Huthien ja Saudi-Arabian vastakkainasettelu kärjistyy Punaisellamerellä

Miten kärjistyminen eteni?

Tuore väite seurasi huthien 20. heinäkuuta ilmoittamaa Saudi-Arabian vastaista merisaartoa. Huthit sanoivat toimen olevan vastatoimi Saudi-Arabian väitetyille rajoituksille huthien hallitsemien Jemenin alueiden satamissa ja lentoasemilla. Ryhmä kuvasi linjaansa iskulauseella ”saarto saarrosta”.

Tämän jälkeen huthit väittivät hyökänneensä Saudi-Arabiaan kytkeytyviin tankkereihin. Ryhmä sanoi esimerkiksi NCC GHAZAL -aluksen joutuneen perääntymään, koska se oli rikkonut meriliikenteelle asetettua kieltoa. YK:n turvallisuusneuvoston raportissa kirjattiin lisäksi huthien väitteet Saudi-kytköksissä oleviin Encelia- ja Layla-tankkereihin kohdistuneista iskuista heinäkuussa.

Kampanja ei ole rajoittunut aluksiin. Huthit sanoivat 9. elokuuta käyttäneensä lennokkia Aramcon Jizanin jalostamon tavoittelemiseen Saudi-Arabiassa. Saudi-Arabian viranomaiset vahvistivat laitoksessa syttyneen tulipalon ja kertoivat sen tulleen sammutetuksi ilman henkilövahinkoja. He eivät kuitenkaan julkisesti vahvistaneet palon syytä tai kertoneet vahinkojen koko laajuutta.

Mokan satamasta tuli keskeinen taistelupiste

Huthien ohjus- ja lennokki-iskut ovat osuneet myös Mokan satamaan, joka on Jemenin kansainvälisesti tunnustetun hallinnon hallussa ja sijaitsee lähellä Bab el-Mandebia. Sataman johtajan mukaan alueelle osui useiden päivien aikana yli 25 ohjusta, minkä seurauksena kaupallinen ja merellinen toiminta keskeytettiin. Hän ilmoitti seitsemästä kuolonuhrista ja noin 16 miljoonan dollarin tappioista.

Jemenin armeija ilmoitti erikseen, että Mokan iskussa kuoli seitsemän ihmistä ja haavoittui 30. Muissa raporteissa kuvattiin toistuvia iskuja satamaan ja hallituksen hallussa oleville lähialueille. Tämä korostaa, että kyse ei ole vain Saudi-Arabian ja huthien välisestä merikonfliktista, vaan myös Jemenin sisäisen sodan voimistumisesta.

Myös kaupalliseen merenkulkuun on kohdistunut tappava isku. Jemenin kansainvälisesti tunnustettu hallinto sanoi huthien iskeneen egyptiläisomisteiseen Tihamah-alukseen Mokan eteläpuolella. Hallinnon mukaan kuusi ihmistä kuoli ja kymmenen haavoittui. Aiemmissa tiedoissa kuolleiden miehistönjäsenten määräksi ilmoitettiin neljä, mikä kertoo uhrilukujen jatkuvasta ristiriidasta.

Mitä Saudi-Arabian ja Iranin roolista tiedetään?

Saudi-Arabian viranomaiset ovat varoittaneet, että huthit voisivat koordinoida iskuja etelästä ja Irakin aseelliset ryhmät pohjoisesta. Saudi-viranomaisen mukaan toimintaa valvoisi Iranin vallankumouskaartin al-Quds-joukkoihin liittyvä johto. Reuters kuvasi arviota korkean saudiviranomaisen tiedustelutietoihin perustuvaksi näkemykseksi; tietoja olivat väitetysti toimittaneet Saudi-Arabia, Yhdysvallat ja muut alueen valtiot. Tämä ei kuitenkaan ole riippumatonta vahvistusta sille, että Iran olisi johtanut juuri näitä iskuja tai toimittanut niissä käytetyt aseet, kohdetiedot tai komentajat.

Joissakin raporteissa esitetään yksityiskohtaisempia väitteitä vallankumouskaartin komentajista, tiedustelutuesta ja yhteistyöstä irakilaisten aseellisten ryhmien kanssa. Näitä on saatavilla olevien tietojen perusteella käsiteltävä väitteinä, ei varmistettuina faktoina.

