Ranska hakee toista tietä lasten sosiaalisen median käytön rajoittamiseen, kun maan perustuslakineuvosto kaatoi alle 15-vuotiaita koskeneen laajan kiellon. Keskeinen kysymys ei enää ole vain se, pitäisikö alaikäisten päästä somepalveluihin, vaan se, voidaanko verkon tiettyjä riskejä vähentää rajoittamatta nuorten viestintää kohtuuttomasti – ja miten sääntely sovitetaan EU:n sisämarkkinoihin.
3
15
Miksi ensimmäinen laki kumottiin?
Ranskan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2026 lain, joka olisi estänyt alle 15-vuotiaita avaamasta sosiaalisen median tilejä. Palveluiden olisi lisäksi pitänyt sulkea jo olemassa olevat alle 15-vuotiaiden tilit. Sääntelyn oli tarkoitus tulla voimaan syyskuussa.
12
19
Perustuslakineuvosto kumosi lain keskeisen säännöksen 14. elokuuta. Sen mukaan yleinen kielto olisi ollut suhteeton puuttuminen ilmaisun- ja viestinnänvapauteen. Ratkaisussa korostui myös se, että kielto oli liian laaja: siinä ei huomioitu yksittäisen alaikäisen tilannetta eikä eri palveluihin liittyviä erilaisia riskejä.
3
15
Ratkaisu ei tarkoita, etteikö lasten suojelemiseksi voisi asettaa rajoituksia. Se kuitenkin asettaa korkean kynnyksen säännölle, joka estää alaikäisiä laajasti käyttämästä verkkoviestintäpalveluja.
3
11
Uusi ehdotus: kielto koko palvelun sijasta tietyille ominaisuuksille
Ranskan hallitus on toimittanut uudistetun ehdotuksen. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella se luopuu yleisestä pääsykiellosta ja pyrkii sen sijaan rajoittamaan alle 15-vuotiailta tiettyjä palvelujen toimintoja, joita pidetään haitallisina tai koukuttavina.
5
6
Muutos on merkittävä myös sääntelyn rakenteen kannalta:
- Alkuperäinen malli olisi sulkenut alle 15-vuotiaat sosiaalisesta mediasta palveluluokkana.
- Uudessa mallissa kohteena ovat tiettävät toiminnot, eivät kaikki verkkoviestinnän muodot.
6
Saatavilla olevien tietojen perusteella ei vielä tiedetä varmasti, mitkä ominaisuudet sisältyvät lopulliseen listaan, mitä palveluja sääntely koskee tai millä ikävarmennustavalla ikärajaa valvottaisiin. Juuri nämä yksityiskohdat ratkaisevat lain käytännön vaikutukset sekä sen, millaista henkilötietojen käsittelyä käyttäjiltä edellytetään.
EU-oikeus ja ikävarmennus ovat ratkaisematta
Ranska on ilmoittanut uudistetusta toimesta Euroopan komissiolle.
6 Ilmoitus tuo hankkeen EU:n valvontaan, koska kansalliset digipalvelusäännöt voivat vaikuttaa rajat ylittäviin palveluihin ja digitaalisiin sisämarkkinoihin.
Toimintoihin kohdistuva malli vastaa myös perustuslakineuvoston kritiikkiin paremmin kuin yleiskielto: kaikkia palveluja ja kaikkia alle 15-vuotiaita ei pyritä kohtelemaan samalla tavalla, vaan sääntelyn pitäisi erotella tiettyihin tuotesuunnittelun ratkaisuihin liittyviä riskejä.
15
16
Komissiolle ilmoittaminen ei silti ole hyväksyntä. Saatavilla olevista tiedoista ei ilmene, hyväksyykö komissio lopullisen ranskalaisen mallin, mikä sen tarkka oikeudellinen mekanismi on tai miten ikävarmennuksen ja yksityisyyden välinen jännite ratkaistaan.
