AnswersPublished25 sources
Ranska ajaa EU:lle yli 60 miljardin euron vuotuisia uusia tulovirtoja
Ranska haluaa EU:n vuosien 2028–2034 budjettiin yli 60 miljardin euron vuosittaiset lisätulot, jotta jäsenmaiden suoria budjettimaksuja voitaisiin hillitä. Komission viisi ehdotusta liittyvät ETS1 päästökauppaan, hiilirajamekanismiin, keräämättä jääneeseen sähkö ja elektroniikkaromuun, tupakkaveroihin sekä suuryrity...
JulkaisijaMuokattu mallilla GPT-5.6 TerraKuvat luotu mallilla GPT Image 2
Research answer
Key takeaways
- Ranska haluaa EU:n vuosien 2028–2034 budjettiin yli 60 miljardin euron vuosittaiset lisätulot, jotta jäsenmaiden suoria budjettimaksuja voitaisiin hillitä.
- Komission viisi ehdotusta liittyvät ETS1 päästökauppaan, hiilirajamekanismiin, keräämättä jääneeseen sähkö ja elektroniikkaromuun, tupakkaveroihin sekä suuryritysten CORE maksuun.
- Neuvotteluissa eniten tukea näyttää olevan hiilirajamekanismin, päästökauppatulojen ja e jätemaksun kaltaisilla toimilla.
AI Prompt
openai.comCreate a landscape editorial hero image for this Studio Global article: What is France’s proposal for raising more than €60 billion through new EU-wide taxes to fund the European Union’s 2028–2034 seven-year budg. Article summary: France is pressing for an EU “own-resources” basket that raises more than €60 billion a year, chiefly to fund defence, competitiveness and debt servicing in the 2028–34 budget while reducing the need for larger direct na. Topic tags: general, government, general web. Style: premium digital editorial illustration, source-backed research mood, clean composition, high detail, modern web publication hero. Use reference image context only for broad subject, composition, and topical grounding; do not copy the exact image. Avoid: logos, brand marks, copyrighted characters, real person likenesses, fake screenshots, UI text, readable text, watermarks, charts with fake n
Ranska ajaa Euroopan unionille tulopakettia, joka toisi vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen yli 60 miljardia euroa vuodessa. Pariisin tavoitteena ei ole niinkään erillinen ranskalainen suunnitelma, vaan Euroopan komission heinäkuussa 2025 esittämän omien varojen paketin vahvistaminen ja mahdollisesti uusien EU-tasoisten tulolähteiden lisääminen. Ranskan mukaan näin voitaisiin rahoittaa yhteisiä painopisteitä, kuten puolustusta ja kilpailukykyä, ilman että jäsenmaiden budjettimaksuja tarvitsee kasvattaa yhtä paljon. 7
34
On kuitenkin tärkeää erottaa käsitteet toisistaan: ehdotuksia kutsutaan usein EU-veroiksi, mutta komission mukaan EU:lla ei ole yleistä toimivaltaa kantaa veroja. Käytännössä kyse olisi tiettyjen tulojen osuuksien ohjaamisesta EU:n budjettiin tai jäsenmaiden suorittamista maksuista EU:n omien varojen järjestelmässä. 4
Komission viisi uutta tulolähdettä
Komission heinäkuun 2025 pakettiin kuuluu viisi osaa:
- ETS1-päästökaupan tulot: EU:n budjettiin ohjattaisiin 30 % nykyisen päästökauppajärjestelmän ensimmäisen vaiheen eli ETS1:n tuotoista. Keskimääräinen arvioitu vuotuinen tuotto on 9,6 miljardia euroa.
4
- Hiilirajamekanismi (CBAM): EU:n budjettiin menisi 75 % hiilirajamekanismin tuotoista. CBAM kohdistuu tiettyihin tuontituotteisiin niiden hiilisisällön perusteella. Arvioitu vuotuinen tuotto on 1,4 miljardia euroa.
- Keräämättä jäänyt sähkö- ja elektroniikkaromu: jäsenmailta perittäisiin 2 euroa kilogrammaa kohden sähkö- ja elektroniikkalaitteista, joita ei kerätä kierrätykseen. Arvioitu vuotuinen tuotto on noin 15 miljardia euroa.
3
6
- TEDOR, tupakkaveroperusteinen oma vara: EU:lle tilitettäisiin 15 % yhdenmukaistettuihin vähimmäisvalmisteveroihin perustuvista valmistetun tupakan ja siihen liittyvien tuotteiden verotuloista.
16
- CORE, Corporate Resource for Europe: suuryrityksiltä perittäisiin asteittain kasvava maksu, kun niiden vuotuinen nettoliikevaihto alkaa 100 miljoonasta eurosta.
Viiden uuden tulolähteen arvioidaan tuottavan 43,9 miljardia euroa vuodessa vuoden 2025 hinnoin eli 49,4 miljardia euroa käypinä hintoina. Kun mukaan lasketaan myös muutokset nykyisiin omiin varoihin, komission koko paketin vuotuiseksi lisätuloksi arvioidaan 58,2 miljardia euroa vuoden 2025 hinnoin eli 65,6 miljardia euroa käypinä hintoina. Jälkimmäinen luku selittää, miksi Ranskan yli 60 miljardin euron tavoite vastaa komission laajempaa tulopakettia. 17
Mitkä ehdotukset etenevät todennäköisimmin?
