Miksi Israel esti Jonas Sjöstedtin ja Hanna Gedinin pääsyn maahan?

Israel ilmoitti 23. elokuuta 2026 estävänsä ruotsalaisten europarlamentaarikkojen Jonas Sjöstedtin ja Hanna Gedinin pääsyn maahan. Molemmat kuuluvat Ruotsin vasemmistopuolueeseen, ja heidän oli määrä matkustaa Israelin kautta tapaamaan palestiinalaishallinnon edustajia. Israelin ulkoministeri Gideon Sa’ar pyysi väestö- ja maahanmuuttoviranomaista estämään heidän maahantulonsa Israelin maahantulolain nojalla. 12

Raporttien perusteella poliitikkojen oli tarkoitus saapua Israeliin yön aikana. Saatavilla oleva aineisto ei kuitenkaan osoita, että heitä olisi pidätetty, poistettu lentokoneesta tai pysäytetty nimetyllä lentoasemalla tai rajanylityspaikalla. Varmistettu tieto koskee päätöstä estää maahan saapuminen ennen suunniteltua vierailua. 123

Mihin lakiin Israel vetosi?

Israel perusteli päätöstä maahantulolailla. Lain on kerrottu mahdollistavan ulkomaalaisen maahantulon estämisen esimerkiksi silloin, jos tämä julkisesti kannattaa Israelin boikottia, kiistää holokaustin tai 7. lokakuuta 2023 tehdyt iskut tai tukee israelilaisten asettamista syytteeseen ulkomaisissa tuomioistuimissa. 15

Israelin ulkoministeriö kuvaili Sjöstedtin ja Gedinin toimineen viime vuosina johdonmukaisesti Israelia vastaan. Ministeriö viittasi muun muassa heidän väitettyyn tukeensa israelilaisiin kohdistuville kansainvälisille oikeusprosesseille, boikotti- ja pakotevaatimuksiin sekä lausuntoihin, joissa Israelin väitettiin syyllistyneen kansanmurhaan, siviilien tahalliseen näännyttämiseen ja lasten sekä terveydenhuollon työntekijöiden tarkoitukselliseen surmaamiseen.

Nämä ovat Israelin hallituksen esittämiä syytöksiä. Niitä ei pidä tulkita riippumattomiksi tuomioistuimen ratkaisuiksi. 236

Mitä Sjöstedt ja Gedin olivat menossa tekemään?

Europarlamentaarikot olivat suunnitelleet matkaa Israelin kautta palestiinalaishallinnon luo. Kyse ei raporttien mukaan ollut matkailusta, vaan vierailusta palestiinalaisiin poliittisiin instituutioihin. 12

Sjöstedt ja Gedin ovat myös käyttäneet Euroopan parlamentin asemaansa Israelin toimien arvostelemiseen. He kysyivät kirjallisessa parlamenttikysymyksessä, miten Euroopan unionin tulisi reagoida Israelin väitettyyn YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestöön UNRWA:han kohdistuvaan disinformaatiokampanjaan ja miten tällaisten väitteiden leviämistä jäsenmaissa voitaisiin ehkäistä. 19

Lisäksi he kuuluivat europarlamentaarikkoihin, jotka olivat mukana 7. toukokuuta 2026 esitetyssä vetoomuksessa. Siinä Euroopan komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Kaja Kallasta pyydettiin painostamaan Israelia, jotta ulkomaiset riippumattomat toimittajat pääsisivät Gazaan. 21

Pääsy alueelle on olennainen kysymys, koska riippumattomat toimittajat ja ulkopuoliset tarkkailijat tarvitsevat mahdollisuuden todentaa paikan päältä, mitä Länsirannalla ja Gazassa tapahtuu.

Miten Sjöstedt kuvasi kiistaa?

Saatavilla oleva raportointi ei sisällä täydellistä, riippumattomasti varmennettavaa sanatarkkaa selostusta Sjöstedtin vastauksesta. Hänen kantaansa liitetty keskeinen erottelu koskee Israelin hallituksen politiikan arvostelemista ja Israelin valtion tai israelilaisten vastustamista.

Sjöstedtin näkökulmasta kritiikki kohdistuu Israelin hallituksen toimintaan Gazassa ja miehitetyillä palestiinalaisalueilla – ei Israelin olemassaoloon tai israelilaisiin kansana.

