Uhreja tulitauon jälkeen

WHO:n tiedot, jotka perustuvat palestiinalaiseen terveysministeriöön, osoittavat, että väkivalta jatkui tulitauon jälkeen.

• 31. joulukuuta 2025 mennessä noin 416 ihmistä oli kuollut ja 1 272 loukkaantunut Gazassa tulitauon alkamisen jälkeen 10. lokakuuta 2025.
• YK:n turvallisuusneuvoston tiedotustilaisuuksissa tulitaukoa kuvattiin hauraaksi, ja siviilit kärsivät edelleen satunnaisista iskuista ja turvattomuudesta.

Nämä luvut osoittavat, että vaikka taistelujen intensiteetti laski verrattuna sodan aiempiin vaiheisiin, tulitauko ei täysin pysäyttänyt kuolemaan johtaneita tapauksia Gazassa.

Jatkuvat iskut terveydenhuoltoon

WHO:n seuranta osoittaa myös, että terveydenhuoltoon ja työntekijöihin kohdistuva väkivalta jatkui.

• 449 terveydenhuoltoon kohdistunutta iskua raportoitiin miehitetyllä palestiinalaisalueella vuonna 2025.
• Näistä 216 tapahtui Gazassa, aiheuttaen 112 kuolemaa ja 305 loukkaantumista.

WHO on toistuvasti varoittanut, että tällaiset iskut pahentavat jo ennestään ylikuormitettua terveydenhuoltojärjestelmää. Vuonna 2026 WHO tuomitsi Indonesian sairaalaan kohdistuneen hyökkäyksen ja totesi, että lääkintälaitoksiin oli kohdistunut useita iskuja edeltävinä viikkoina, jotka olivat johtaneet kuolemiin, loukkaantumisiin sekä potilaiden ja henkilökunnan pakkoevakuointeihin.

Sairaalat äärimmäisen paineen alla

Tulitauon aikana Gazan terveysinfrastruktuuri pysyi pahoin vaurioituneena.

WHO:n viranomaiset raportoivat, että:

• yksikään Gazan sairaala ei toiminut täysimittaisesti, ja vain 14 alueen 36 sairaalasta toimi lainkaan, monet vain osittain.
• Alueen laajuinen vaurioituminen esti terveydenhuoltojärjestelmää palauttamasta palveluja.

Sairaaloilla on ollut krooninen pula polttoaineesta, sähköstä, vedestä ja lääkintähenkilökunnasta. Nämä puutteet rajoittavat leikkausten tekemistä, tehohoidon ylläpitoa sekä kroonisten sairauksien ja äitiyshoidon tarjoamista.

Vakava lääkepula

WHO:n raportit korostavat jatkuvaa pulaa välttämättömistä lääkkeistä ja tarvikkeista.

Gazan sairaalat ovat raportoineet:

• vakavasta välttämättömien lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden pulasta,
• sähkö- ja polttoainekatkoksista, jotka estävät generaattorien käytön,
• henkilökunnan ja laitteiden rajallisesta saatavuudesta pitkittyneen konfliktin vuoksi.

WHO toimitti vuoden 2025 aikana noin 60 miljoonan dollarin arvosta välttämättömiä lääkintätarvikkeita miehitetylle palestiinalaisalueelle, mutta tarpeet ylittivät edelleen huomattavasti käytettävissä olevat resurssit.

Humanitaarisen avun esteet

YK:n humanitaarisen avun raportit osoittavat, että hallinnolliset ja turvallisuusrajoitukset hidastivat kriittisten tarvikkeiden virtaa Gazaan myös tulitauon jälkeen.

• Israelin “kaksoiskäyttötuotteiksi” luokittelemien hyväksymisprosessit pysyivät suurimpana pullonkaulana tulitauon aikana.
• Avustusjärjestöt raportoivat, että monet pyynnöt tuoda avustustarvikkeita Gazaan hylättiin; YK:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin yli 100 pyynnön hylkäämisestä ensimmäisen kuukauden aikana tulitauon alkamisen jälkeen.

Nämä rajoitukset koskivat paitsi rakennusmateriaaleja, myös sairaaloiden sekä vesi- ja viemärijärjestelmien kunnostamiseen tarvittavia laitteita.

Vaikutus humanitaarisiin järjestöihin

Lääkintä- ja humanitaariset järjestöt sanovat, että pääsyrajoitukset ovat rajoittaneet niiden kykyä toimittaa apua.

• Lääkärit ilman rajoja (MSF) raportoi, ettei lääkintähuollon tarvikkeiden saannissa ollut merkittävää parannusta heti tulitauon jälkeen.
• YK:n virastot varoittivat myös, että suuria määriä humanitaarisia tarvikkeita jäi Gazan ulkopuolelle, vaikka ne olivat valmiina toimitettaviksi.