Tällä hetkellä poliittisesti helpoimmilta näyttävät hiileen liittyvät tulot ja e-jäteperusteinen maksu. ETS1 nojaa jo toimivaan päästökauppaan, CBAM tuo tuloa hiili-intensiivisestä tuonnista ja e-jätemaksu liittyy EU:n kiertotaloustavoitteisiin. Neuvotteluja koskevan raportoinnin perusteella juuri CBAM ja e-jäte ovat vahvimpia ehdokkaita yhteisymmärrykseen. 2
6
7
Vaikeampia ovat etenkin seuraavat ehdotukset:
- CORE herättää vastustusta, koska hallitukset pelkäävät vaikutuksia maissaan toimiviin tai sinne sijoittuneisiin yrityksiin. Ranska on silti tukenut mallia.
- TEDOR on hankala, koska tupakkavalmisteverot ovat monille jäsenmaille tärkeä kansallinen tulonlähde.
Arviot eivät ole varmoja tuloennusteita. Toteutuva summa riippuu muun muassa hiilen hinnasta, tuontimääristä, jätteenkeräystiedoista ja jäsenmaiden lopulta hyväksymästä mallista. 17
22
Miksi Ranska ajaa mallia voimakkaasti?
Ranskan vahvaa tukea selittää sen tiukka julkinen talous. Komission arvion mukaan Ranskan julkisyhteisöjen alijäämä oli 5,1 % bruttokansantuotteesta vuosina 2025 ja 2026, ja korkomenojen odotetaan jatkavan kasvuaan. 28
31
Pariisille suurempi EU:n oma tulopohja tarjoaisi tavan rahoittaa yhteisiä menoja ilman, että lisärahoitus perustuisi yksinomaan jäsenmaiden suurempiin maksuihin. Tämä on erityisen tärkeää maalle, jonka mahdollisuudet lisätä velanottoa tai kansallista verotusta ovat rajalliset. Ranska on myös vastustanut seuraavan EU-budjetin kokonaiskoon pienentämistä. 34
Mitä muita maksuja Pariisi haluaa selvittää?
Ranskan poliittinen tavoite ulottuu komission viittä kohtaa pidemmälle. Pariisi on kannattanut EU-tasoisten tulolähteiden etsimistä suurilta teknologiayrityksiltä, myös Yhdysvaltoihin kytkeytyviltä alustoilta, sekä ulkomaisilta saastuttajilta sen sijaan, että rahoitus nojaisi vain jäsenmaiden budjettimaksuihin. 34
Euroopan parlamentissa ja komissiossa on erikseen tarkasteltu muun muassa seuraavia vaihtoehtoja:
- maksuja suurille digitaalisille alustoille tai digitaalisille palveluille;
- kryptovaroihin tai kryptotoimintaan liittyviä maksuja;
- verkko-rahapeleihin ja vedonlyöntiin kohdistuvia maksuja; sekä
- hiilirajamekanismin mahdollista laajentamista.
27
30
38
Näitä ei pidä sekoittaa heinäkuun 2025 viiden kohdan pakettiin. Ne ovat lisävaihtoehtoja, joista keskustellaan, eivät sovittuja EU:n tulolähteitä. 3
27
Aikataulu riippuu jäsenmaiden yksimielisyydestä
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa tavoittelee poliittista sopua tulopaketista lokakuussa 2026. Koko vuosien 2028–2034 monivuotisesta rahoituskehyksestä olisi tarkoitus päästä sopuun vuoden 2026 loppuun mennessä. 6
Kyse on tavoitteista, ei varmoista voimaantulopäivistä. Päätökset EU:n omista varoista edellyttävät jäsenmaiden yksimielisyyttä ja kansallisten valtiosääntöjen mukaista ratifiointia. Kiistanalaisimmat osat, erityisesti yritys- ja tupakkaperusteiset tulot, voivat siksi ratkaista, pitääkö aikataulu. 6
17
Olennaisin asia
Ranska ei ehdota yhtä uutta 60 miljardin euron veroa. Se pyrkii kokoamaan EU-budjetin tulokorin, jossa komission viisi uutta ehdotusta tuottaisivat yksinään noin 44 miljardia euroa vuodessa ja nykyisiin tulolähteisiin tehtävät muutokset nostaisivat kokonaisuuden yli 60 miljardiin euroon käypinä hintoina. Ensimmäinen yhteisymmärrys näyttää todennäköisimmältä päästökauppa-, hiiliraja- ja e-jätetuloista. Yritys-, tupakka-, digi-, krypto- ja rahapelimaksuista on odotettavissa vaikeammat neuvottelut. 6
17
Studio Global AI
Continue your research
This page includes a source-backed answer you can continue inside Studio Global.
People also ask
What is the short answer to "Ranska ajaa EU:lle yli 60 miljardin euron vuotuisia uusia tulovirtoja"?
Ranska haluaa EU:n vuosien 2028–2034 budjettiin yli 60 miljardin euron vuosittaiset lisätulot, jotta jäsenmaiden suoria budjettimaksuja voitaisiin hillitä.
What are the key points to validate first?
Ranska haluaa EU:n vuosien 2028–2034 budjettiin yli 60 miljardin euron vuosittaiset lisätulot, jotta jäsenmaiden suoria budjettimaksuja voitaisiin hillitä. Komission viisi ehdotusta liittyvät ETS1 päästökauppaan, hiilirajamekanismiin, keräämättä jääneeseen sähkö ja elektroniikkaromuun, tupakkaveroihin sekä suuryritysten CORE maksuun.
What should I do next in practice?
Neuvotteluissa eniten tukea näyttää olevan hiilirajamekanismin, päästökauppatulojen ja e jätemaksun kaltaisilla toimilla.