Erottelu on kiistan ymmärtämisen kannalta olennainen. Israel luonnehti poliitikkojen toimintaa ”Israelin vastaiseksi”, kun taas heidän julkilausutut poliittiset kantansa koskevat tiettyjä hallituksen toimia, sotilasoperaatioita, miehitystä ja kansainvälisoikeudellista vastuuta. Se, täyttävätkö nämä kannat Israelin maahantulolain mukaisen poissulkemisen kynnyksen, on eri kysymys kuin se, vastustavatko poliitikot Israelin olemassaoloa.

Millaisia kantoja Ruotsin vasemmistopuolueella on?

Israel perusteli päätöstään poliitikkojen ja heidän puolueensa julkisilla kannoilla. Ruotsin vasemmistopuolueen ohjelmasta käy ilmi, että puolue:

• pitää palestiinalaisalueiden miehitystä kansainvälisen oikeuden vastaisena ja vaatii sen lopettamista;
• vaatii Gazaan välitöntä ja pysyvää tulitaukoa sekä kaikkien siviileihin kohdistuvien hyökkäysten ja ihmisoikeusloukkausten tuomitsemista riippumatta siitä, kumpi osapuoli niihin syyllistyy; 3032
• kannattaa EU:n painostuksen lisäämistä Israelia kohtaan, mukaan lukien pakotteet, taloudelliset toimet ja asevientikielto; 222730
• vaatii väitettyjen sotarikosten tutkintaa ja oikeudellista vastuuta sekä sitä, että Israelin poliittiset johtajat joutuvat oikeuden eteen; 31
• tukee vuoden 1967 rajoihin, Itä-Jerusalem mukaan lukien, perustuvaa kahden valtion ratkaisua, jossa vapaa Palestiinan valtio eläisi rauhanomaisesti Israelin rinnalla; 3338
• tuomitsee Hamasin 7. lokakuuta tekemät siviileihin kohdistuneet iskut raakoina ja ennennäkemättöminä. 34

Nämä kannat selittävät, miksi Israelin ulkoministeriö viittasi pakotteisiin, boikotteihin ja kansainvälisiin oikeusprosesseihin. Samalla ne osoittavat, miksi Sjöstedt, Gedin ja heidän puolueensa torjuvat väitteen Israelin vastustamisesta laajassa merkityksessä: puolue arvostelee jyrkästi Israelin politiikkaa, mutta kannattaa kahden valtion mallia, jossa Israel ja Palestiina ovat rinnakkain. 3033

Mitä päätös kertoo maahantulorajoituksista?

Tapaus koskee kahta demokraattisesti valittua eurooppalaista edustajaa, jotka olivat matkalla tapaamaan palestiinalaisia instituutioita. Siksi se poikkeaa tavanomaisesta yksityisen matkailijan maahantulon epäämisestä, vaikka Israel sovelsi samaa ulkomaalaisia koskevaa maahantulokehystä.

Päätös liittyy myös laajempaan raportoitujen rajoitusten kokonaisuuteen. Israelin on kerrottu peruuttaneen yhdysvaltalaisten aktivistien maahantulolupia sen jälkeen, kun he olivat osallistuneet mielenosoituksiin tai vapaaehtoistyöhön miehitetyllä Länsirannalla. Committee to Protect Journalists -järjestö puolestaan on dokumentoinut tapauksia, joissa ulkomaisilta toimittajilta on evätty pääsy, ja kertonut Israelin vetoavan turvallisuushuoliin rajoittaessaan toimittajien pääsyä ilman saattajaa. 7913

Nämä tapaukset eivät yksin todista, että kaikkia rajoituksia ohjaisi sama motiivi. Israel pitää niitä laillisina toimina turvallisuusuhkia tai vihamieliseksi katsomaansa toimintaa vastaan. Kokonaisuus kuitenkin herättää kysymyksen siitä, vaikeutuuko riippumaton valvonta, kun valittujen poliitikkojen, aktivistien ja toimittajien pääsy palestiinalaisyhteisöihin voidaan estää.

Tässä tapauksessa varmennetut faktat ovat siten rajalliset mutta merkittävät: Israel ilmoitti maahantulokiellosta ennen europarlamentaarikkojen saapumista, vetosi maahantulolakiin ja perusteli päätöstä heidän poliittisella toiminnallaan. Saatavilla oleva aineisto ei kerro fyysisestä välikohtauksesta tietyllä rajalla tai lentoasemalla eikä ratkaise riippumattomasti sitä, olivatko Israelin poliitikkojen lausunnoista esittämät syytökset paikkansapitäviä.