Keskeisiä rahoittajia ovat niin sanotut hyperskaalaajat eli erittäin suuria pilvipalvelu- ja datakeskusverkostoja ylläpitävät teknologiayhtiöt. Alphabetin, Amazonin, Metan ja Microsoftin yhteenlaskettujen tekoälyyn liittyvien pääomamenojen odotetaan nousevan noin 700 miljardiin dollariin vuonna 2026 .
Morgan Stanley odottaa uusien joukkovelkakirjalainojen myynnin kiihtyvän vuoden jälkipuoliskolla . Hyperskaalaajat laskivat vuonna 2025 liikkeeseen jo yli 100 miljardin dollarin edestä investment grade -velkaa datakeskusten rakentamisen rahoittamiseksi. Morgan Stanleyn sijoitushallintoyksikön mukaan tämän ryhmän nettovelan tarjonta voisi kasvaa vuonna 2026 noin 30–50 prosenttia ja nousta 130–150 miljardiin dollariin .
Amazon näyttää konkreettisesti, kuinka mittavaksi tekoälyn rahoitustarve on kasvanut.
Yhtiö laski 8.–9. kesäkuuta liikkeeseen 14 miljardin Kanadan dollarin eli noin 10 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta investment grade -joukkovelkakirjoja . Kyseessä oli Kanadan dollarin historian suurin yrityslaina. Amazon rikkoi ennätyksen, jonka Alphabet oli tehnyt vain kuukautta aiemmin 8,5 miljardin Kanadan dollarin lainalla .
Viidestä osasta koostuneen lainakokonaisuuden laina-ajat ulottuvat kolmesta vuodesta 30 vuoteen. Sijoittajien kiinnostus oli voimakasta: tilauksia kertyi yli 28 miljardin Kanadan dollarin edestä .
Joukkovelkakirjalainan jälkeen Amazon ilmoitti lisäksi 17,5 miljardin dollarin nostettavissa olevasta määräaikaisesta lainajärjestelystä. Järjestelyssä ovat mukana muun muassa Citigroup, JPMorgan Chase, Wells Fargo, HSBC ja BofA Securities .
Toisin kuin tavallisessa joukkovelkakirjalainassa, Amazonin ei tarvitse nostaa koko summaa heti. Yhtiö voi käyttää rahoitusta tarpeensa mukaan 30. syyskuuta 2026 asti, ja jokaisella nostolla on kolmen vuoden takaisinmaksuaika .
Amazon on kertonut käyttävänsä vuonna 2026 tekoälyyn liittyviin pääomamenoihin 200 miljardia dollaria. Analyytikot odottavat tämän painavan yhtiön vapaasti käytettävissä olevan kassavirran syvästi negatiiviseksi . Yhtiön kerrotaan lainanneen eri valuutoissa jo yli 70 miljardia dollaria vuoden 2025 alusta lähtien .
Amazon on pystynyt keräämään ennätyssummia, mutta Oracle tarjoaa toisenlaisen kuvan tekoälyvelan riskeistä. Yhtiön virallinen luottoluokitus on edelleen investment grade -tasolla, mutta sen joukkovelkakirjoilla käydään kauppaa riskilisillä, jotka ovat tyypillisiä roskalainoille .
Oraclen joukkovelkakirjojen luottoriskilisät yli kaksinkertaistuivat noin 50 korkopisteestä syyskuussa 2025 yli 130 korkopisteeseen joulukuussa 2025. Taso oli korkein sitten vuoden 2009 finanssikriisin . Yhtiön 5,2 prosentin kuponkilainan, joka erääntyy vuonna 2035, tuotto nousi 5,9 prosenttiin – yli korkealaatuisten roskalainojen keskimääräisen tuoton .
Myös Oraclen luottoriskinvaihtosopimusten eli CDS-sopimusten hinnat nousivat korkeimmilleen sitten finanssikriisin. Markkinoilla yhtiön CDS-hinnoittelua on kuvattu jopa tekoälysektorin riskin mittariksi .