Saudi-Arabia on vastannut vahvistamalla kumppanuuksiaan. Raportoinnin mukaan Saudi-Arabia solmi elokuussa puolustussopimuksen Turkin ja Pakistanin kanssa. Lisäksi maa on pyrkinyt rakentamaan monikansallista meripuolustusyhteistyötä Punaisellemerelle ja Adeninlahdelle. Neljätoista maata allekirjoitti perustamislausuman heinäkuun lopulla, mutta liittouman käytännön tehtävät ja yksittäisten maiden sitoumukset ovat edelleen epäselviä.

Riyad on samalla hakenut kansainvälistä tukea Punaisenmeren merenkulun suojaamiseen. Diplomaattisiin pyrkimyksiin kerrottiin liittyneen keskusteluja alueen hallitusten kanssa, mutta suunnitellun koalition kokoonpano ja lopullinen rakenne olivat yhä neuvotteluvaiheessa.

Mitä kärjistyminen merkitsee Jemenille?

Uudet iskut rasittavat vakavasti Jemenin vuoden 2022 jälkeistä haurasta liennytystä. BBC:n arvion mukaan tulitauon aikaisen pidättyväisyyden murtuminen oli jo johtanut Saudi-alusten joutumiseen iskujen kohteeksi ja herättänyt pelkoja laajemmasta sodasta. Institute for the Study of War -ajatushautomo arvioi huthien ja kansainvälisesti tunnustetun hallinnon joukkojen taistelujen pysyneen vähäisinä vuodesta 2023 lähtien, mutta varoitti nykyisen kärjistymisen seuraavan raportteja Saudi-Arabian mahdollisista meri- ja maatoimista.

Jos hyökkäys Saudi-Arabian sotalaivaan vahvistetaan tai jos saudijoukot kärsivät merkittäviä tappioita, Riyad saattaa vastata laajemmilla ilmaiskuilla tai Jemenin maahyökkäyksellä. Vakava vahinko öljyinfrastruktuurille voisi kiihdyttää samaa kehitystä. Tilanne voisi puolestaan vetää mukaan Iranin kanssa liittoutuneita irakilaisryhmiä ja muuttaa paikallisen yhteenoton laajemmaksi alueelliseksi kriisiksi.

Laajempi meriliikennekoalitio voisi parhaimmillaan ehkäistä iskuja, mutta samalla se lisäisi väärinymmärrysten riskiä sotalaivojen, partioalusten ja kauppalaivojen välillä.

Miksi Bab el-Mandeb on tärkeä maailmankaupalle?

Bab el-Mandeb yhdistää Punaisenmeren Adeninlahteen ja kuuluu Euroopan ja Aasian väliseen merireittiin, joka kulkee Suezin kanavan kautta.

Saatavilla oleva näyttö ei osoita, että salmi olisi kokonaan suljettu. Jo pelkät iskut, aluksille annetut varoitukset, satamien sulkemiset ja mahdolliset saattueet tai pysäytykset voivat kuitenkin nostaa vakuutus- ja turvallisuuskustannuksia, viivästyttää matkoja ja saada varustamot kiertämään Afrikan eteläkärjen kautta.

Mokan sataman sulkeminen on siksi merkittävä asia myös Jemenin ulkopuolella. Sataman vaurioituminen tai toiminnan keskeytyminen vaikuttaa suoraan paikalliseen kaupankäyntiin. Toistuvat iskut salmen läheisyydessä voivat puolestaan muuttaa varustamojen päätöksiä koko Euroopan ja Aasian välisellä reitillä, vaikka kaikkien alusten liikennettä ei muodollisesti estettäisi.

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata?

Keskeiset kysymykset ovat, vahvistaako Saudi-Arabia 17. elokuuta väitetyn alusiskun, saadaanko aluksen kunnosta riippumatonta näyttöä ja aloittaako uusi meriliikennekoalitio näkyvät saattue- tai pysäytysoperaatiot.

Näiden tietojen avulla voidaan paremmin arvioida, onko kampanjan päätavoite painostus ja voimannäyttö vai pitkäkestoinen sotilaallinen operaatio, joka voisi synnyttää laajemman sodan Punaisellamerellä.

Toistaiseksi johtopäätös on selvä: vastakkainasettelu kärjistyy, mutta osa sen merkittävimmistä väitteistä on edelleen vahvistamatta.