Mitä Himalajalla tapahtui?
Elokuun 26. päivänä suuri määrä jäätikköjäätä, kiveä ja mutaa romahti korkealla Nepalin ja Kiinan Tiibetin autonomisen alueen rajaseudulla. Aineksen arvioidaan pudonneen vuoristojokeen tai sen uomaan ja aiheuttaneen nopeasti edenneen veden ja irtomateriaalin vyöryn. Se kulki laaksoja pitkin Nepalin puolella ja iski Tiibetin Gyirongin piirikuntaan sekä sen rajainfrastruktuuriin. Satelliittikuvat ja alustavat asiantuntija-arviot tukevat tätä tapahtumaketjua, mutta tarkkaa laukaisevaa syytä selvitetään edelleen.
6
10
22
Kyse ei ollut tavanomaisesta monsuunitulvasta. Kun valtava jää- ja kiviainesmassa päätyi ahtaaseen Himalajan jokijärjestelmään, se syrjäytti vettä, kuljetti mukanaan runsaasti sedimenttiä ja romua ja jätti asukkaille vain vähän aikaa reagoida.
Kuolleiden ja kadonneiden määrä muuttui nopeasti
Uhriluvut nousivat sitä mukaa, kun tiet avautuivat ja etsintäryhmät pääsivät uusille alueille. Reuters kertoi 28. elokuuta, että Nepalissa oli kuollut vähintään 579 ihmistä ja Tiibetissä seitsemän. Nepalin katastrofiviranomainen ilmoitti 1 924 ihmisen olevan kateissa, ja Kiinan valtiollinen media kertoi Gyirongin piirikunnassa kadonneen 558 ihmistä.
9
42
Seuraavana päivänä julkaistussa raportissa luvut olivat jälleen korkeammat: Nepalissa kuolleita oli vähintään 669 ja kadonneita noin 2 426, kun taas Gyirongissa kateissa oli 554 ihmistä.
5
Erot eivät välttämättä tarkoita ristiriitaa, vaan kuvaavat katastrofitilanteen aikana muuttuvia tilannekuvia. Kadonneiksi ilmoitettuja voidaan löytää myöhemmin, ja kuolleiden määrä varmistuu vasta, kun sortuneita teitä, tunneleita ja vaurioituneita asutuksia päästään tutkimaan.
Ulkomaalaisia katosi molemmin puolin rajaa
Tulva-alueella oli paikallisten asukkaiden ja työntekijöiden lisäksi matkailijoita, vaeltajia ja uskonnollisia pyhiinvaeltajia. Kiinan valtiollinen televisioyhtiö CCTV kertoi aluksi, että 260 Gyirongissa kadonneista 558 ihmisestä oli ulkomaalaisia.
3
15
Myöhemmin Kiinan viranomaiset kertoivat tunnistaneensa Tiibetin puolella kadonneiksi 261 ulkomaalaista 23 maasta. Heidän joukossaan oli 104 nepalilaista, 49 intialaista, 33 latvialaista, 18 yhdysvaltalaista ja 15 brittiä. Koska luvut muuttuivat pelastusoperaation edetessä, niitä on syytä pitää tiettynä ajankohtana ilmoitettuina määrinä, ei lopullisena luettelona.
43
Nepal ilmoitti kadonneiksi joutuneita vierailijoita yli 30 maasta. Julkisuudessa mainittuja kansallisuuksia olivat muun muassa Intia, Yhdysvallat, Malesia, Ukraina, Australia, Britannia ja Kanada. Monet intialaiset matkustivat hindulaisina pyhiinvaeltajina kohti Tiibetissä sijaitsevaa Kailash-vuorta.
8
14
40
Kansainvälinen ulottuvuus vaikeutti sekä henkilöllisyyksien selvittämistä että konsulityötä. Viranomaisten piti verrata kadonneita koskevia ilmoituksia matkailutietoihin, työntekijäluetteloihin, rajanylitystietoihin ja omaisten antamiin tietoihin.
