Nousevat korot ravistelevat velkakirjamarkkinoita: öljy, inflaatio ja Japani kiristävät globaalia rahoitusta

Pitkien valtionlainojen korot nousevat yhtä aikaa useilla suurilla markkinoilla, koska sijoittajat arvioivat uudelleen kahta asiaa: tulevien ohjauskorkojen tasoa sekä sitä lisätuottoa, jota he vaativat sitoessaan rahaa velkakirjoihin vuosiksi tai vuosikymmeniksi.

Välitön laukaisija on energian kallistuminen ja siitä seuraava inflaatioriski. Laajempi kysymys on, joutuuko rahapolitiikka pysymään tiukkana aiemmin odotettua pidempään – ja riittääkö pitkille valtionlainoille ostajia nykyisillä tuotoilla.

Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan korko nousi 4,95 prosenttiin 10. syyskuuta, käy ilmi Yhdysvaltain keskuspankin päivittäisestä H.15-julkaisusta. 17 Japanissa 10 vuoden valtionlainan koron nousu yli 3 prosentin on maailmanmarkkinoille erityisen merkittävä, koska se parantaa kotimaisten sijoitusten suhteellista houkuttelevuutta japanilaisille sijoittajille. 33

Öljy nostaa inflaatio-odotuksia

Lähi-idän konfliktiin liittyvät öljyn tarjonta- ja kuljetushäiriöt ovat nostaneet energian hintaa. Brent-öljyn hinta oli 14. syyskuuta 104,32 dollaria barrelilta ja kullan hinta noin 4 356 dollaria unssilta. 20

Kalliimpi öljy nostaa inflaatiota suoraan, mutta markkinoiden kannalta olennaista on riski vaikutusten leviämisestä palkkoihin, palveluiden hintoihin ja kotitalouksien sekä yritysten inflaatio-odotuksiin. Jos hintapaine ei jää tilapäiseksi, keskuspankkien voi olla pidettävä korot korkealla pidempään.

Pitkä markkinakorko ei ole vain ennuste tämänhetkisestä ohjauskorosta. Siihen vaikuttavat odotetut tulevat lyhyet korot, inflaatio-odotukset ja niin sanottu termipreemio eli lisäkorvaus, jota sijoittaja vaatii pitkään laina-aikaan, inflaatioon, valtion velan tarjontaan ja markkinoiden likviditeettiin liittyvistä riskeistä. Siksi pitkät korot voivat nousta jo ennen kuin keskuspankki tekee seuraavan koronnoston.

Tämä selittää, miksi paine voi näkyä samanaikaisesti Yhdysvaltain valtionlainoissa, Saksan Bund-lainoissa, Britannian gilteissä ja kehittyvien markkinoiden velkakirjoissa: maailmanlaajuinen diskonttokorko on nousussa.

EKP vastaa energiasokkiin, ei itse energiapulaan

Euroopan keskuspankki EKP nosti 10. syyskuuta kaikkia kolmea keskeistä ohjauskorkoaan 25 korkopisteellä. Talletuskorko nousi 2,50 prosenttiin. EKP arvioi Lähi-idän konfliktin synnyttävän edelleen inflaatiopaineita ja inflaation pysyvän selvästi 2 prosentin tavoitteen yläpuolella pitkään. Sen henkilöstöennusteessa kokonaisinflaatio on 3,0 prosenttia vuonna 2026, 2,5 prosenttia vuonna 2027 ja 2,1 prosenttia vuonna 2028. 1

Koronnosto ei lisää öljyn tarjontaa eikä poista kuljetushäiriöitä. Sen tavoitteena on rajoittaa riskiä, että ulkopuolelta tullut energiahintasokki muuttuu pysyväksi kotoperäiseksi inflaatioksi. Reutersin mukaan euroalueen inflaatio oli noussut selvästi yli 3 prosentin energian kallistuessa, ja päättäjät näkivät inflaatioriskien painottuvan ylöspäin. 3

EKP:n päättäjät ovat myös jättäneet oven auki lisäkiristyksille, jos energian kallistuminen alkaa nostaa laajemmin muita hintoja. 2 Velkakirjasijoittajille viesti tukee näkemystä siitä, että euroalueen korot voivat pysyä rajoittavina pidempään kuin aiemmin oletettiin.

Markkinat odottavat liikkeitä Fediltä ja Japanin keskuspankilta

Ennen keskuspankkien kokouksia markkinat kallistuivat Yhdysvaltain keskuspankin Fedin 25 korkopisteen koronnoston puolelle. Tällöin tavoitehaarukka nousisi 3,50–3,75 prosentista 3,75–4,00 prosenttiin, mutta päätöstä ei pidetty täysin varmana. 1820

Sijoittajille ratkaisevaa ei ole vain se, nostaako Fed korkoa, vaan myös se, tulkitseeko se öljysokin ohimeneväksi vai viestiikö se uudesta pidempään korkealla pysyvien korkojen jaksosta.

