Joulukuussa 2025 julkaistu RUSI:n arvio totesi, että Venäjän teollisuus ei pysty täydentämään ilmatorjuntaohjusvarastoja riittävän nopeasti Ukrainan suurten halpisdroneiskujen vuoksi . S-300-ohjuksen tuotantosykli on 7–8 kuukautta , kun taas Ukrainan droonituotanto on kasvanut dramaattisesti, ja Venäjän ilmatorjunnan tuhoamisvauhti on kolminkertaistunut viime kuukausina . Ukraina tuhosi huhtikuussa 2026 kaksi kertaa enemmän ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmiä kuin lokakuussa 2025 .

174 ilmatorjuntajärjestelmää tuhottu viidessä kuukaudessa

Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukot (SBS) vahvistivat, että niiden yksiköt iskivät 174 venäläiseen ilmapuolustuskohteeseen tammi-toukokuussa 2026. Kohteisiin kuului ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, tutka-asemia ja elektronisen sodankäynnin laitteita. Venäjän tappioiksi tällä sektorilla arvioidaan noin 5,4 miljardia dollaria . Pelkästään huhtikuussa iskettiin 38 laiteyksikköön, joiden arvo on noin 1,1 miljardia dollaria, mukaan lukien Tor, Tor-M2, Pantsir ja ZU-23-2 -järjestelmiä .

Yksi japanilainen tutkija seurasi 322 venäläisen ilmapuolustuskomponentin nettohäviötä kesäkuusta 2025 maaliskuuhun 2026 – 35 prosentin vähennys 908 seuratusta komponentista . S-300- ja S-400-komponenttien määrä väheni kaikilla Venäjän sotilaspiireillä, ja keskisellä piirillä vähennys oli 81,8 prosenttia ja Leningradin piirillä 76,9 prosenttia .

Venäjä käyttää S-300-ohjuksia maamaaleihin – varastot hupenevat entisestään

Hudson Institute raportoi, että 8.–10. huhtikuuta 2026 Venäjän joukot iskivät Ukrainan droonitehtaisiin muunnetuilla S-300- ja S-400-ohjuksilla maasta-maahan -toiminnossa . Tämä kaksoiskäyttö vähentää entisestään ilmapuolustukseen tarkoitettua ohjusvarastoa.

Venäjä on käyttänyt S-300- ja S-400-ohjuksia maakohteisiin Ukrainassa jo vuodesta 2022 lähtien, osittain täsmäohjusten puutteen vuoksi . ISW raportoi tammikuussa 2026, että venäläiset joukot käyttivät jopa RM-48U-ilmatorjunnan harjoitusohjuksia maakohteisiin, mahdollisesti varustettuna taistelukärjillä .

Toimitusketjun ongelmat ja komponenttipula

Venäjän kykyä valmistaa uusia ohjuksia rajoittaa S-300-ohjusten 7–8 kuukauden tuotantosykli ja laajemmat teollisuuden rajoitteet, jotka RUSI tunnisti riittämättömiksi korvaamaan taistelutappioita . Pulaa on mikropiireistä, tuontikomponenteista ja logistiikkakeskuksista .

Venäjä on myös vähentänyt ohjustuotantoa ja ohjannut rahoitusta dronevalmistukseen, mikä rajoittaa entisestään sen kykyä täydentää ohjusvarastoja .

Ukrainan oma Patriot-ohjuspula

Ukrainan ilmavoimat raportoi 8. toukokuuta 2026, että sillä on pulaa ilmatorjuntaohjuksista Venäjän laajan talvihyökkäyksen jälkeen. Lausunnon mukaan "yksiköille ja patterille osoitetut laukaisualustat ovat vain osittain täynnä – ja se on lievä ilmaisu" . Tämä koskee Patriot-järjestelmiä ja muita länsimaisia järjestelmiä. Ukrainan torjuntaprosentti venäläisiä ammuksia vastaan putosi huhtikuussa 2026 alle 70 prosentin, mikä on hälyttävän alhainen luku .