Humanitaariset viranomaiset sanovat, että nämä pullonkaulat ovat hidastaneet terveyspalvelujen uudelleenrakentamista ja kiireellisiin siviilien tarpeisiin vastaamista.

Keskustelu YK:n turvallisuusneuvostossa

Kansainvälisen yhteisö on käsitellyt toistuvasti tulitauon toteutusta YK:n turvallisuusneuvostossa.

• Päätöslauselmassa 2803 (2025) turvallisuusneuvosto hyväksyi laajemman suunnitelman Gazan konfliktin lopettamiseksi ja alueen vakauttamiseksi.
• YK:n tiedottajat kertoivat myöhemmin neuvostolle, että tulitauko oli edelleen hatara ja epätäydellinen, ja jatkuva väkivalta sekä vakavat humanitaariset tarpeet uhkasivat edistymistä.

Turvallisuusneuvoston keskustelut ovat keskittyneet kahteen asiaan: tulitauon pitävyyden varmistamiseen ja humanitaarisen pääsyn dramaattiseen lisäämiseen Gazaan.

Yhteenveto WHO:n raportoinnista

WHO:n arviot korostavat jatkuvasti, että tulitauko vähensi taistelujen laajuutta mutta ei ratkaissut Gazan terveyskriisiä. Järjestö raportoi useista tekijöistä, jotka ylläpitävät hätätilaa:

• jatkuvat uhrit tulitauon jälkeen
• toistuvat iskut terveydenhuoltoon
• vaurioituneet ja osittain toimivat sairaalat
• vakava lääke-, polttoaine- ja henkilöstöpula
• rajoitukset, jotka hidastavat humanitaaristen tarvikkeiden tuloa

Yhdessä nämä olosuhteet merkitsevät, että Gazan terveydenhuoltojärjestelmä on äärimmäisen paineen alla myös vähentyneiden vihollisuuksien aikana.

Humanitaaristen järjestöjen keskeinen haaste on palauttaa perusterveydenhuollon kapasiteetti samalla kun varmistetaan kestävä humanitaarinen pääsy ja lääkintälaitosten sekä henkilökunnan suojelu.

Uhreja tulitauon jälkeen

WHO:n tiedot, jotka perustuvat palestiinalaiseen terveysministeriöön, osoittavat, että väkivalta jatkui tulitauon jälkeen.

• 31. joulukuuta 2025 mennessä noin 416 ihmistä oli kuollut ja 1 272 loukkaantunut Gazassa tulitauon alkamisen jälkeen 10. lokakuuta 2025.
• YK:n turvallisuusneuvoston tiedotustilaisuuksissa tulitaukoa kuvattiin hauraaksi, ja siviilit kärsivät edelleen satunnaisista iskuista ja turvattomuudesta.

Nämä luvut osoittavat, että vaikka taistelujen intensiteetti laski verrattuna sodan aiempiin vaiheisiin, tulitauko ei täysin pysäyttänyt kuolemaan johtaneita tapauksia Gazassa.

Jatkuvat iskut terveydenhuoltoon

WHO:n seuranta osoittaa myös, että terveydenhuoltoon ja työntekijöihin kohdistuva väkivalta jatkui.

• 449 terveydenhuoltoon kohdistunutta iskua raportoitiin miehitetyllä palestiinalaisalueella vuonna 2025.
• Näistä 216 tapahtui Gazassa, aiheuttaen 112 kuolemaa ja 305 loukkaantumista.

WHO on toistuvasti varoittanut, että tällaiset iskut pahentavat jo ennestään ylikuormitettua terveydenhuoltojärjestelmää. Vuonna 2026 WHO tuomitsi Indonesian sairaalaan kohdistuneen hyökkäyksen ja totesi, että lääkintälaitoksiin oli kohdistunut useita iskuja edeltävinä viikkoina, jotka olivat johtaneet kuolemiin, loukkaantumisiin sekä potilaiden ja henkilökunnan pakkoevakuointeihin.

Sairaalat äärimmäisen paineen alla

Tulitauon aikana Gazan terveysinfrastruktuuri pysyi pahoin vaurioituneena.

WHO:n viranomaiset raportoivat, että:

• yksikään Gazan sairaala ei toiminut täysimittaisesti, ja vain 14 alueen 36 sairaalasta toimi lainkaan, monet vain osittain.
• Alueen laajuinen vaurioituminen esti terveydenhuoltojärjestelmää palauttamasta palveluja.

