Miksi Hormuzinsalmen laivaliikenne on lähes pysähtynyt – ja mitä se merkitsee öljylle?

Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, ettei sunnuntaina ylittänyt salmea yksikään alus. AIS voidaan kytkeä pois päältä, ja osa ylityksistä voidaan kirjata viiveellä tai ne voivat jäädä kokonaan seurannan ulkopuolelle. Bloomberg kertoi aiemmin, että kaikkien kuuden eräänä sunnuntaina tunnistetun hyödykekuljetusaluksen lähettimet olivat pois päältä. Varmempi johtopäätös on, että havaittava kaupallinen liikenne on romahtanut, vaikka kaikkien ylitysten todellista määrää on vaikea mitata reaaliajassa.

Miksi alukset pysyvät poissa?

Ongelma ei ole pelkkä ruuhka. Taustalla on fyysisen vaaran, sotilaallisten rajoitusten ja reittien epävarmuuden yhdistelmä.

Yhdistyneiden arabiemiirikuntien valtionyhtiö ADNOC kertoo, että sen 15 alukseen on kohdistunut ohjus- tai lennokkihyökkäys Hormuzinsalmessa konfliktin alkamisen jälkeen. Näistä kolme tapahtui yhden viikon aikana. Yhtiön mukaan hyökkäyksissä kuoli yksi miehistön jäsen ja 20 loukkaantui. Viimeisimpien tapausten tarkasta määrästä ja tekijöistä on kuitenkin erilaista raportointia: Arabiemiirikunnat syytti Irania kahteen ADNOC:hen liittyvään alukseen kohdistuneista iskuista, kun taas ADNOC vahvisti erikseen aluksiinsa kohdistuneet hyökkäykset.

Erillinen raportoitu isku lisäsi huolta myös salmen ulkopuolisesta energiainfrastruktuurista. Irania lähellä olevat huthit kertoivat iskeneensä Saudi Aramcon Jazan-jalostamoon, ja Reutersin siteeraamien tietojen mukaan jalostamon käynnistämistä lykättiin 30. elokuuta asti. Koska iskun tekijäksi ilmoitettiin Iranin kanssa liittoutunut ryhmä eikä toimitetussa aineistossa ole riippumatonta vahvistusta vastuusta, kyse on syytetystä iskusta – ei varmistetusta näytöstä tekijästä.

Laivanvarustajien ja miehistöjen riskilaskelma on tämän seurauksena muuttunut jyrkästi. Kplerin aiemmat tiedot osoittivat alusten kääntyvän pois Persianlahden lastaussatamista sen jälkeen, kun niitä varoitettiin, ettei salmen läpi saanut kulkea. Osa aluksista pysähtyi Persianlahden ulkopuolella Omaninlahdella kuljettuaan ensin Iranin kautta.

Öljyn hinta nousi, mutta markkinat eivät hinnoittele täydellistä sulkua

Öljy reagoi nopeasti tankkerihyökkäysten, jalostamovaurioiden ja uudelleenavaamiseen liittyvän epävarmuuden yhdistelmään. 9. elokuuta Brent-raakaöljyn päätöshinta nousi 4,99 prosenttia 87,72 dollariin tynnyriltä. Yhdysvaltain WTI-laadun hinta nousi 5,05 prosenttia 82,13 dollariin.

Sen jälkeen nousuvoima hiipui. 17. elokuuta Brent oli aamukaupankäynnissä lähes ennallaan 88,72 dollarissa, kun WTI laski hieman 82,35 dollariin. Tämä tapahtui samaan aikaan, kun viikonlopun liikennetiedot osoittivat havaittavan liikenteen olevan lähes olematonta ja neuvottelujen pysähtyneen.