Sijoittajien huoli liittyy ennen kaikkea Oraclen kasvavaan velkataakkaan ja siihen, tuottavatko tekoälyinvestoinnit riittävästi rahaa. Yhtiön velka oli noin 108,1 miljardia dollaria tilikauden 2026 toisen neljänneksen lopussa .
Oracle ilmoitti neljänneksen pääomamenoiksi 12 miljardia dollaria, kun ennuste oli ollut 8,25 miljardia dollaria. Lisäksi yhtiö nosti koko tilikauden 2026 pääomameno-ohjeistustaan 15 miljardilla dollarilla 50 miljardiin dollariin. Tämän seurauksena kolme kuukautta aiemmin yhtiön 18 miljardin dollarin joukkovelkakirjalainoja ostaneet sijoittajat kärsivät arviolta 1,35 miljardin dollarin laskennalliset tappiot .
Luottoluokittajat eivät kuitenkaan ole vielä pudottaneet Oraclea roskalainaluokkaan. UBS:n strategin Matthew Mishin mukaan pudotus roskalainaluokkaan oli tammikuussa 2026 lähiaikoina epätodennäköinen, vaikka yhden pykälän lasku alimmalle investment grade -tasolle oli mahdollinen . Fitch vahvisti Oraclen BBB-luokituksen vakaalla näkymällä helmikuussa, ja yhtiön toinen toimitusjohtaja on korostanut sitoutumista investment grade -luokituksen säilyttämiseen .
Oraclen tilanne paljastaa eron virallisen luottoluokituksen ja markkinahinnoittelun välillä. Luokitus kertoo, että yhtiö kuuluu edelleen hyvälaatuisiin lainanottajiin, mutta sijoittajat vaativat sen velasta korkeampaa tuottoa kompensaationa kasvaneesta epävarmuudesta.
Sama varovaisuus näkyy laajemmin luottomarkkinoilla. Fidelity totesi loppuvuodesta 2025 olevansa yleisesti varovainen tekoälyn pääomamenojen ympärillä vallitsevan markkinahuuman laskuriskeistä, vaikka se osallistui edelleen valikoituihin, riittävän houkuttelevasti hinnoiteltuihin lainajärjestelyihin .
Fidelityn sijoitusnäkemyksissä on myöhemmin korostettu, että luottoriskilisät jättävät vain vähän pelivaraa virheille . Yhtiö on myös nostanut esiin riskin siitä, että tekoäly voi tehdä perinteisiä ohjelmistoratkaisuja vanhentuneiksi. Tämä voisi heijastua yksityiseen luottoon ja laajasti syndikoitujen lainojen markkinoille, joiden sijoitukset ovat painottuneet ohjelmistoalaan .
Yksi markkinan keskeisistä kysymyksistä on, kuka lopulta hyötyy tekoälyinvestoinneista. Tekoälyn rakentamiseen velkaa ottavat yhtiöt eivät välttämättä ole samoja kuin ne, jotka myöhemmin keräävät suurimmat taloudelliset hyödyt.
Kun investment grade -luokiteltu velka hinnoitellaan roskalainan kaltaisella riskilisällä, markkina kertoo hinnoittelevansa niin sanottua häiriöriskiä: mahdollisuutta, että teknologinen murros muuttaa toimialan voittajia nopeammin kuin luottoluokittajat ehtivät reagoida .
Morgan Stanleyn ennusteessa tekoälyn velkavetoinen rahoitus on vasta kiihtymässä. Jos hyperskaalaajien pääomamenot jatkavat kasvuaan, joukkovelkakirjamarkkinoista tulee yhä keskeisempi rahoittaja tekoälyinfrastruktuurille – ja sijoittajille samalla yhä tärkeämpi testi siitä, ovatko tulevaisuuden tuotot nykyisen velkavuoren arvoisia .
