Pronssinen sinettisormus, johon on kaiverrettu Aleksandrian majakka, löytyi vedenalaisissa kaivauksissa Antirhodosin saarelta Aleksandrian itäsatamasta. Löytöpaikka on saarella sijainneen palatsin raunioissa. Tutkimusretkikunta kuvailee sormusta ensimmäiseksi tunnetuksi sinettisormukseksi, jossa on majakan kuva. Löytö ei kuitenkaan vielä kerro, milloin sormus valmistettiin, kuka sitä omisti tai miten sitä käytettiin.
8
12
Löytö löytyi entisestä kuninkaallisesta satamasta
Antirhodos kuului muinaisen Aleksandrian kuninkaalliseen alueeseen Portus Magnuksessa eli Suursatamassa. Kaivauksia tekevät Euroopan vedenalaisen arkeologian instituutti (IEASM) ja Egyptin muinaismuistoviranomaiset.
5
6
12
Ilmaus ”ensimmäinen tunnettu” viittaa nimenomaan sinettisormukseen, jossa majakka on kuvattuna. Kyse ei siis ole ensimmäisestä säilyneestä majakkakuvasta ylipäätään. Sormuksen kaiverrus muistuttaa Aleksandrian majakan kuvia, joita tunnetaan 100-luvulta jaa. peräisin olevista kolikoista. Tämä antaa vertailukohdan kuvan tulkinnalle, mutta ei yksin määritä sormuksen ikää.
3
5
27
Löydön ja julkistamisen aikataulu
IEASM:n tiedote on päivätty 7. lokakuuta 2026. Erillisen uutisraportin mukaan Egyptin matkailu- ja muinaismuistoministeri Sherif Fathy vieraili tutkimusryhmän luona 5. lokakuuta, ja löydöstä kerrottiin hänen vierailunsa yhteydessä. Raportit kuvaavat siis julkistamisen ajankohtaa hieman eri tavoin, eivätkä ne vahvista, minä päivänä sormus nostettiin esiin.
12
31
Egyptin matkailu- ja muinaismuistoministeriö sekä muinaismuistojen ylin neuvosto mainitaan vedenalaisen arkeologisen työn yhteistyötahoina. Ylimmän muinaismuistoneuvoston pääsihteeri Hisham El-Leithy kertoi löydöstä ja sen taustasta.
6
9
30 Kaivauksia johtava Franck Goddio puolestaan julkisti löydön IEASM:n kanavissa.
8
12
Yhdessä raportissa Ahmed Rehemaa kuvataan avustajaksi, joka seurasi Fathya tarkastuskäynnillä tutkimusaluksella. Käytettävissä olevat tiedot eivät täsmennä Reheman osuutta sormuksen löytämisessä tai tutkimisessa.
7
Mitä sormus voi kertoa – ja mitä ei
Sinettisormuksella on voitu painaa kuvio vahaan tai pehmeään saveen esimerkiksi asiakirjan tai astian sinetöimiseksi tai tunnistamisen tueksi. Tämä on yksi mahdollinen sinettisormuksen käyttötapa, ei näyttöä siitä, että juuri tätä sormusta olisi käytetty näin.
6
Palatsin sijainti on herättänyt tulkinnan, että rakennuksella saattoi olla hallinnollisia yhteyksiä sataman maamerkkiin. Sormus ei kuitenkaan todista, että sen omistaja olisi vastannut majakasta tai että palatsissa olisi hoidettu majakkaan liittyviä tehtäviä.
7
12
Löytöpaikan historiaa on käsitelty myös Strabon yhteydessä: hänen kerrotaan vierailleen Aleksandriassa noin vuosina 29–25 eaa. Tämä historiallinen tausta ei itsessään osoita, kuinka pitkään palatsi oli hallinnollisessa käytössä tai vastasivatko sen asukkaat majakasta.
21
27
Saatavilla olevissa raporteissa ei kerrota sormuksen mittoja eikä nimetä sen omistajaa. Myöskään valmistusajankohdalle ei esitetä varmaa ajoitusta. Samankaltaisuus 100-luvun jaa. kolikoiden kuvien kanssa on vertailu, ei yksin riittävä peruste ratkaista näitä kysymyksiä.
5
27
Muitakin kohteita tutkitaan satamassa
Kaivauskauden työ käsittää neljä kohdetta Aleksandrian itäsatamassa: Isiksen temppelin, palatsin jäännökset, obeliskin ja Timoniumin.
27 Kauden muista löydöistä on raportoitu keramiikkaa ja lasiesineitä, mutta käytettävissä oleva raporttiote ei anna niille ajoituksia.
35
Sormusta on siis perusteltua pitää harvinaisena löytönä, jonka kuva-aihe ja löytöpaikka ovat kiinnostavia. Se ei kuitenkaan ole varmasti ajoitettu esine, joka kertoisi omistajastaan tai todistaisi yhteydestä majakan hallinnointiin.