Macron haluaa saman ikärajan koko EU:hun
Presidentti Emmanuel Macron pyysi 29. elokuuta päivätyssä kirjeessään Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä esittämään uutta EU-lainsäädäntöä, joka kieltäisi alle 15-vuotiailta pääsyn sosiaaliseen mediaan koko unionissa. Pyyntö seurasi Ranskan kansallisen lain kaatumista.
1
8
Ajatus on poliittisesti selkeä: suuret alustat toimivat yli rajojen, mutta kansalliset ikärajat ja valvontamallit voivat erota toisistaan. EU-tason sääntö voisi luoda jäsenmaille yhteisen vähimmäistason. Silloinkin olisi kuitenkin sovitettava yhteen lasten suoja, alaikäisten oikeus viestiä sekä toimiva ja yksityisyyttä kunnioittava iän varmistaminen.
Alankomaat ja Espanja vaativat yhdenmukaista ratkaisua
Ranska ei ole yksin. Alankomaat ja Espanja ovat vaatineet EU:n yhteistä sosiaalisen median vähimmäisikää ja EU-tasoista, yhdenmukaista valvontaa. Niiden ehdotuksessa sääntely voisi ulottua myös videopeleihin, tekoälychatbotteihin ja muihin nuorille riskialttiiksi arvioituihin digipalveluihin.
17
Euroopan komission odotettiin esittelevän omaa ehdotustaan paineen kasvaessa.
17
24 Yhteistä EU-kantaa ei kuitenkaan ole vielä sovittu. Avoinna ovat esimerkiksi seuraavat kysymykset:
- mikä olisi sopiva vähimmäisikä;
- suljetaanko tilit ja pääsy palveluihin kokonaan vai rajoitetaanko vain tiettyjä ominaisuuksia;
- mitkä palvelut kuuluvat sääntelyn piiriin; ja
- miten ikä voidaan varmistaa tehokkaasti ilman suhteettomia yksityisyysriskejä.
Muualla valitaan hyvin erilaisia malleja
Australia: alle 16-vuotiaiden valtakunnallinen kielto
Australia otti joulukuussa 2025 käyttöön valtakunnallisen alle 16-vuotiaiden somekiellon ensimmäisenä maana maailmassa. Sääntely koskee suuria alustoja, kuten TikTokia, YouTubea, Instagramia ja Facebookia.
34
Britannia: Australian mallia mukaileva kielto ja toimintorajoituksia
Britannian hallitus suunnittelee alle 16-vuotiaiden somekieltoa Australian mallin pohjalta ja vahvempia ikätarkastuksia alustoille. Lisäksi alle 18-vuotiaiden käyttöä aiotaan rajoittaa esimerkiksi suoratoistojen ja tuntemattomien yhteydenottojen osalta. Ensimmäiset asetukset oli määrä tuoda parlamenttiin vuoden loppuun mennessä, ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2027.
32
33
Japani: suojatoimia yleiskiellon sijaan
Japani ei toistaiseksi ole valinnut yleistä ikäperusteista somekieltoa. Keskustelussa painottuvat tiukempi iän varmistaminen, turvallisemmat oletusasetukset, toimintorajoitukset ja alustayhtiöiden suurempi vastuu.
50
53
Ranskan tapaus näyttää sääntelyn vaikeimman kohdan
Ranskan ratkaisu on tärkeä ennakkotapaus laajemmalle pyrkimykselle säädellä nuorten somekäyttöä. Se osoittaa, että lasten verkkoturvallisuutta voidaan tavoitella lainsäädännöllä, mutta yleiskielto voi kaatua, jos se rajoittaa viestintää liian laajasti tai jos sen suhdetta torjuttaviin riskeihin ei pystytä perustelemaan riittävästi.
3
15
Ranskan uusi ehdotus, Macronin EU-aloite sekä Australian, Britannian ja Japanin erilaiset mallit nostavat esiin saman ratkaisemattoman ongelman: lasten suoja verkossa ei riipu vain valitusta ikärajasta. Ratkaisevaa ovat myös sääntöjen täsmällisyys, oikeasuhtaisuus ja käytännön toimeenpanokelpoisuus.