Keskeisiä rahoittajia ovat niin sanotut hyperskaalaajat eli erittäin suuria pilvipalvelu- ja datakeskusverkostoja ylläpitävät teknologiayhtiöt. Alphabetin, Amazonin, Metan ja Microsoftin yhteenlaskettujen tekoälyyn liittyvien pääomamenojen odotetaan nousevan noin 700 miljardiin dollariin vuonna 2026 .
Morgan Stanley odottaa uusien joukkovelkakirjalainojen myynnin kiihtyvän vuoden jälkipuoliskolla . Hyperskaalaajat laskivat vuonna 2025 liikkeeseen jo yli 100 miljardin dollarin edestä investment grade -velkaa datakeskusten rakentamisen rahoittamiseksi. Morgan Stanleyn sijoitushallintoyksikön mukaan tämän ryhmän nettovelan tarjonta voisi kasvaa vuonna 2026 noin 30–50 prosenttia ja nousta 130–150 miljardiin dollariin .
Amazon näyttää konkreettisesti, kuinka mittavaksi tekoälyn rahoitustarve on kasvanut.
Yhtiö laski 8.–9. kesäkuuta liikkeeseen 14 miljardin Kanadan dollarin eli noin 10 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta investment grade -joukkovelkakirjoja . Kyseessä oli Kanadan dollarin historian suurin yrityslaina. Amazon rikkoi ennätyksen, jonka Alphabet oli tehnyt vain kuukautta aiemmin 8,5 miljardin Kanadan dollarin lainalla .
Viidestä osasta koostuneen lainakokonaisuuden laina-ajat ulottuvat kolmesta vuodesta 30 vuoteen. Sijoittajien kiinnostus oli voimakasta: tilauksia kertyi yli 28 miljardin Kanadan dollarin edestä .
Joukkovelkakirjalainan jälkeen Amazon ilmoitti lisäksi 17,5 miljardin dollarin nostettavissa olevasta määräaikaisesta lainajärjestelystä. Järjestelyssä ovat mukana muun muassa Citigroup, JPMorgan Chase, Wells Fargo, HSBC ja BofA Securities .
Toisin kuin tavallisessa joukkovelkakirjalainassa, Amazonin ei tarvitse nostaa koko summaa heti. Yhtiö voi käyttää rahoitusta tarpeensa mukaan 30. syyskuuta 2026 asti, ja jokaisella nostolla on kolmen vuoden takaisinmaksuaika .
Amazon on kertonut käyttävänsä vuonna 2026 tekoälyyn liittyviin pääomamenoihin 200 miljardia dollaria. Analyytikot odottavat tämän painavan yhtiön vapaasti käytettävissä olevan kassavirran syvästi negatiiviseksi . Yhtiön kerrotaan lainanneen eri valuutoissa jo yli 70 miljardia dollaria vuoden 2025 alusta lähtien .
Amazon on pystynyt keräämään ennätyssummia, mutta Oracle tarjoaa toisenlaisen kuvan tekoälyvelan riskeistä. Yhtiön virallinen luottoluokitus on edelleen investment grade -tasolla, mutta sen joukkovelkakirjoilla käydään kauppaa riskilisillä, jotka ovat tyypillisiä roskalainoille .
Oraclen joukkovelkakirjojen luottoriskilisät yli kaksinkertaistuivat noin 50 korkopisteestä syyskuussa 2025 yli 130 korkopisteeseen joulukuussa 2025. Taso oli korkein sitten vuoden 2009 finanssikriisin . Yhtiön 5,2 prosentin kuponkilainan, joka erääntyy vuonna 2035, tuotto nousi 5,9 prosenttiin – yli korkealaatuisten roskalainojen keskimääräisen tuoton .
Myös Oraclen luottoriskinvaihtosopimusten eli CDS-sopimusten hinnat nousivat korkeimmilleen sitten finanssikriisin. Markkinoilla yhtiön CDS-hinnoittelua on kuvattu jopa tekoälysektorin riskin mittariksi .
