Tyypillinen tekoälylitteroija keskittyy vastaanoton äänitteeseen ja sen pohjalta laadittavaan muistiinpanoon. Aisel kuvaa ratkaisua, joka yhdistää hoitoprosessin ennen vastaanottoa, sen aikana ja sen jälkeen.
Alusta hyödyntää mukautuvia esitietolomakkeita ja kyselyitä potilaan ilmoittaman historian ja oireiden keräämiseen. Se voi pisteyttää soveltuvia arviointiasteikkoja ja jäsentää tulokset kliiniseen tietueeseen. Aiselin mukaan 85 prosenttia potilaista täyttää esitiedot ennen ensimmäistä käyntiään sen käytössä olevilla klinikoilla.
Suostumuksella vastaanotto voidaan tallentaa, litteroida ja muuttaa jäsennellyksi kliiniseksi tiedoksi. Yhtiön mukaan epäselvää ääntä ei arvailla, vaan epävarmat kohdat merkitään tarkistettaviksi. Ammattilainen käy tuotokset läpi ja hyväksyy ne ennen käyttöä.
Aiselin suunniteltu järjestelmä voi käsitellä lähetteitä, aiempia merkintöjä, hoitojaksojen loppuyhteenvetoja ja muita asiakirjoja yhdessä potilaan ja muiden tiedonantajien, kuten läheisten, koulujen tai viranomaisten, kertomusten kanssa. Tavoitteena on muuttaa aineisto jäsennellyiksi havainnoiksi ja nostaa olennainen taustatieto esiin silloin, kun ammattilainen sitä tarvitsee – sen sijaan että tieto jäisi alkuperäisten asiakirjojen sekaan.
Alustan on tarkoitus luonnostella vastaanottomuistiinpanoja, valmistella lausuntoja ja yhteenvetoja, ehdottaa laskutuskoodeja sekä synkronoida tietoja sähköisen potilastietojärjestelmän kanssa (EHR). Dokumenttityönkulku on suunniteltu jäljittämään väitteet takaisin lähdeaineistoon, ilmoittamaan ristiriidoista ja puutteista sekä edellyttämään ammattilaisen hyväksyntää ennen kuin sisältö siirtyy potilastietueeseen.
Kokonaisuutena Aisel yhdistää esitietojen keruun, jäsennellyn tiedon, tallenteet, dokumentoinnin, koodauksen ja potilastietojärjestelmän päivityksen. Tähän perustuu yhtiön käyttämä ”toimintajärjestelmä”-kuvaus: tavoitteena ei ole tukea vain litterointia, vaan koko hoitoprosessia.
Aiselin keskeinen ero ei ole pelkkä automaattinen yhteenveto. Yhtiö pyrkii rakentamaan lähteistetyn ja ajan kuluessa täydentyvän potilaskuvan, jota voidaan hyödyntää valmistautumisessa, vastaanotolla, tiedonsiirrossa, lausunnoissa, seurannassa ja ammattilaisten yhteistyössä.
Periaatteessa tämä voisi vähentää saman sairaushistorian toistuvaa keräämistä ja tehdä hoidosta jatkuvampaa. Käytännössä hyöty riippuu siitä, tunnistaako järjestelmä olennaisen tiedon luotettavasti, säilyttääkö se epävarmuuden näkyvänä, paljastaako se eri lähteiden ristiriidat ja pysyykö lopullinen päätös ammattilaisella. Saatavilla oleva aineisto kuvaa näitä suojauksia ja tavoiteltuja työnkulkuja, mutta ei osoita niiden parantavan kliinisiä päätöksiä tai potilaiden hoitotuloksia.
Aisel raportoi varhaista käytännön näyttöä dokumentointiin kuluvan ajan vähenemisestä. Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin näyttö paremmasta psykiatrisesta hoidosta.
Yhtiön mukaan palvelua on rakennettu yhdessä Pohjois-Euroopan psykiatrien kanssa ja sen pohjana ovat validoidut kliiniset protokollat. Julkaistu dokumentointiaikaa koskeva ohjelma kattaa 202 tehtävää, 16 tehtävätyyppiä ja kahdeksan psykiatrista toimintaympäristöä Tanskassa ja Britanniassa vuosina 2025–2026.
