvaltain pakotteiden helpottamisen ja 60 päivän ikkunan lopullisille neuvotteluille . Sopimus kariutui heinäkuussa osapuolten ristiriitaisten tulkintojen vuoksi 5. artiklasta, joka koski Hormuzinsalmen hallintaa ja tullimaksuja . Kumpikin osapuoli syytti toista sopimusrikkomuksista. Vastavuoroiset iskut alkoivat uudelleen, ja 13. heinäkuuta mennessä Trump julisti sopimuksen käytännössä kuolleeksi ja asetti saarron uudelleen . Qatarilaiset ja omanilaiset välittäjät yrittävät edelleen elvyttää sopimusta, mutta neuvottelut ovat olleet jumissa 13. elokuuta 2026 lähtien .

Laajempi sota (28. helmikuuta 2026 alkaen)

Pattitilanne on keskeinen rintama laajemmassa konfliktissa. Yhdysvaltain ja Israelin ilmasota Irania vastaan alkoi 28. helmikuuta 2026 ja on nyt kuudennella kuukaudellaan . Yhdysvallat on toteuttanut useita ilmaiskuja Iranin sotilaallisia kykyjä vastaan, mukaan lukien vähintään seitsemän peräkkäistä iskujen yötä heinäkuun puolivälissä . Iran on vastannut hyökkäyksillä laivaliikennettä vastaan Persianlahdella ja iskuilla Yhdysvaltain sotilastukikohtiin alueella .

Taloudelliset seuraukset

Hormuzinsalmen sulkeminen on vaikuttanut vakavasti globaaleihin energiamarkkinoihin.

• Brent-raakaöljyn hinta on noussut noin 75 prosenttia sodan alkamisen jälkeen .
• Globaali öljyntuotannon vaje on noin 4,3 miljoonaa barrelia päivässä .
• Salmen läpi kulkee normaalisti noin 20 prosenttia maailman öljystä. Liikenne on romahtanut lähes nollaan monina päivinä .
• Öljyn hinta nousi yli 100 dollarin barrelilta huhtikuussa 2026, kun säiliöalusten liikenne lähes pysähtyi .

Alueelliset heijastukset: Bab el-Mandeb ja huthien iskut

Kriisi ei ole rajoittunut Hormuzinsalmeen. Jemenin Iranin tukema huthiliike on lisännyt iskujaan Bab el-Mandebin salmessa (Punaisenmeren eteläinen pullonkaula) kohdistaen ne Adeninlahden lähellä oleviin kauppa-aluksiin. Tämä on luonut rinnakkaisen kriisin, joka on nostanut edelleen laivavakuutuskustannuksia ja pakottanut alukset kiertämään Hyväntoivonniemen kautta, pahentaen globaalia energiansaantihäiriötä .