Sijoittajien huoli liittyy ennen kaikkea Oraclen kasvavaan velkataakkaan ja siihen, tuottavatko tekoälyinvestoinnit riittävästi rahaa. Yhtiön velka oli noin 108,1 miljardia dollaria tilikauden 2026 toisen neljänneksen lopussa .
Oracle ilmoitti neljänneksen pääomamenoiksi 12 miljardia dollaria, kun ennuste oli ollut 8,25 miljardia dollaria. Lisäksi yhtiö nosti koko tilikauden 2026 pääomameno-ohjeistustaan 15 miljardilla dollarilla 50 miljardiin dollariin. Tämän seurauksena kolme kuukautta aiemmin yhtiön 18 miljardin dollarin joukkovelkakirjalainoja ostaneet sijoittajat kärsivät arviolta 1,35 miljardin dollarin laskennalliset tappiot .
Luottoluokittajat eivät kuitenkaan ole vielä pudottaneet Oraclea roskalainaluokkaan. UBS:n strategin Matthew Mishin mukaan pudotus roskalainaluokkaan oli tammikuussa 2026 lähiaikoina epätodennäköinen, vaikka yhden pykälän lasku alimmalle investment grade -tasolle oli mahdollinen . Fitch vahvisti Oraclen BBB-luokituksen vakaalla näkymällä helmikuussa, ja yhtiön toinen toimitusjohtaja on korostanut sitoutumista investment grade -luokituksen säilyttämiseen .
Oraclen tilanne paljastaa eron virallisen luottoluokituksen ja markkinahinnoittelun välillä. Luokitus kertoo, että yhtiö kuuluu edelleen hyvälaatuisiin lainanottajiin, mutta sijoittajat vaativat sen velasta korkeampaa tuottoa kompensaationa kasvaneesta epävarmuudesta.
Sama varovaisuus näkyy laajemmin luottomarkkinoilla. Fidelity totesi loppuvuodesta 2025 olevansa yleisesti varovainen tekoälyn pääomamenojen ympärillä vallitsevan markkinahuuman laskuriskeistä, vaikka se osallistui edelleen valikoituihin, riittävän houkuttelevasti hinnoiteltuihin lainajärjestelyihin .
Fidelityn sijoitusnäkemyksissä on myöhemmin korostettu, että luottoriskilisät jättävät vain vähän pelivaraa virheille . Yhtiö on myös nostanut esiin riskin siitä, että tekoäly voi tehdä perinteisiä ohjelmistoratkaisuja vanhentuneiksi. Tämä voisi heijastua yksityiseen luottoon ja laajasti syndikoitujen lainojen markkinoille, joiden sijoitukset ovat painottuneet ohjelmistoalaan .
Yksi markkinan keskeisistä kysymyksistä on, kuka lopulta hyötyy tekoälyinvestoinneista. Tekoälyn rakentamiseen velkaa ottavat yhtiöt eivät välttämättä ole samoja kuin ne, jotka myöhemmin keräävät suurimmat taloudelliset hyödyt.
Kun investment grade -luokiteltu velka hinnoitellaan roskalainan kaltaisella riskilisällä, markkina kertoo hinnoittelevansa niin sanottua häiriöriskiä: mahdollisuutta, että teknologinen murros muuttaa toimialan voittajia nopeammin kuin luottoluokittajat ehtivät reagoida .
Morgan Stanleyn ennusteessa tekoälyn velkavetoinen rahoitus on vasta kiihtymässä. Jos hyperskaalaajien pääomamenot jatkavat kasvuaan, joukkovelkakirjamarkkinoista tulee yhä keskeisempi rahoittaja tekoälyinfrastruktuurille – ja sijoittajille samalla yhä tärkeämpi testi siitä, ovatko tulevaisuuden tuotot nykyisen velkavuoren arvoisia .