Miten jäätikköromahdus synnytti tuhoisan tulvan?
Alustavien arvioiden mukaan jäätikön alaosa tai muu jään ja kiven muodostama massa irtosi korkealla vuoristossa ja syöksyi laaksoon. Isku näyttää joko padottaneen joen hetkeksi tai syrjäyttäneen sen veden rajusti, minkä jälkeen vedestä, mudasta ja kivistä muodostunut vyöry lähti liikkeelle alavirtaan.
6
10
28
Virtaus kuljetti mukanaan jäätä, mutaa ja lohkareita jokilaaksojen läpi. Sen tielle jääneet asutukset ja infrastruktuuri tuhoutuivat. Raportit nostivat tapahtuman keskiöön Lhenden jokijärjestelmän ja sen lähistön rajalaaksot, ja satelliittikuvat paljastivat tuhon laajuuden tulvan jälkeen.
22
36
Sama jokiverkosto selittää myös sen, miksi katastrofi ulottui kansainvälisen rajan yli. Vesi ja romu eivät pysähdy Nepalin ja Kiinan väliselle rajalle, jos ne liikkuvat yhtenäisessä vuoristovaluma-alueessa.
Mitä ilmastonmuutos voi selittää – ja mitä ei?
Tutkijoiden mukaan pitkäaikainen lämpeneminen tekee korkeiden vuoristoalueiden olosuhteista epävakaampia. Lämpötilan nousu voi nopeuttaa jäätiköiden sulamista, heikentää jäätä, sulattaa ikiroutaa ja irrottaa kalliota. Näin se voi kasvattaa jäästä ja kivestä syntyvien vyöryjen sekä niitä seuraavien tulvien taustariskiä.
26
27
Tämä ei kuitenkaan todista, että ilmaston lämpeneminen olisi suoraan aiheuttanut juuri tämän romahduksen. Alustavissa arvioissa mukana olleet asiantuntijat ovat korostaneet, että tarkka laukaiseva tekijä on yhä selvityksen alla eikä tapahtumaa voida vielä yhdistää yksiselitteisesti ilmastonmuutokseen. Varovaisin johtopäätös on, että ilmastonmuutos on voinut lisätä epävakautta, mutta välitön syy on edelleen avoin kysymys.
28
30
Tiet, sillat ja rajanylityspaikka tuhoutuivat
Tulvavedet ja mutavyöryt veivät koteja, asutuksia, siltoja, teitä, sähköinfrastruktuuria ja rajarakennuksia. Nepalissa vaurioitui raporttien mukaan noin 40 kilometriä tietä, ja kymmeniä siltoja tuhoutui tai huuhtoutui pois.
5
7
36
Gyirongin rajanylityspaikka tuhoutui lähes kokonaan. Kun kiinalaiset pelastajat pääsivät paikalle, Reutersin mukaan jäljellä oli ”pelkkiä raunioita”.
9
Tuhot vaikeuttivat samalla itse pelastustöitä. Rikkinäiset sillat ja tiet eristivät yhteisöjä, ja vaurioituneet viestintä- ja sähköyhteydet hankaloittivat sen selvittämistä, ketkä olivat turvassa ja missä eloonjääneitä saattoi olla loukussa. Nepalin valtiovarainministeri arvioi jälleenrakennuksen maksavan noin 4–5 miljardia dollaria.
5
Miksi pelastaminen oli edelleen vaarallista?
Ensimmäinen tulva ei ollut ainoa uhka. Vyörymäinen maa-aines muodosti tai muutti yläjuoksun vesialtaita, ja viranomaiset pelkäsivät padotun järven voivan tulvia yli tai padon pettävän. Se olisi voinut synnyttää uuden tulva-aallon alajuoksulle. Nepal ja Kiina varoittivat uusien tulvien mahdollisuudesta ja seurasivat aluetta tarkasti.
