Kekovan saaren edustalla, Turkin eteläosassa Antalyan maakunnan rannikolla, sijaitseva vedenalainen löytö saattaa olla maailman vanhin tunnettu laivahylky. Sen lastina olleiden keraamisten astioiden arvioidaan olevan noin 4 400–4 700 vuoden ikäisiä. Ajoitus sijoittaisi löydön varhaiselle pronssikaudelle, suunnilleen Egyptin suuren pyramidin rakentamisen aikaan. Aluksen puurunko ei kuitenkaan ole säilynyt, joten ikäarvio perustuu keramiikkaan eikä itse laivan suoraan ajoitukseen.
4
29
30
Mitä Kekovan edustalta löytyi?
Vedenalaisissa kaivauksissa löydettiin yli 30 keraamista säilytysastiaa eli amforaa sekä kolme kiviankkuria. Löytöpaikka sijaitsee noin 30 metrin syvyydessä Kekovan saaren lähellä.
8
9
30 Esineet kertovat hyvin varhaisesta meritse kuljetetusta lastista, vaikka itse aluksesta on jäljellä vain vähän.
4
29
Amforoissa on kuvattu olevan kaksi kantokahvaa, keskivaiheilla kulkeva kohouma ja tasainen pohja. Niiden muoto muistuttaa Egyptistä ja Lähi-idästä löydettyä, samalle laajalle aikakaudelle ajoitettua keramiikkaa.
9
30
Miten hylyn ikä arvioitiin?
Ajoitus perustuu amforoiden muodon ja tyylin vertailuun muualla löydettyihin arkeologisiin astioihin. Tutkimukseen osallistunut tutkija esittää alustavaksi ajoitukseksi noin 2700–2400 eaa.; muissa raporteissa löytöjen iäksi arvioidaan 4 400–4 700 vuotta.
9
29
30
Koska aluksen puuosat eivät ole säilyneet, tutkijat eivät voineet radiohiiliajoittaa sen runkoa. Keramiikan vertailu antaa siis arkeologisen ikäarvion, ei tarkkaa päivämäärää sille, milloin alus upposi.
29
30 Arvio sijoittaa hylyn laajasti varhaiselle pronssikaudelle, suuren pyramidin rakentamisen aikoihin.
4
30
Joissakin yhteenvedoissa Kekovan hylyn ehdotetaan olevan vanhempi kuin Kreikan Dokoksen noin 4 200 vuotta vanha hylky. Vertailu riippuu molempien löytöpaikkojen ajoituksesta, ja Kekovan ajoitus on yhä alustava.
1
13
29
Mitä lasti kertoo – ja mitä se ei vielä kerro?
Amforat kertovat, että tavaraa kuljetettiin meritse säilytysastioissa. Niissä on saatettu kuljettaa oliiviöljyä tai viiniä, mutta käytettävissä olevat raportit eivät vahvista kaikkien astioiden sisältöä.
2
6 Joissakin kertomuksissa mainitaan myös löydettyjen astioiden sisällä olleita jäämiä tai kiiltävää ainesta, jotka voivat antaa aihetta lisätutkimuksiin.
6
14
Yhdessä astiassa on kaksi reikää ja yhdeksän merkintää. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeri Mehmet Nuri Ersoy on arvioinut, että astiaa on saatettu käyttää juuston tai voin valmistukseen. Kyse on tulkinnasta, ei vahvistetusta kuvauksesta aluksen elämästä.
5
12
Löytöpaikalla oli myös kolme kiviankkuria. Ne kuuluvat arkeologiseen kokonaisuuteen, mutta tässä käsitellyt raportit eivät osoita, kuuluiko jokainen ankkuri juuri kyseiselle alukselle tai miten niitä käytettiin.
9
30
Miksi väite maailman vanhimmasta hylystä on vielä varovainen?
Löytö on merkittävä, koska keramiikka viittaa poikkeuksellisen varhaiseen merikuljetukseen. Ilmaus ”maailman vanhin” riippuu kuitenkin siitä, miten laivahylyt tunnistetaan ja ajoitetaan. Kekovassa laivan runko puuttuu, ja ehdotettu ajoitus perustuu lastikeramiikan vertailuun muualla tehtyihin löytöihin.
29
30
Varovainen johtopäätös on, että Kekova saattaa kätkeä yhden vanhimmista tunnetuista merellä kulkeneen aluksen hylyistä. Löytöihin liitetty ikäarvio, varhaisen pronssikauden ajoitus ja lasti on raportoitu, mutta tarkkaa uppoamisajankohtaa tai kiistatonta ennätystä ei ole näillä tiedoilla vahvistettu.