Hintojen suhteellinen vakaus ei tarkoita, että tarjontariski olisi kadonnut. Se kertoo pikemminkin siitä, että sijoittajat punnitsevat useita vaihtoehtoja: osa öljystä saattaa edelleen liikkua, varastot voivat vaimentaa lyhyen katkoksen vaikutuksia ja markkinat ovat voineet jo hinnoitella suuren osan välittömästä geopoliittisesta riskistä. Jos häiriö pitkittyy tai aluksiin ja energiakohteisiin kohdistuvat iskut jatkuvat, uusi hintapiikki on mahdollinen.

Miksi Hormuz on tärkeä kaukana Persianlahdesta?

Hormuzinsalmi on keskeinen väylä Persianlahden energiaviennille. Dallasin keskuspankin analyysissä mallinnettiin tilanne, jossa salmen sulkeutuminen poistaisi markkinoilta lähes 20 prosenttia maailman öljytarjonnasta. Mallin mukaan WTI:n keskihinta nousisi tällöin 98 dollariin tynnyriltä ja maailman reaalisen bruttokansantuotteen vuositasolle laskettu kasvu heikkenisi kyseisellä vuosineljänneksellä 2,9 prosenttiyksikköä. Kyse on skenaariolaskelmasta, ei ennusteesta tämänhetkisen kriisin kehitykselle.

Täydellistä sulkua ei silti tarvita, jotta energian kuljetuskustannukset nousevat. Alusten niukkuus, pidemmät reitit, tiukemmat turvallisuusvaatimukset ja korkeammat vakuutusmaksut voivat kaikki kallistaa toimitettua polttoainetta. Kustannukset voivat levitä kuljetuksiin, sähköntuotantoon, teollisuuteen ja elintarvikeketjuihin.

Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Öljyä tuovat taloudet ovat alttiimpia pitkittyneelle polttoainehintojen nousulle etenkin silloin, kun kasvu on jo ennestään heikkoa. Filippiinejä koskevassa raportoinnissa siteerattiin BMI:n ennustetta, jonka mukaan maan vuoden 2026 kasvuennuste laskettiin 3,9 prosenttiin eli noin 1,3 prosenttiyksikköä aiempaa alemmas. MUFG arvioi erillisessä analyysissä, että jokainen öljyn hinnan 10 dollarin nousu tynnyriltä voisi hidastaa Filippiinien bruttokansantuotteen kasvua noin 0,2 prosenttiyksikköä ja kiihdyttää inflaatiota noin 0,6 prosenttiyksikköä. Nämä ovat malliarvioita, eivät havaittuja vaikutuksia.

Ratkaisevaa on häiriön kesto

Viikonlopun lukema viidestä ylityksestä nollaan on varoitus vesiväylän käytännön saavutettavuudesta, ei tarkka mittari kaikista öljyvirroista. Kpler on myös havainnut jaksoja, jolloin liikenne on osittain elpynyt. Tällöin tankkereita ja LNG-aluksia on kulkenut salmen läpi sen jälkeen, kun Iran oli aiemmin ilmoittanut sulkeneensa sen.

Siksi kesto on tärkeämpi kuin minkään yksittäisen päivän alusmäärä. Lyhyt katkos voidaan ehkä hallita varastojen, vaihtoehtoisten reittien ja rajallisten ylitysten avulla. Pitkittynyt saarto tai jatkuvat hyökkäykset kiristäisivät raakaöljyn ja kaasun saatavuutta, nostaisivat kuljetuskustannuksia ja lisäisivät inflaatiopaineita.

Tämänhetkinen näyttö tukee varovaista johtopäätöstä: Hormuzinsalmen liikenne ei välttämättä ole kirjaimellisesti nolla, mutta normaali kaupallinen merenkulku on käytännössä hajonnut. Niin kauan kuin turvallisuustilanne ei parane ja uskottavaa järjestelyä salmen avaamiseksi ei synny, alusmäärät, AIS-liikenne ja öljyn hinta ovat tärkeimmät mittarit sille, onko häiriö hellittämässä vai muuttumassa laajemmaksi talousshokiksi.