Monipaikkaisessa havainnoivassa vertailussa kliinisten muistiinpanojen laatimiseen kulunut aika lyheni Aiselin mukaan 14,5 minuutista 5,5 minuuttiin eli 62 prosenttia.
Tulokseen liittyy kuitenkin merkittäviä rajoituksia. Aisel kertoo, että 79 prosenttia havainnoista perustui ammattilaisten jälkikäteen tekemiin arvioihin ja 21 prosenttia mitattiin sekuntikellolla. Tutkimus oli havainnoiva, ei kontrolloitu, ja työkalun kehittäjä arvioi omaa tuotettaan. Tulos on siksi hyödyllinen varhainen signaali hallinnollisen tehokkuuden mahdollisesta paranemisesta, mutta ei lopullinen arvio syy-seurausvaikutuksesta.
Yhtiö kertoo myös suojauksista ja hallintakäytännöistä, kuten lähdeviitteistä, ristiriitojen tunnistamisesta, ammattilaisen tarkistuksesta ja hyväksynnästä, auditointijäljistä, GDPR:n huomioivista kontrolleista, tietojen säilytyksestä EU:ssa ja Britanniassa sekä ISO 27001 -sertifiointia koskevista väitteistä. Nämä toimet ovat kliinisen hallinnan kannalta olennaisia, mutta niiden olemassaolo ei yksin todista järjestelmän tarkkuutta tai turvallisuutta tavanomaisessa hoitotyössä.
Saatavilla oleva näyttö ei osoita, että Aisel parantaisi diagnoosien tarkkuutta, potilaiden hoitotuloksia tai ammattilaisten välistä yhteistyötä tai lyhentäisi hoitojonoja. Näiden väitteiden arviointi edellyttäisi riippumatonta, kontrolloitua ja pitkäkestoisempaa tutkimusta.
Varovaisin ja perustelluin johtopäätös on tämä: Aiselilla on uskottavalta vaikuttava työnkulkumalli ja yhtiön ilmoittamaa varhaista näyttöä dokumentoinnin nopeutumisesta. Laajemmat kliiniset ja hoitokapasiteettia koskevat hyödyt ovat vielä testattavia oletuksia.
Aisel sai 1,7 miljoonan euron pre-seed-rahoituskierroksella pääsijoittajakseen Caesar Venturesin. Mukana olivat Nordic Web Ventures, LifeX, Angel Invest, Rockstart ja EIFO.
Yhtiön mukaan rahoituksella kasvatetaan kliinistä ja teknistä tiimiä sekä tuetaan Britannian-markkinoille siirtymistä.
Kliinisen tiimin kasvu voi auttaa mukauttamaan työnkulkuja, testaamaan tuotteen toimintaa todellisissa hoitotilanteissa ja ylläpitämään kliinistä hallintaa. Teknisiin investointeihin voidaan puolestaan tarvita tukea integraatioille, automaatiolle, toimintavarmuudelle ja skaalautumiselle. Nämä ovat rahoituksen ilmoitetuista käyttökohteista tehtäviä perusteltuja tulkintoja, eivät vahvistettuja aikatauluja tai lupauksia toimituksista.
Aiselin mahdollinen vaikutus psykiatrian jonoihin olisi välillinen. Jos yhtiön raportoima dokumentointiajan säästö toistuu eri klinikoilla, ammattilaisille voi jäädä enemmän aikaa suoraan potilastyöhön tai useampien potilaiden hoitamiseen. Paremmat esitiedot ja valmistautuminen voivat lisäksi vähentää päällekkäistä tiedonkeruuta, kun taas yhteinen ja lähteistetty potilaskuva voi helpottaa tiedonsiirtoa ja yhteistyötä.
Mikään toimitettu näyttö ei kuitenkaan osoita, että Aisel olisi jo lyhentänyt psykiatrian hoitojonoja. Rahoitus ja alusta voivat parantaa yhtiön mahdollisuuksia testata tätä väitettä uusissa toimintaympäristöissä, myös Britanniassa, mutta ne eivät itsessään todista hoitokapasiteetin kasvua. Tällä hetkellä näyttö tukee ennen kaikkea hallinnollisen tehokkuuden lupausta. Hoidon jatkuvuutta ja saatavuutta koskevat laajemmat hyödyt on vielä vahvistettava tutkimuksella.