Israel torppaa Yhdysvaltain ja Iranin aselevon – kieltäytyy vetäytymästä Libanonista

Yhdysvaltain ja Iranin sopimus, jonka oli määrä lopettaa yli 100 päivää kestänyt konflikti ja avata uudelleen maailmankaupalle elintärkeä öljyn kulkureitti, joutui välittömästi vakavimpaan testiinsä heti julkistamisensa jälkeen. Maanantaina 15. kesäkuuta 2026 Israelin viranomaiset viestittivät, etteivät he aio lopettaa taistelutoimia Hizbollahia vastaan Libanonissa eivätkä luopua Israelin puolustusvoimien (IDF) valtaamista alueista. Tämä on suorassa ristiriidassa alustavan rauhansopimuksen keskeisen lausekkeen kanssa .

Yhdysvaltain ja Iranin välisen sopimuksen ehdot

Kyseessä ei ole lopullinen rauhansopimus, vaan alustava sopimus tai aiesopimus, jota useat tiedotusvälineet kuvailevat hauraaksi. Se pidentää olemassa olevaa aselepoa 60 päivällä ja luo pohjan jatkoneuvotteluille, mukaan lukien tuleville keskusteluille Iranin ydinohjelmasta . Sopimuksen keskeinen ja kiistanalaisin osa on lauseke, joka vaatii ”kaikkien sotilaallisten operaatioiden välitöntä ja pysyvää lopettamista kaikilla rintamilla”, mukaan lukien nimenomaisesti Libanonissa .

Pakistanin pääministeri Shehbaz Sharif toimi keskeisenä välittäjänä sopimuksen syntymisessä. Hän ilmoitti yhteisymmärryksestä sunnuntaina 14. kesäkuuta ja vahvisti, että sekä Iranin että Yhdysvaltojen viranomaisten on määrä pitää virallinen allekirjoitustilaisuus Sveitsissä perjantaina . Hormuzinsalmen, maailman energiahuollolle kriittisen väylän, uudelleenavaaminen on sopimuksen välittömin taloudellinen hyöty .

Israelin ristiriitainen kanta

Vain muutaman tunnin sisällä sopimuksen julkistamisesta Israelin hallitus julkisesti vesitti sen perusajatuksen. Puolustusministeri Israel Katz julisti, ettei Israel vetäydy valtaamiltaan alueilta, mukaan lukien Etelä-Libanonista, ja totesi hänen ja pääministeri Benjamin Netanjahun vastustavan joukkojen vetämistä pois . Raporttien mukaan hallituskoalition jäsenet ilmoittivat lisäksi, ettei Israel ”ole sidottu” Yhdysvaltain ja Iranin sopimuksen ehtoihin .

Tämä kanta on suorassa ristiriidassa sopimuksen määräysten kanssa. Siinä missä Yhdysvallat, Iran ja Pakistan kaikki totesivat aselevon koskevan kaikkia rintamia, Libanon mukaan lukien, Israelin viranomaiset vastasivat, etteivät he ole sopimuksen osapuolia, ja viestittivät aikovansa jatkaa operaatioita Hizbollahia vastaan . Katzin kerrottiin todenneen, että suuri osa Etelä-Libanonista tultaisiin tuhoamaan, ja kehystäneen aluelaajennukset yhdeksi IDF:n ”suurimmista saavutuksista” .

Jännitteet ja romahtamisen riski

Kyse ei ole pelkästä retoriikasta. Kesäkuun 14. päivänä, samana päivänä kun sopimuksen lopullinen teksti julkistettiin, Israel suoritti ilmaiskun Beirutiin. Presidentti Trump arvosteli operaatiota julkisesti todeten, ettei sen ”olisi pitänyt tapahtua” sopimuksen ollessa näin lähellä valmistumista , ja erillisessä keskustelussa Axios-uutissivuston kanssa hänen kerrottiin syyttäneen Israelia allekirjoituksen viivästyttämisestä . Tämä kitka seuraa aiempia tapahtumia, mukaan lukien kireitä puheluita Trumpin ja Netanjahun välillä, joiden aikana Yhdysvaltain presidentin kerrottiin olleen ”hieman tuohtunut” siitä, että Israelin sotatoimet Libanonissa haittasivat rauhanneuvotteluja Iranin kanssa .

Jotta Yhdysvaltain ja Iranin välinen sopimus voisi astua täysimääräisesti voimaan, Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi on todennut, että Israelin on lopetettava sotilasoperaationsa Libanonissa . Al Jazeeran raportoinnin mukaan Iranin korkein kansallinen turvallisuusneuvosto ilmoitti, että sopimus vaatii välitöntä sotilaallisten toimien lopettamista kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanonissa, jossa Israelin raportoitiin miehittävän lähes viidesosaa maan alueesta .

Nykyistä tilannetta on kuvattu äärimmäisen hauraaksi. Alustava sopimus kohtaa välittömän olemassaoloon kohdistuvan haasteen, ja on epäselvää, selviääkö se Israelin julkisesta torjunnasta . Ilman Israelin operaatioiden keskeyttämistä laajempi viitekehys, jonka tarkoituksena on päättää Yhdysvaltain ja Iranin välinen sota ja vakauttaa kriittinen maailmankaupan reitti, saattaa romahtaa ennen kuin sitä on edes virallisesti allekirjoitettu.

---

Huomautus: Kaikissa toimitetuissa lähteissä ei ollut yhtä Axios-artikkelia, joka olisi kattanut kaikki käyttäjän kyselyn osat yhdessä raportissa. Yllä olevat tiedot perustuvat useisiin 15. kesäkuuta julkaistuihin raportteihin, jotka käsittelevät Yhdysvaltain ja Iranin välistä sopimusta sekä Israelin ilmaisemaa kantaa.