Israelin Syyria-operaatiot kiihtyvät: kaksi pidätettiin Quneitrassa Idlibin ilmaiskujen jälkeen

Saatavilla olevat lähteet eivät kerro pidätettyjen nimiä, ajoneuvojen tarkempia tyyppejä eivätkä kuolleista tai loukkaantuneista. Kyse ei ollut kaupungin ensimmäisestä operaatiosta. Aiemmissa raporteissa on kerrottu tilapäisistä tarkastuspisteistä, kotietsinnöistä ja muista pidätyksistä Jabata al-Khashabissa.

Kahdeksan iskua Abu al-Duhurin tukikohtaan

Syyrian valtiollinen media kertoi 18. elokuuta kahdeksasta israelilaisiskusta Abu al-Duhurin lentotukikohtaan Idlibin maakunnassa. Iskut kohdistuivat kiitotiehen ja varastotiloihin. Syyrialaislähteiden ja Reutersin siteeraamien tietojen mukaan seurauksena oli aineellisia vaurioita, mutta ei henkilövahinkoja.

Tukikohdan sijainti lähellä Turkin rajaa teki operaatiosta erityisen arkaluonteisen. Raporttien mukaan turkkilainen valtuuskunta oli tarkastanut lentokentän ennen iskuja, kun samalla pohdittiin Turkin osallistumista sen kunnostamiseen tai mahdollista sijoittumista alueelle.

Israelin ilmoittaman perustelun mukaan Syyria oli lähellä turvallisuutta koskevan sovitun ”status quon” rikkomista sallimalla turkkilaisten joukkojen sijoittamisen tukikohtaan. Kiinan uutistoimiston Xinhua siteeraaman lausunnon mukaan pääministeri Benjamin Netanjahun toimisto piti mahdollista turkkilaisjoukkojen sijoittamista uhkana ja sanoi Israelin varoittaneen Syyrian johtoa siitä toistuvasti.

Tämä on Israelin oma perustelu. Lähteet eivät vahvista riippumattomasti, että turkkilaisten joukkojen sijoittaminen olisi ollut välitön tai että tukikohta olisi muodostanut operatiivisen uhan. Raportointi ei myöskään osoita vaurioiden koko laajuutta kiitotien, varastotilojen ja muun Syyrian median mainitseman infrastruktuurin lisäksi.

Osa laajempaa painostusta Etelä-Syyriassa

Quneitran ratsia tapahtui tilanteessa, jossa Etelä-Syyriassa on raportoitu lähes päivittäisistä Israelin joukkojen tunkeutumisista ja muusta sotilaallisesta toiminnasta Bashar al-Assadin hallinnon kaatumisen jälkeen joulukuussa 2024. Raportteihin kuuluu ratsioita, kotietsintöjä, pidätyksiä, tilapäisiä tarkastuspisteitä ja teiden sulkemisia Quneitran ja Daraan alueilla.

Syyrialaisraportit ja alueen toimintaa seuraavat tahot ovat kertoneet myös Israelin joukkojen liikkumisesta vuoden 1974 aseleposopimuksen yhteydessä perustetulle YK:n valvomalle puskurivyöhykkeelle. Lisäksi alueelle on raportoitu uusia sotilasasemia ja tukikohtia. Syyrian ihmisoikeusverkoston mukaan Etelä-Syyriassa oli vähintään yhdeksän israelilaista sotilastukikohtaa, joista suurin osa sijaitsi Quneitrassa.

Muissa raporteissa on kuvattu viljelysmaan vaurioita sekä juoksuhautojen, teiden ja muun sotilasinfrastruktuurin rakentamista Golanin rintaman läheisyyteen. Lähteet poikkeavat toiminnan tarkasta laajuudesta ja luonnehdinnasta, mutta niiden yhteinen kuva on selvä: kyse ei näyttäisi olevan enää vain yksittäisistä iskuista, vaan pitkäkestoisemmasta sotilaallisesta läsnäolosta ja kulkureittien hallinnasta Etelä-Syyriassa.

Miten Yhdysvallat, Turkki, Syyria ja YK reagoivat?