Ukrainan iskukantama on kasvanut dramaattisesti

Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti 28. huhtikuuta 2026, että syväniskujen kantama Venäjälle on kasvanut yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2022, noin 630 kilometristä yli 1 700 kilometriin . 29. huhtikuuta Ukraina iski öljypumppausasemaan 1 500 kilometrin päässä Ural-vuorten lähellä . Toukokuun lopulla Ukrainan HUR vahvisti droonien yltävän jopa 3 500 kilometrin päähän, kun aiempi enimmäiskantama oli 1 750 kilometriä . Yli 70 prosenttia Venäjän väestöstä asuu nyt Ukrainan droonien iskuetäisyydellä .

SBS:n komentaja, majuri Robert "Madyar" Brovdi, sanoi, että Ukrainan joukot laajentavat muodollisesti keski- ja syväniskujen operaatioita. Keskietäisyyden droonit toimivat 50–250 kilometrin syvyydellä rintamasta säilyttäen reaaliaikaisen operaattoriyhteyden . Pelkästään toukokuussa 2026 Ukraina laukaisi yli 1 300 pitkän kantaman drooni-iskua kohteisiin syvällä Venäjällä .

Yhteenveto

Venäjän ilmapuolustusverkosto on erittäin kovilla. Syinä ovat ohjuspula, laukaisualustojen ja tutkien fyysinen tuhoaminen sekä kyvyttömyys tuottaa korvaavia ohjuksia nopeammin kuin Ukraina käyttää halpoja droneja. Tilanne on luonut Ukrainan syväniskuille yhä leveämmän ikkunan, samalla kun Ukraina itse kärsii omasta ilmapuolustuksen ohjuspulasta Venäjän ohjuskampanjoiden vuoksi. Venäjän valtava pinta-ala – 17 miljoonaa neliökilometriä – tekee kattavasta puolustuksesta mahdotonta, ja analyytikot kuvaavat maan taivasta tehokkaasti "reiälliseksi" .

Joulukuussa 2025 julkaistu RUSI:n arvio totesi, että Venäjän teollisuus ei pysty täydentämään ilmatorjuntaohjusvarastoja riittävän nopeasti Ukrainan suurten halpisdroneiskujen vuoksi . S-300-ohjuksen tuotantosykli on 7–8 kuukautta , kun taas Ukrainan droonituotanto on kasvanut dramaattisesti, ja Venäjän ilmatorjunnan tuhoamisvauhti on kolminkertaistunut viime kuukausina . Ukraina tuhosi huhtikuussa 2026 kaksi kertaa enemmän ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmiä kuin lokakuussa 2025 .

174 ilmatorjuntajärjestelmää tuhottu viidessä kuukaudessa

Ukrainan miehittämättömien järjestelmien joukot (SBS) vahvistivat, että niiden yksiköt iskivät 174 venäläiseen ilmapuolustuskohteeseen tammi-toukokuussa 2026. Kohteisiin kuului ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä, tutka-asemia ja elektronisen sodankäynnin laitteita. Venäjän tappioiksi tällä sektorilla arvioidaan noin 5,4 miljardia dollaria . Pelkästään huhtikuussa iskettiin 38 laiteyksikköön, joiden arvo on noin 1,1 miljardia dollaria, mukaan lukien Tor, Tor-M2, Pantsir ja ZU-23-2 -järjestelmiä .

Yksi japanilainen tutkija seurasi 322 venäläisen ilmapuolustuskomponentin nettohäviötä kesäkuusta 2025 maaliskuuhun 2026 – 35 prosentin vähennys 908 seuratusta komponentista . S-300- ja S-400-komponenttien määrä väheni kaikilla Venäjän sotilaspiireillä, ja keskisellä piirillä vähennys oli 81,8 prosenttia ja Leningradin piirillä 76,9 prosenttia .