7
15
Kiina keskeytti osan operaatioista väliaikaisesti arvioidessaan yläjuoksulle syntyneen padotun järven riskiä. Kun viranomaiset katsoivat välittömän vaaran olevan hallittavissa, pelastustöitä jatkettiin ja tehostettiin.
17
Pelastajien oli siis punnittava kiirettä ja turvallisuutta tilanteessa, jossa laaksot olivat epävakaita, tunnelit tulvivat ja uudet maanvyöryt tai jäätikköliikkeet saattoivat muuttaa olosuhteita nopeasti.
Kiinan, Nepalin ja Intian toimet
Nepalilaiset ja kiinalaiset joukkueet käyttivät helikoptereita, maastoetsintöjä, evakuointeja, hätäaputarvikkeita ja rajat ylittävää koordinaatiota. Kiinalaiset pelastajat pääsivät tuhoutuneelle Gyirongin rajanylityspaikalle, kun taas Nepalissa etsinnät keskittyivät jokilaaksoihin sekä tunneleihin ja vaurioituneisiin rakennelmiin, joihin ihmisiä uskottiin jääneen loukkuun.
9
21
Nepal ilmoitti tarvitsevansa kansainvälistä erityisosaamista esimerkiksi tunnelipelastamiseen, DNA-tunnistukseen ja liikenneyhteyksien palauttamiseen. Se ei kuitenkaan tuolloin pitänyt uusia ulkomaisia etsintä- ja pelastusjoukkueita tarpeellisina.
5
21
Kiina kertoi toimittavansa Nepalille hätärahoitusta, humanitaarisia tarvikkeita ja pelastusasiantuntijoita, kuten tunnelipelastamiseen erikoistuneita ryhmiä. Kiinan viranomaiset koordinoivat myös kadonneita ulkomaalaisia koskevia tietoja suurlähetystöjen kanssa.
19
20
Intia pyrki paikantamaan ja auttamaan kansalaisiaan, mukaan lukien pyhiinvaeltajat. Raporttien mukaan kiinalaiset pelastajat löysivät 100 kadonnutta intialaista, joista suurin osa oli pyhiinvaeltajia. Intian viranomaiset jatkoivat konsuliyhteistyötä ja auttoivat Kiinan puolelle jääneitä ihmisiä.
6
41
44
Myös muut valtiot ja kansainväliset järjestöt tarjosivat apua. Britannia lupasi 5 miljoonaa puntaa, Euroopan unioni kertoi olevansa valmis lisäavun järjestämiseen ja Intia lähetti katastrofiaputarvikkeita.
18
Yhdistyneet arabiemiirikunnat ilmoitti 10 miljoonan dollarin humanitaarisesta apupaketista. Apu oli määrä toimittaa UAE Aid Agencyn kautta yhteistyössä paikallisviranomaisten ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.
23
Mitä katastrofi kertoo?
Elokuun 26. päivän tapahtumat osoittavat, kuinka nopeasti korkealla vuoristossa tapahtuva jään ja kiven romahdus voi muuttua rajat ylittäväksi humanitaariseksi kriisiksi. Välitön tapahtumaketju – romahdus, joen padottuminen tai veden raju syrjäytyminen, irtomateriaalivyöry ja äkkitulva – alkaa hahmottua, mutta tarkka laukaiseva syy ja lopullinen uhriluku vaativat vielä lisätutkimuksia.
Alueen asukkaille hätätila jatkui ensimmäisen tulva-aallon jälkeenkin. Epävakaat rinteet, padotut järvet, tuhoutuneet kulkureitit ja katkenneet viestintäyhteydet pitivät vaaran yllä. Viranomaisille tehtävä tarkoitti samanaikaisesti etsintä- ja pelastustöitä, ulkomaalaisten jäljittämistä, infrastruktuurin korjaamista, diplomaattista yhteistyötä ja miljardiluokan jälleenrakennuksen suunnittelua.