• Yhdysvallat: Yhdysvaltain Syyrian ja Irakin erikoislähettiläs Tom Barrack kutsui vahvistettuja Abu al-Duhurin iskuja ”tarpeettomaksi eskalaatioksi”, joka ei edistä alueellista vakautta. Hän vetosi vuoropuheluun ja ”järkevään keskusteluun” uusien sotilaallisten välikohtausten sijaan.
• Turkki: Ankara tuomitsi iskut Syyrian suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden loukkauksina. Se vaati kansainvälistä toimintaa Israelin Syyrian-vastaisten iskujen lopettamiseksi.
• Jordania ja muut arabimaat: Jordania liittyi Egyptin, Qatarin, Kuwaitin ja Saudi-Arabian tuomioon. Maiden mukaan iskut uhkasivat alueellista vakautta ja saattoivat johtaa uuteen eskalaatioon.
• Syyria: Damaskos kuvasi ilmaiskuja ja jatkuvia maahyökkäyksiä Syyrian suvereniteetin ja kansainvälisen oikeuden loukkauksiksi. Se yhdisti tilanteen myös vuoden 1974 aselepojärjestelyä koskevaan kiistaan.
• Yhdistyneet kansakunnat: YK:n pääsihteerin tiedottaja Stéphane Dujarric kutsui ilmaiskuja ”erittäin huolestuttavaksi” Syyrian alueellisen koskemattomuuden ja ilmatilan loukkaukseksi ja sanoi, että niiden pitäisi loppua.
• Israel: Israelin armeija ei aluksi kommentoinut iskuja, mutta myöhemmin maan johto vahvisti lentotukikohdan pommittamisen. Israelin mukaan tavoitteena oli estää turvallisuusjärjestelyn muuttuminen ja mahdollinen turkkilainen sotilaallinen jalansija Syyriassa.

Yhdysvaltojen kritiikki oli huomionarvoista, koska Washington on yleensä painottanut tilanteessa jännitteiden lieventämistä eikä suoraan hyväksynyt Damaskoksen kaikkia laajempia väitteitä. Julkiset reaktiot osoittavat, että isku kiristi Israelin suhteita Syyrian lisäksi myös Turkkiin ja tämän operaation osalta Yhdysvaltoihin.

Mitä Syyria vaati turvallisuusneuvostolta?

Syyria kehotti YK:n turvallisuusneuvostoa ja kansainvälistä yhteisöä ryhtymään tiukkoihin toimiin Israelin iskuja ja tunkeutumisia vastaan. Damaskos vaati kansainvälistä painostusta, jotta Israel vetäytyisi joulukuun 2024 jälkeen haltuun ottamiltaan alueilta, mukaan lukien YK:n valvoma puskurivyöhyke, sekä miehitetyiltä Syyrian Golanin kukkuloilta.

Syyria perustelee vaatimuksiaan maan suvereniteetin ja vuoden 1974 aseleposopimuksen puolustamisella. Israel puolestaan on kuvannut laajentunutta toimintaansa turvallisuustoimeksi, jolla se pyrkii estämään vihamielisten joukkojen tai epävakautta lisäävien sotilaallisten järjestelyjen pääsyn rajansa läheisyyteen. Lähteet dokumentoivat molempien osapuolten kannat, mutta eivät kerro kattavasta uudesta sopimuksesta osapuolten välillä.

Miksi tapahtumat ovat merkittäviä?

Jabata al-Khashabin ratsia ja Abu al-Duhurin ilmaiskut edustavat kahta eri muotoa samasta laajenevasta vastakkainasettelusta. Quneitrassa kyse oli suuresta maaoperaatiosta, kotietsinnöistä ja kahdesta pidätyksestä. Idlibissä isku ulottui sotilaskohteeseen kaukana Israelin välittömästä Golanin vastaisesta rajasta ja synnytti suoran jännitteen Turkin kanssa.

Yhdessä tapahtumat osoittavat, että Israelin joulukuun 2024 jälkeinen strategia on yhdistänyt Etelä-Syyrian etuasemat ja tarkastuspisteet ratsioihin, pidätyksiin ja iskuihin sellaisia kohteita vastaan, joita Israel pitää mahdollisina turvallisuusuhkina. Samalla ne paljastavat alueellisen kiistan kolme osapuolta: Syyria vaatii Israelin tunkeutumisten lopettamista, Turkki pyrkii vaikuttamaan Syyrian turvallisuus- ja sotilasinfrastruktuuriin, ja Israel yrittää estää tämän vaikutusvallan muuttumisen rajojensa lähellä. Washingtonin julkinen moite viittaa siihen, ettei Israelin turvallisuusperustelu yksin poista huolta eskalaation riskistä.