Sairaaloilla on ollut krooninen pula polttoaineesta, sähköstä, vedestä ja lääkintähenkilökunnasta. Nämä puutteet rajoittavat leikkausten tekemistä, tehohoidon ylläpitoa sekä kroonisten sairauksien ja äitiyshoidon tarjoamista.

Vakava lääkepula

WHO:n raportit korostavat jatkuvaa pulaa välttämättömistä lääkkeistä ja tarvikkeista.

Gazan sairaalat ovat raportoineet:

• vakavasta välttämättömien lääkkeiden ja lääkintätarvikkeiden pulasta,
• sähkö- ja polttoainekatkoksista, jotka estävät generaattorien käytön,
• henkilökunnan ja laitteiden rajallisesta saatavuudesta pitkittyneen konfliktin vuoksi.

WHO toimitti vuoden 2025 aikana noin 60 miljoonan dollarin arvosta välttämättömiä lääkintätarvikkeita miehitetylle palestiinalaisalueelle, mutta tarpeet ylittivät edelleen huomattavasti käytettävissä olevat resurssit.

Humanitaarisen avun esteet

YK:n humanitaarisen avun raportit osoittavat, että hallinnolliset ja turvallisuusrajoitukset hidastivat kriittisten tarvikkeiden virtaa Gazaan myös tulitauon jälkeen.

• Israelin “kaksoiskäyttötuotteiksi” luokittelemien hyväksymisprosessit pysyivät suurimpana pullonkaulana tulitauon aikana.
• Avustusjärjestöt raportoivat, että monet pyynnöt tuoda avustustarvikkeita Gazaan hylättiin; YK:n tiedotustilaisuudessa kerrottiin yli 100 pyynnön hylkäämisestä ensimmäisen kuukauden aikana tulitauon alkamisen jälkeen.

Nämä rajoitukset koskivat paitsi rakennusmateriaaleja, myös sairaaloiden sekä vesi- ja viemärijärjestelmien kunnostamiseen tarvittavia laitteita.

Vaikutus humanitaarisiin järjestöihin

Lääkintä- ja humanitaariset järjestöt sanovat, että pääsyrajoitukset ovat rajoittaneet niiden kykyä toimittaa apua.

• Lääkärit ilman rajoja (MSF) raportoi, ettei lääkintähuollon tarvikkeiden saannissa ollut merkittävää parannusta heti tulitauon jälkeen.
• YK:n virastot varoittivat myös, että suuria määriä humanitaarisia tarvikkeita jäi Gazan ulkopuolelle, vaikka ne olivat valmiina toimitettaviksi.

Humanitaariset viranomaiset sanovat, että nämä pullonkaulat ovat hidastaneet terveyspalvelujen uudelleenrakentamista ja kiireellisiin siviilien tarpeisiin vastaamista.

Keskustelu YK:n turvallisuusneuvostossa

Kansainvälisen yhteisö on käsitellyt toistuvasti tulitauon toteutusta YK:n turvallisuusneuvostossa.

• Päätöslauselmassa 2803 (2025) turvallisuusneuvosto hyväksyi laajemman suunnitelman Gazan konfliktin lopettamiseksi ja alueen vakauttamiseksi.
• YK:n tiedottajat kertoivat myöhemmin neuvostolle, että tulitauko oli edelleen hatara ja epätäydellinen, ja jatkuva väkivalta sekä vakavat humanitaariset tarpeet uhkasivat edistymistä.

Turvallisuusneuvoston keskustelut ovat keskittyneet kahteen asiaan: tulitauon pitävyyden varmistamiseen ja humanitaarisen pääsyn dramaattiseen lisäämiseen Gazaan.

Yhteenveto WHO:n raportoinnista

WHO:n arviot korostavat jatkuvasti, että tulitauko vähensi taistelujen laajuutta mutta ei ratkaissut Gazan terveyskriisiä. Järjestö raportoi useista tekijöistä, jotka ylläpitävät hätätilaa:

• jatkuvat uhrit tulitauon jälkeen
• toistuvat iskut terveydenhuoltoon
• vaurioituneet ja osittain toimivat sairaalat
• vakava lääke-, polttoaine- ja henkilöstöpula
• rajoitukset, jotka hidastavat humanitaaristen tarvikkeiden tuloa

Yhdessä nämä olosuhteet merkitsevät, että Gazan terveydenhuoltojärjestelmä on äärimmäisen paineen alla myös vähentyneiden vihollisuuksien aikana.

Humanitaaristen järjestöjen keskeinen haaste on palauttaa perusterveydenhuollon kapasiteetti samalla kun varmistetaan kestävä humanitaarinen pääsy ja lääkintälaitosten sekä henkilökunnan suojelu.