Venäjä käyttää S-300-ohjuksia maamaaleihin – varastot hupenevat entisestään

Hudson Institute raportoi, että 8.–10. huhtikuuta 2026 Venäjän joukot iskivät Ukrainan droonitehtaisiin muunnetuilla S-300- ja S-400-ohjuksilla maasta-maahan -toiminnossa . Tämä kaksoiskäyttö vähentää entisestään ilmapuolustukseen tarkoitettua ohjusvarastoa.

Venäjä on käyttänyt S-300- ja S-400-ohjuksia maakohteisiin Ukrainassa jo vuodesta 2022 lähtien, osittain täsmäohjusten puutteen vuoksi . ISW raportoi tammikuussa 2026, että venäläiset joukot käyttivät jopa RM-48U-ilmatorjunnan harjoitusohjuksia maakohteisiin, mahdollisesti varustettuna taistelukärjillä .

Toimitusketjun ongelmat ja komponenttipula

Venäjän kykyä valmistaa uusia ohjuksia rajoittaa S-300-ohjusten 7–8 kuukauden tuotantosykli ja laajemmat teollisuuden rajoitteet, jotka RUSI tunnisti riittämättömiksi korvaamaan taistelutappioita . Pulaa on mikropiireistä, tuontikomponenteista ja logistiikkakeskuksista .

Venäjä on myös vähentänyt ohjustuotantoa ja ohjannut rahoitusta dronevalmistukseen, mikä rajoittaa entisestään sen kykyä täydentää ohjusvarastoja .

Ukrainan oma Patriot-ohjuspula

Ukrainan ilmavoimat raportoi 8. toukokuuta 2026, että sillä on pulaa ilmatorjuntaohjuksista Venäjän laajan talvihyökkäyksen jälkeen. Lausunnon mukaan "yksiköille ja patterille osoitetut laukaisualustat ovat vain osittain täynnä – ja se on lievä ilmaisu" . Tämä koskee Patriot-järjestelmiä ja muita länsimaisia järjestelmiä. Ukrainan torjuntaprosentti venäläisiä ammuksia vastaan putosi huhtikuussa 2026 alle 70 prosentin, mikä on hälyttävän alhainen luku .

Ukrainan iskukantama on kasvanut dramaattisesti

Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti 28. huhtikuuta 2026, että syväniskujen kantama Venäjälle on kasvanut yli 2,5-kertaiseksi vuodesta 2022, noin 630 kilometristä yli 1 700 kilometriin . 29. huhtikuuta Ukraina iski öljypumppausasemaan 1 500 kilometrin päässä Ural-vuorten lähellä . Toukokuun lopulla Ukrainan HUR vahvisti droonien yltävän jopa 3 500 kilometrin päähän, kun aiempi enimmäiskantama oli 1 750 kilometriä . Yli 70 prosenttia Venäjän väestöstä asuu nyt Ukrainan droonien iskuetäisyydellä .

SBS:n komentaja, majuri Robert "Madyar" Brovdi, sanoi, että Ukrainan joukot laajentavat muodollisesti keski- ja syväniskujen operaatioita. Keskietäisyyden droonit toimivat 50–250 kilometrin syvyydellä rintamasta säilyttäen reaaliaikaisen operaattoriyhteyden . Pelkästään toukokuussa 2026 Ukraina laukaisi yli 1 300 pitkän kantaman drooni-iskua kohteisiin syvällä Venäjällä .

Yhteenveto

Venäjän ilmapuolustusverkosto on erittäin kovilla. Syinä ovat ohjuspula, laukaisualustojen ja tutkien fyysinen tuhoaminen sekä kyvyttömyys tuottaa korvaavia ohjuksia nopeammin kuin Ukraina käyttää halpoja droneja. Tilanne on luonut Ukrainan syväniskuille yhä leveämmän ikkunan, samalla kun Ukraina itse kärsii omasta ilmapuolustuksen ohjuspulasta Venäjän ohjuskampanjoiden vuoksi. Venäjän valtava pinta-ala – 17 miljoonaa neliökilometriä – tekee kattavasta puolustuksesta mahdotonta, ja analyytikot kuvaavat maan taivasta tehokkaasti "reiälliseksi" .