Japanin keskuspankin BOJ:n puolestaan odotetaan nostavan ohjauskorkonsa 1,00 prosentista 1,25 prosenttiin. Reutersin mukaan markkinat pitivät syyskuun liikettä lähes varmana, ja korkoswapit hinnoittelivat koron nousevan 1,5 prosenttiin tammikuuhun mennessä. 18

Miksi Japani voi nostaa korkoja myös muualla

Japanin 10 vuoden valtionlainan eli JGB:n koron nousu yli 3 prosentin voi muuttaa kansainvälisiä pääomavirtoja. Reuters kuvasi rajaa kolmen vuosikymmenen kynnykseksi ja raportoi korkeampien kotimaisten tuottojen alkaneen houkutella pääomia takaisin Japaniin. Raportissa mainittujen virallisten tietojen mukaan japanilaiset sijoittajat olivat jo myyneet nettomääräisesti 3 biljoonan jenin edestä ulkomaisia velkakirjoja. 33

Vaikutuskanava on käytännössä kolmiosainen:

1. Korkeampi JGB-tuotto tekee japanilaisista valtionlainoista kilpailukykyisempiä. Pankeilla, vakuutusyhtiöillä ja eläkesijoittajilla on aiempaa vähemmän syytä hakea tuottoa ulkomaisista valtionlainoista.
2. Pääomien palautuminen vähentää ulkomaisten velkakirjojen rajakysyntää. Jos japanilaiset sijoittajat myyvät ulkomaisia lainoja tai ohjaavat uudet sijoituksensa JGB-lainoihin, esimerkiksi Yhdysvaltain valtionlainojen on ehkä tarjottava korkeampaa korkoa houkutellakseen ostajia.
3. Vahvistuva jeni vaikeuttaa carry trade -kauppaa. Jenin carry trade tarkoittaa halpakorkoisen jenin lainaamista ja varojen sijoittamista korkeampaa tuottoa tarjoaviin valuuttoihin tai omaisuuseriin muualla. Japanin korkeammat korot nostavat rahoituksen hintaa, ja jenin vahvistuminen kasvattaa jenimääräisen velan takaisinmaksukuluja ulkomaisen sijoittajan valuutassa.

Reutersin mukaan jenin nopea vahvistuminen oli jo saanut kauppiaita purkamaan carry trade -positioita ennen Japanin ja Yhdysvaltain keskuspankkipäätöksiä. 34 Hallittu purku nostaisi ennen kaikkea rahoituksen kustannuksia. Hallitsematon purku voisi pakottaa sijoittajia myymään likvidejä sijoituksia, kuten valtionlainoja, osakkeita ja kehittyvien markkinoiden velkakirjoja.

Kehittyville markkinoille riski tulee valuuttojen ja rahoituksen kautta

Kehittyvät markkinat ovat alttiita korkojen nousulle valuuttojen, ulkomaisten sijoitusvirtojen ja lainanhoitokulujen kautta. Jos maailmanlaajuiset korot nousevat ja jenin carry trade supistuu, sijoittajat voivat vähentää riskipitoisten omaisuuserien omistuksiaan tai vaatia niistä korkeampaa tuottoa.

Haavoittuvimpia ovat yleensä maat, joilla on suuri ulkoisen rahoituksen tarve, paljon ulkomaista omistusta paikallisissa velkakirjoissa, rajalliset valuuttavarannot tai runsaasti dollari- tai jenisidonnaista velkaa. Paikallisten korkojen nosto voi tukea sijoittajakysyntää, mutta samalla se nostaa valtioiden ja yritysten jälleenrahoituskuluja.

Vaikutus ei ole kaikkialla sama. Raaka-aineiden viejät voivat hyötyä osittain energian hinnan noususta, ja uskottavaa talouspolitiikkaa harjoittavat maat, joilla on syvät paikallisvaluutan velkakirjamarkkinat, voivat kestää heilahtelua paremmin. Japanilaisrahoitteisen likviditeetin laaja väheneminen kuitenkin kiristäisi rahoitusoloja Japanin ulkopuolellakin.

Seuraavat merkit, joita markkinat seuraavat

Fed: Markkinat tarkkailevat, vahvistaako Fed odotetun neljännesprosenttiyksikön koronnoston ja ennen kaikkea sitä, viittaavatko ennusteet sekä sanamuodot lisäkiristyksiin. Öljysokin tilapäisyyden tai sitkeän inflaation tulkinta on keskeinen Yhdysvaltain valtionlainakorkojen kannalta. 18

BOJ: Tärkeintä on, esitteleekö BOJ mahdollisen 1,25 prosentin koron päätöspisteenä vai osana jatkuvaa normalisointia. Odotukset myöhemmistä kokouksista ja mahdollisesta 1,5 prosentin korosta merkitsevät yhtä paljon kuin välitön päätös. 18

EKP: EKP on korostanut tavoitettaan palauttaa inflaatio 2 prosenttiin, mutta samalla se on todennut konfliktin aiheuttaman energian kallistumisen lisänneen epävarmuutta. Lisänostot riippuvat siitä, leviääkö sokki laajemmiksi hintapaineiksi. 12

Ydinviesti

Velkakirjojen myyntiaaltoa kannattaa tarkastella inflaation, rahapolitiikan ja pääomavirtojen yhteisenä uudelleenhinnoitteluna. Energiahäiriöt ovat nostaneet inflaatioriskejä, keskuspankit reagoivat tai niiden odotetaan reagoivan, ja pitkän aikavälin sijoittajat vaativat enemmän korkoa epävarmuuden kantamisesta.

Japani tuo tilanteeseen maailmanlaajuisen lisäkanavan. Nousevat JGB-korot ja vahvistuva jeni voivat heikentää ulkomaisten lainojen vetovoimaa japanilaissijoittajien silmissä sekä pakottaa purkamaan jenillä rahoitettuja sijoitusasemia. Se ei tarkoita väistämättä hallitsematonta markkinahäiriötä, mutta kasvattaa riskiä siitä, että kallis öljy, tiukempi rahapolitiikka ja heikompi rajat ylittävä velkakirjakysyntä vahvistavat toisiaan. 3334