Hanke on merkittävä suunnanmuutos yhtiölle, joka tuli tunnetuksi siitä, että se pystyi kehittämään kilpailukykyisiä tekoälymalleja suhteellisen pienellä laskentabudjetilla. Nyt DeepSeek näyttää panostavan mittakaavaan: algoritmien tehokkuuden rinnalle tarvitaan omaa, valtavaa infrastruktuuria.
Yhden gigawatin laskentakapasiteetti nostaisi laitoksen maailman suurimpien tekoälydatakeskusten joukkoon. Mittakaava olisi verrattavissa suurimpien pilvipalveluyhtiöiden, kuten Microsoftin ja Googlen, laajoihin infrastruktuurihankkeisiin.
DeepSeek ei kuitenkaan näyttäisi tukeutuvan vain yhteen omaan rakennukseen. Yhtiön kerrotaan suunnittelevan oman laitoksen rakentamista ja vuokraavansa sen lisäksi kapasiteettia muilta operaattoreilta.
Ulanqabista on samalla muodostumassa Kiinassa keskeinen laskentakeskittymä. Paikallisten viranomaishyväksyntöjen kolmannen osapuolen koosteen mukaan alueelle on jo jätetty hankkeita yli kymmenen yrityksen voimin.
DeepSeek tavoittelee sitä, että ainakin osa hankkeen kapasiteetista olisi käytössä vuoden 2027 lopulla tai vuoden 2028 alussa.
Aikataulu on kunnianhimoinen. Gigawattiluokan datakeskus edellyttää laajoja rakennus- ja sähköverkkoratkaisuja, lupia sekä suuren määrän palvelin- ja jäähdytyslaitteistoa. Toistaiseksi kyse on suunnitelmasta, eikä kaikkien rakennusvaiheiden etenemisestä ole julkista tietoa.
Hankkeen tärkein epävarmuus liittyy laitteistoon. Yhdysvaltain vientirajoitukset estävät kehittyneiden Nvidian grafiikkaprosessorien, kuten H100-, H200- ja Blackwell B200 -sirujen, viennin Kiinaan.
Joidenkin raporttien mukaan DeepSeek olisi aiemmin saanut käyttöönsä rajoitusten alaisia Nvidian Blackwell-siruja välikäsien kautta. Yhtiö tai Yhdysvaltain viranomaiset eivät kuitenkaan ole vahvistaneet väitteitä.
Ei ole selvää, aikooko DeepSeek käyttää Ulanqabin hankkeessa esimerkiksi Huawein Ascend- ja Cambriconin kotimaisia ratkaisuja, aiemmin varastoon hankittuja Nvidia-siruja vai rajoitusten kiertämiseen liittyviä epävirallisia hankintakanavia. Siruvalinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka nopeasti hanke voidaan toteuttaa ja miten se sopii nykyisiin vientirajoituksiin.
Ulanqab kuuluu Kiinan kansallisen ”East Data, West Computing” -ohjelman keskeisiin keskuksiin. Ohjelmassa laskentaa pyritään siirtämään rannikon tiheästi asutuilta ja teknologisesti kuormitetuilta alueilta maan läntisempiin osiin, joissa on enemmän energiaa ja tilaa.
Hyväksytyillä lännen alueilla datakeskukset voivat hyötyä edullisemmasta maasta ja sähköstä, sujuvammista lupaprosesseista sekä etusijasta sähköverkkoliityntöihin.
Sisä-Mongolia on Kiinan merkittävä uusiutuvan energian alue, jolla on laajoja tuuli- ja aurinkovoimahankkeita. Edullinen sähkö on erityisen tärkeää gigawattiluokan tekoälykeskukselle, jonka suurimpiin jatkuviin käyttökustannuksiin kuuluu energiankulutus.
Alueen kylmä ja kuiva ilmasto mahdollistaa osan vuodesta luonnollisen ilmanvaihdon tai haihdutusjäähdytyksen hyödyntämisen. Tämä voi vähentää palvelinten jäähdytykseen kuluvaa energiaa verrattuna Kiinan lämpimämpiin rannikkokaupunkeihin.
Ulanqabin vuotuinen keskilämpötila on noin 4 celsiusastetta.
Ulanqab tarjoaa suurille kampuksille runsaasti maata. Samalla kaupunki sijaitsee noin 350 kilometrin päässä Pekingistä, joten yhteys Kiinan teknologia- ja tutkimuskeskittymiin on edelleen käytännöllinen.
DeepSeek rakensi maineensa tehokkuuden varaan. Yhtiön mallit nousivat kilpailukykyisiksi huomattavasti pienemmillä GPU-resursseilla kuin monet Piilaakson kilpailijoiden hankkeet, ja koulutuskustannusten on raportoitu olleen alle kuusi miljoonaa dollaria.
Gigawattiluokan datakeskus viittaa kuitenkin kolmeen strategiseen muutokseen:
DeepSeekin Ulanqab-hanke olisi strateginen eskalaatio Kiinan ja Yhdysvaltojen välisessä tekoälyinfrastruktuurin kilpailussa. Sijainti tarjoaa energiaa, tilaa ja viileän ilmaston, mutta rakennusten koko ei yksin ratkaise hankkeen onnistumista.
Ratkaisevaa on, millä siruilla yksi gigawatti täytetään. Jos kehittyneitä ulkomaisia siruja ei ole saatavilla, DeepSeekin on nojauduttava kotimaisiin vaihtoehtoihin, aiemmin hankittuun laitteistoon tai muihin kanaviin. Siksi juuri sirukysymys määrittää, onko hanke toteutettavissa nykyisten vientirajoitusten puitteissa vai haastaisiko se niitä suoraan.